Sähkötupakkaa ei voi suositella raskausaikana

Sähkötupakka ei näytä tuovan tehokasta ratkaisua tupakan raskaudelle ja sikiölle aiheuttaviin haittoihin. Asiaa pohdittiin katsauksessa, jossa tuotiin esille terveysviranomaisten kantoja raskaudenaikaiseen tupakointiin. WHO varoittaa sähkötupakasta, kuten tupakoinnista yleensä, monissa maissa ei ole terveysviranomaisten kantaa asiaan, mutta Britanniassa suhtautuminen on myönteisempää. Siellä jopa e-Voke-merkkinen, ilmeisesti nikotiinin annostelussa tarkka sähkösavuke on hyväksytty raskauden aikana käytettäväksi. Eri sähkötupakkamerkkien koostumus vaihtelee.

Pertti Kirkinen

Ennenaikaisten kuolemien aiheuttamat elinvuosien menetykset pohjoisen ulottuvuuden kumppanuusmaissa 2003–13

Lähtökohdat Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ehkäistävissä olevien ennenaikaisten kuolemien takia menetettyjä elinvuosia Suomessa ja seitsemässä muussa pohjoisen ulottuvuuden kumppanuusmaassa.

Pekka Jousilahti, Mikko Vienonen, Karolina Mackiewicz, Veli Koistinen, Ilkka Vohlonen

Sjögrenin oireyhtymän kliininen kuva, diagnostiikka ja hoito

Sjögrenin oireyhtymä on reumasairauksiin kuuluva krooninen autoimmuunisairaus, jonka kohde-eliminä ovat avoeritteiset rauhaset. Tunnusomaisia oireita ovat silmien ja suun kuivuminen.

Marja Pertovaara

Yksityiset turvallisuuspalvelut terveydenhuollossa

Terveydenhuollon työpaikoilla työskentelee yksityisten turvallisuuspalvelujen vartijoita ja järjestyksenvalvojia. Heidän tehtävänsä ja valtuutensa poikkeavat toisistaan.

Markku Kumpulainen, Antti Hamari, Tero Vuorinen

Tietoa työikäisten tautitaakasta on tärkeää hyödyntää

Työikäisten suhteellinen osuus väestöstä on alkanut pienentyä 2010-luvun alusta lähtien (1). Syitä ovat väestön ikärakenteen muutos ja 1990-luvulta alkanut pitkäaikaistyöttömyys, joka on heikentänyt työikäisten työuria. Vuosien 1987 ja 2012 välisenä aikana työllisten määrä on kasvanut 20 000 henkilöllä ja ei-työllisten eli työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä 468 000 henkilöllä (1). Ei-työllisten määrän suhde työllisten määrään eli taloudellinen huoltosuhde kasvaa jatkuvasti.

Riitta Luoto

Ennenaikaisten kuolemien ehkäisy onnistunut osin

Tapaturmat, itsemurhat ja alkoholi vievät edelleen miehiä ennenaikaisesti hautaan.

Marianne Jansson

Sjögrenin oireyhtymä sai uudet luokittelukriteerit

Ensioire voi olla myös muu kuin limakalvojen kuivuminen.

Tiina Huttu

Liukoinen urokinaasityyppinen plasminogeenia aktivoiva reseptori kriittisen sairauden ennustetekijänä

Soluble urokinase plasminogen activator receptor in critical illness

Ville Jalkanen

Kallon saumojen luutumishäiriöiden hoito tehokasta ja turvallista

Treatment of craniosynostoses

Niina Salokorpi

Uutta tietoa sydämen vajaatoimintaan käytetyistä hoidoista

Clinical profiles, pharmacotherapies and prognosis in acute heart failure : Focus on vasoactive medications

Tuukka Tarvasmäki

Bioaktiivinen lasi ja fibriinikudosliima sopivat pitkäaikaisesti tulehtuneen korvalokeroston täyttömateriaaleiksi

Bioactive glass S53P4 and tissue adhesives in the surgical treatment of chronic middle ear and mastoidal infections

