Flunssat päiväkodissa - tai vasta koulussa

Tämä tutkimus ilmestyi jo aiemmin tänä vuonna, mutta on aiheeltaan ajankohtainen nyt, kun flunssakausi on käsillä ja päiväkodit täynnä lapsia. Tutkimuksessa seurattiin lasten flunssatauteja päiväkoti-iästä 13 ikävuoteen asti. Tulosta voidaan kuvata siten, että lapsuusajan flunssien määrä on sama, kotona hoidettu lapsi vain sairastaa ne vähän myöhemmin kuin päiväkotilapsi.

Heikki Arvilommi
Lehti 46: Lääketieteen maailmasta 46/2002 Kommentteja

Kirurgisen hoidon vaikutus kuolleisuuteen paikallisessa eturauhassyövässä

Syövän hoidossa pyritään yleensä pahanlaatuisen kasvaimen kirurgiseen poistoon mikäli mahdollista. Eturauhassyövän suhteen tilanne on ollut kuitenkin ristiriitainen. Radikaalia prostatektomiaa on käytetty hoitomuotona viime vuosina yhä enemmän, mutta sen käyttö ei ole ollut yleisesti hyväksyttyä, koska eturauhassyövän luonnollista kulkua ei ole katsottu tunnettavan riittävästi. Myöskään toimenpiteen hyödystä muihin hoitoihin verrattuna ei ole tähän mennessä ollut käytettävissä yhtään satunnaistettua tutkimusta. Asiaan on saatu nyt uutta näkemystä kun pohjoismainen työryhmä on julkaissut ensimmäisen raporttinsa SPCG 4 -tutkimuksestaan (The Scandinavian Prostatic Cancer Group Study Number 4).

Ossi Lindell
Lehti 46: Lääketieteen maailmasta 46/2002 Kommentteja

Lyhyesti: Influenssarokote ja sydäntapahtumat

Äkillisiä sepelvaltimotautikohtauksia esiintyy enemmän flunssakausina. FLUVACS-tutkimuksen pilottivaiheessa satunnaistettiin talvikauden aikana 301 vastikään sydäninfarktin sairastanutta tai pallolaajennustoimenpiteessä ollutta potilasta influenssarokotukseen tai vertailuryhmään. Ryhmien hoidossa ei muuten ollut eroa. Puolen vuoden seurannassa rokotusryhmän sydänkuolleisuus (2 % vs 8 %) ja sydäntapahtumien vaara (11 % vs 23 %) olivat pienempiä kuin verrokeilla. Tämä alustava, hyvin pieneen aineistoon perustuva tutkimus on mielenkiintoinen, vaikkakaan ei vielä vakuuttava. Tulos ei ole ainakaan hillitsemässä riskiryhmien nykyistä rokotuskäytäntöä.

Juhani Airaksinen
Lehti 46: Lääketieteen maailmasta 46/2002 Kommentteja

Lyhyesti: Varhainen hoito voisi parantaa vanhusten masennuksen huonoa ennustetta

Hollantilaisessa väestötutkimuksessa seurattiin 277:n masennuksesta kärsivän, 55-85 vuoden iässä tutkitun potilaan tilaa kuuden vuoden ajan. Potilaista vain 23 % toipui masennuksestaan, 44 %:lla taudinkulku oli vaihteleva mutta ennuste kokonaisuudessaan huono, ja 32 %:lla masennus oli krooninen. Ennuste oli paras subkliinisistä oireista kärsivillä potilailla ja huononi sairaudenkuvan mukaan seuraavassa järjestyksessä: masennustila, dystymia eli pitkäaikainen masennus ja kaksoismasennus. Subkliinisistäkin oireista kärsivillä sairauden kulku oli usein huono, koska he sairastuivat usein kaksoismasennukseen. Vanhusten masennuksen kulku näyttääkin olevan huonompi ja sen aiheuttama rasitus suurempi kuin on oletettu. Samalla tutkimus korostaa varhaisen intervention merkitystä.

Raimo Kr Salokangas
Lehti 46: Lääketieteen maailmasta 46/2002 Kommentteja

Lyhyesti: Formoterolilisä auttaa astman kontrollissa

Tutkimuksissa ja kliinisessä käytännössä on todistettu inhalaatiosteroidien apu astman hoidossa, samoin on osoitettu niihin lisätttyjen pitkävaikutteisten beeta2-sympatomimeettien hyöty astmatasapainon ylläpidossa. Nyt tutkittiin lumekontrolloidusti 663 oireisen astmapotilaan aineistosta, miten (e)formoterolin (18 myyg/pv jauhesumuttimesta) lisääminen budesinidilääkitykseen (800 myyg/pv) auttaa astmatasapainon saavuttamisessa. Formoterolia saaneet saavuttivat hyvä kontrollin 10 päivää nopeammin kuin pelkästään budesonidia käyttäneet, ja sama koski myös ventilaatiofunktioita ja mm. elämän laatua. Lisäksi 6 kuukauden seurannassa lieviä pahenemisvaiheita esiintyi formoterolia käyttäneillä vähemmän. Tulokset tukevat eräällä lailla yleistyneempää käytäntöä pienen inhaloitavan steroidiannoksen ja pitkävaikutteisen sympatomimeetin yhdistämisestä astman ylläpitohoitona.

