Rakennuksen kosteusvaurioista oireileva potilas perusterveydenhuollossa
Rakennusten kosteusvauriot lisäävät hengitystieoireiden ja astman kehittymisen riskiä.
Lääkärin ensisijainen tehtävä on keskittyä oireiden ja sairauksien diagnostiikkaan ja hoitoon hoitosuositusten mukaisesti riippumatta siitä, aiheutuvatko ne mahdollisesta kosteusvauriosta vai eivät.
Laboratoriotutkimuksista ei ole merkittävää apua selvitettäessä kosteusvaurion yhteyttä potilaan oireisiin.
Kosteusvauriot tulisi korjata ja uusien synty ehkäistä, koska se on hyväksi rakennuksen käyttäjien terveydelle sekä rakennuksen kunnolle.
Muita sisäilmaongelmien aiheuttajia ovat muun muassa puutteellinen ilmanvaihto, kuiva sisäilma, korkea sisälämpötila, hajut, pöly ja muut ilman epäpuhtaudet sekä allergeenit ja tupakansavu.
Rakennuksen kosteusvaurioihin oireensa yhdistävä potilas saattaa vaikuttaa hoitavan lääkärin näkökulmasta vaikeasti kohdattavalta. Tämä voi johtua muun muassa julkisuudessa esiintyvästä ristiriitaisesta tiedosta, lääkärin tiedon puutteista kosteusvaurioiden terveysvaikutuksista tai epäselvyyksistä…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