Jussi Sarin

Pään TT-kuvaus riittää poissulkemaan päävamman viivästyneet komplikaatiot

Acute mild traumatic brain injury, pre-injury health and structural imaging findings

Harri Isokuortti

Säärisuonien valtimonkovettumataudissa erittäin huono eliniän ennuste

Clinical and molecular manifestations of lower limb peripheral artery disease

Juho Jalkanen

MED12-geenin mutaatiot yhteydessä myoomien piirteiden vaihteluun

MED12 mutations and metabolomic changes in uterine leiomyomas

Hanna-Riikka Heinonen

Keuhkovaltimoiden pallo­laajennuskin on tehokasta

Krooninen tromboembolinen pulmonaalihypertensio on harvinainen ja vaikea-asteisena huonoennusteinen pulmonaalihypertension muoto. Vain pienelle osalle potilaista voidaan tehdä kirurginen endarterektomia, ja lääkehoidon tuloksetkin ovat vaatimattomat. Hoitotulosten pitkäaikaisseurannan perusteella keuhkovaltimoiden pallolaajennushoito parantaa hemodynamiikkaa, suorituskykyä ja mitä ilmeisimmin ennustettakin potilailla, joita ei voida leikata. Japanilaisilla kardiologeilla on jo pitkä kokemus näiden potilaiden tromboembolisen pulmonaalihypertension pallolaajennushoidosta.

Juhani Airaksinen

Hemofilian hoitoon uusia valmisteita

Perinteinen tapa hoitaa hemofiliaa on korvata puuttuva hyytymistekijä suoneen annettavilla, tautikohtaisilla lääkevalmisteilla. Lääkkeen vaikutusta osataan jo pidentää niin, että infuusiokertoja voidaan harventaa, mutta Berliinin kansainvälisessä hyytymiskokouksessa (ISTH) esiteltiin jotain ihan uutta.

Marko Vesanen

Kuolevan sekavuutta voi tarvittaessa hoitaa haloperidolilla ja loratsepaamilla

Lähes kaikki kuolevat kärsivät sekavuudesta viimeisten elinpäivien aikana. Sairaalapotilaista yli puolella sekavuuteen liittyy levottomuutta, agitaatiota ja aggressiivisuutta. Rauhallinen ympäristö ja inhimillinen läsnäolo vähentävät oireita. Sairaalassa sekavuuden hoitoon on ollut tapana käyttää rauhoittavia lääkkeitä, vaikka kuolevien potilaiden lääkehoitoa on tutkittu vain vähän. Tarvittaessa haloperidolin ja loratsepaamin yhdistelmä rauhoittaa kuolevaa.

Sirkku Jyrkkiö

Lievä umpilisäketulehdus voi parantua itsekseen

Tulehtunut umpilisäke on totuttu leikkaamaan pois, ja se onkin edelleen Suomessa yleisimpiä päivystystoimenpiteitä. Suomalainen APPAC-tutkimus osoitti, että noin 70 % komplisoitumattomista (pois lukien perforaatiot ja absessit) umpilisäketulehduksista paranee pysyvästi antibiootilla. Nyt on menty vielä pitemmälle. Korealaiset kirurgit hoitivat tietokonetomografialla varmennettuja komplisoitumattomia appendisiitteja ilman leikkausta ja antibiootteja.

Hannu Paajanen

Murtumapotilaiden osteoporoosin tunnistaminen ja hoito Kouvolassa vuonna 2015

Lähtökohdat Tässä rekisteritutkimuksessa selvitettiin osteoporoottisten murtumien sekundaariprevention toimivuus Kouvolassa vuoden aikana.

Peter LÜThje, Ilona Nurmi-LÜThje, Saara Pigg, Nina Tavast, Ansela Villikka, Pirjo Rasilainen, Jaana Siiskonen, Matti Kataja

Imeväisen koliikki, suolistomikrobisto ja probiootit

Koliikissa alle viiden kuukauden ikäisellä muuten terveellä lapsella esiintyy toistuvia, pitkittyneitä itku-, kitinä- ja ärtyneisyyskohtauksia, joita ei saada rauhoitetuksi.

Elviira Porthan, Erika Isolauri, Anna Pärtty