Valinnanvapaus terveydenhuollossa: terveyskeskuspotilaiden näkemyksiä

Terveydenhuoltolaki antaa potilaalle mahdollisuuden valita, mitä julkista terveysasemaa käyttää.

Anna-Mari Aalto, Liina-Kaisa Tynkkynen, Marko Elovainio, Eeva Reissell, Tuulikki Vehko, Miisa Chydenius, Timo Sinervo

Kutsumus ennustaa tyytyväisyyttä

Eri lääkäriryhmien uravalintoja motivoivissa tekijöissä on merkittäviä eroja, toteaa aiheesta väitellyt terveydenhuollon erikoislääkäri Teppo Heikkilä.

Ulla Toikkanen

Lääkäriä tarvitaan vanhuspalvelujen muutoksissa

Kotihoidon parantaminen on kohtalonkysymys, mutta kotona asumisella on rajansa, kirjoittaa Marja Jylhä.

Marja Jylhä

Lisää harkintaa säteilylle altistaviin tutkimuksiin

Noudattamalla lähettämissuosituksia voidaan turhia tai vääriä tutkimuksia vähentää.

Heljä Oikarinen, Petra Tenkanen-Rautakoski

Kiinnostus työn sisältöön ohjaa lääkärin urapolkua

On the path of a doctor: Motivations and satisfaction of medical doctors in their career-related decisions

Teppo Heikkilä

Riskitekijöillä haitallisia vaikutuksia valtimoiden jäykkyyteen ja verenkiertoelimistön toimintaan

Effects of cardiovascular risk factors on arterial stiffness and systemic hemodynamics

Teemu Koivistoinen

Tuhopolttajat ovat usein hyvin itsetuhoisia

Finnish pretrial male firesetters: mortality, suicidality, psychopathy, and morbidity of schizophrenia

Annika Thomson

Veren eosinofiilit ennustavat keuhkoahtaumapotilaan sairaalahoitoa

Veren eosinofiilien mittaaminen keuhkoahtaumapotilaalta vaikuttaa järkevältä. Se auttaa kliinikkoa lääkityksen valinnassa ja voi helpottaa erotusdignostiikkaa. Keuhkoahtaumapotilaille, joilla on matala eosinofiilitaso (alle 300 x 10⁶ solua/ml), ei kannata aloittaa inhalaatiosteroidihoitoa. Uuden tiedon valossa eosinofiilit kannattaa mitata keuhkoahtaumapotilaalta myös taudin pahenemisvaiheen aikana (ennen kortisonihoidon aloittamista).

Heikki Ekroos

Syöpään kuoleville määrätään opioideja liian myöhään

Kuusi viikkoa ennen kuolemaa vain kolmasosalle pitkälle edennyttä syöpää sairastavista oli määrätty vahvoja opioideja. Mediaaniväli ensimmäisestä vahvan opioidin reseptistä kuolemaan oli yhdeksän viikkoa.

Ritva Jokela

Pallolaajennus- ja ohitus­leikkauspotilaiden ennuste parantunut Suomessa

Sepelvaltimon pallolaajennusten vuosittainen määrä on nelinkertaistunut ja ohitusleikkausten määrä puolestaan pienentynyt kolmannekseen vuosina 1994–2013. Tuoreen rekisteritutkimuksen mukaan kummallakin menetelmällä hoidettujen potilaiden ennuste on parantunut merkittävästi 2000-luvulla.

Juhani Airaksinen

Kortisonia olkapäähän ja plasmaruiskeita jännevammaan

Olkapään kiputilan tarkka diagnoosi ja sen mukainen hoito ovat monen yleislääkärin arkipäivän murheita. Joskus kiukutteleva olkapää alkaa jäykistyä itsekseen jäätyneeksi olkapääksi. Ilmiön tarkkaa etiologiaa ei vieläkään tunneta, mutta kiputila ja jäykkyys ovat onneksi hyvänlaatuisia ja paranevat odottelulla sekä fysioterapialla noin vuodessa ennalleen. Entä nopeuttavatko nivelensisäiset kortisoniruiskeet jäätyneen olkapään toipumista? Systemoitu kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi kertovat vastauksen.

Hannu Paajanen

Myelooma ja allogeenisen kantasolusiirron ajoitus

Allogeenista kantasolusiirtoa pidetään myelooman ainoana parantavana hoitona, mutta se tavoittaa vain osan potilaista eikä aina suinkaan tee sitä, minkä lupaa. Tuskin missään muussa sairaudessa kantasolusiirtojen mahdollisuus ja myös toteutus on niin kirjavaa kuin myeloomassa. Omien kantasolujen tuella hoito voidaan toteuttaa jopa kolmekin kertaa, kun taas vieraat kantasolut ovat lainassa vain kerran. Allogeenisen siirron mutkikkuutta lisää oikean ajankohdan ja esihoidon valinta.

Marko Vesanen

Rakennuksen kosteusvaurioista oireileva potilas perusterveydenhuollossa

Lääkärin ensisijainen tehtävä on oireiden hoitaminen niiden etiologiasta riippumatta. Laboratoriotutkimuksista ei ole merkittävää apua selvitettäessä kosteusvaurion yhteyttä potilaan oireisiin.

Jussi Lampi, Pentti Lampi, Paula Kauppi

Viesti viisaasti sisäilmaongelmista

Viestintä on olennainen osa sisäilmaongelmien hallintaa ja ratkaisemista.

Kari Reijula, Marjaana Lahtinen

Rakennuksen sisäilma ja kosteusvaurio: miten paljon vaaraa terveydelle?

Lääkärin yksi keskeinen tehtävä sisäilmasto-ongelmissa on arvioida sisäilman laadun terveydellistä merkitystä rakennuksen käyttäjien ja joskus myös yksittäisen potilaan kannalta.

Juha Pekkanen, Jari Latvala, Kari Reijula

Onko kosteusvauriorakennusten korjauksista osoitettu hyötyä terveydelle?

Kosteusvauriokorjausten vaikutuksista eri väestöryhmien terveyteen tarvitaan parempia, kontrolloituja tutkimuksia.

Riitta Sauni, Jukka Uitti, Jos Verbeek

Mikä vikana sisäilmassa?

– Moni potilas tuntee olevansa heitteillä. Oireet ovat todellisia, mutta niiden mekanismia ei osata tutkia ja hoito on mitä sattuu, kirjoittavat Tari Haahtela ja Kari Reijula.

Tari Haahtela, Kari Reijula

Huonolaatuisten alkioiden jatkoviljely on kannattavaa koeputkihedelmöityshoidoissa

The effect of embryo culture length and freezing method on the ART success rate and the weight of the newborn

Noora Kaartinen

Psykoosiriskissä olevat nuoret liikkuvat ikätovereitaan vähemmän

Brain white matter structure, body mass index and physical activity in individuals at risk for psychosis. The northern Finland birth cohort 1986 study

Jenni Koivukangas

Aortan endovaskulaarisen hoidon lyhyt- ja pitkäaikaisseurannan tulokset hyvät

Long-term results of endovascular aortic repair

Suvi Väärämäki