Hannu Puolijoki
Lehti 46: Lääketieteen maailmasta 46/2002 Kommentteja

Lyhyesti: Aivovamma altistaa eliniäksi psyykkiselle häiriölle

Turkulaistutkijat seurasivat aivovammapotilaiden psykiatrista tilaa 30 vuoden ajan. Tässä tähän mennessä pisimmässä tutkimuksessa todettiin 48 %:lla jokin I akselin ja 62 %:lla II akselin (persoonallisuuden) häiriö. Yleisimpiä häiriöitä olivat masennus (27 %), alkoholin väärinkäyttö tai -riippuvuus (12 %), paniikkihäiriö (8 %) ja psykoottinen häiriö (7 %). Estynyt, paranoidinen ja skitsoidinen persoonallisuus olivat yleisimmät persoonallisuushäiriöt, mutta 15 %:lla oli orgaaninen persoonallisuuden muutos. Tämä pääkirjoituksessakin huomiota osakseen saanut tutkimus osoitti, että aivovamma altistaa psyykkiselle häiriölle vuosikymmenien ajaksi, joten seurantaan on aihetta.

Raimo Kr Salokangas
Lehti 46: Lääketieteen maailmasta 46/2002 Kommentteja

Henoch-Schönleinin purppuraa seurattava pitkään

Henoch-Schönleinin purppura on lapsille ilmaantuva autoimmuunisairaus, johon klassisesti liittyy kolme löydöstä: alaraajapurppura, munuaismuutos (glomerulonefriitti) vatsakipuineen sekä artriitti. Oireyhtymään liittyvän nefriitin pitkäaikaisseurannasta on vallalla eri käsityksiä, koska ei ole varmuutta siitä, kenelle kehittyy munuaisten vajaatoiminta. Kliinikkoa auttaa oululais-helsinkiläisenä yhteistyönä tehty selvitys, jossa seurattiin 52 potilasta aikuisuuteen asti; keskimääräinen seuranta-aika oli 24 vuotta (vaihteluväli 16-37 v).

Robert Paul
Lehti 46: Lääketieteen maailmasta 46/2002 Kommentteja

Masennuspotilaiden hoitotyytyväisyyskyselyt

Selvitimme seurantatutkimuksessamme osastolla hoidettujen masennuspotilaiden tyytyväisyyttä hoitojaksoonsa sekä hoitotyytyväisyyden yhteyttä kliinisen tilan muutokseen. Potilaat toipuivat osastohoidon myötä, mutta kliininen toipuminen ja hoitotyytyväisyys eivät olleet selvässä yhteydessä toisiinsa. Potilastyytyväisyyskyselyt ovat edelleen tarpeellisia. Niiden perusteella ei kuitenkaan voida tehdä päätelmiä masennusoireiden lievittymisestä. Masennuspotilaiden kliininen toipuminen tulee arvioida erillisesti.

Heimo Viinamäki, Risto Antikainen, Heli Koivumaa-Honkanen, Kirsi Honkalampi, Antti Tanskanen, Jouni Kontkanen, Jukka Hintikka
Lehti 46: Alkuperäistutkimus 46/2002 Kommentteja

Perinnöllinen alttius rintasyöpään

Viime vuosina on saatu paljon lisää tietoa periytyvästä rintasyöpäalttiudesta. Tähän mennessä on tunnistettu geenit BRCA1 ja BRCA2, joiden mutaatiot altistavat rintasyövälle. Samat geenimutaatiot voivat altistaa myös munasarjasyövälle ja joillekin muillekin syöville. Nykyään voidaan laboratoriodiagnostiikan avulla tunnistaa monien riskisukujen jäsenet, jotka ovat perineet syövälle altistavan geenimutaation ja tarjota heille tarkempaa seurantaa ja syövän syntyä ehkäiseviä toimenpiteitä. Katsauksessa tarkastellaan tunnettuja rintasyöpäalttiusgeenejä ja niiden kliinistä merkitystä erityisesti suomalaisissa rintasyöpäsuvuissa.

Hannaleena Eerola, Kristiina Aittomäki, Heli Nevanlinna
Lehti 46: Katsausartikkeli 46/2002 Kommentteja

Psykoosien varhainen toteaminen ja hoito

Viime vuosina on kehitetty hoito-ohjelmia, joilla pyritään ehkäisemään psykoosien ja erityisesti skitsofrenian puhkeamista. Esioireisiin puuttumalla saatetaan pystyä ehkäisemään psykoosin puhkeaminen. Vakuuttavia todisteita skitsofrenian ehkäisyn onnistumisesta ei kuitenkaan toistaiseksi ole, mutta joidenkin tutkimusten tulokset ovat lupaavia. Psykoosien ehkäisy onkin lähivuosien suuri haaste. Vaikka psykoosien ehkäisyn onnistumisesta ei ole tarpeeksi tieteellistä näyttöä, niin varsinaisten psykoottisten oireiden varhaisella hoidolla on voitu vaikuttaa sairausjaksoon.

Birgitta Alakare, Juha Veijola
Lehti 46: Katsausartikkeli 46/2002 Kommentteja

Lääkevahinkovakuutuksesta korvatut lääkevahingot vuosina 1990-2000

Vuosina 1990-2000 Lääkevahinkovakuutuspoolille jätettiin uusia lääkevahinkoilmoituksia noin 200 vuodessa, ja niistä vajaa puolet johti korvaukseen. Ylivoimaisesti eniten korvattavia vahinkoja aiheuttivat systeemisesti vaikuttavat infektiolääkkeet. Yleisimmät vahinkoa aiheuttaneet lääkeaineet olivat nitrofurantoiini, kefuroksiimi, klindamysiini, amoksisilliini ja karbamatsepiini. Suurin osa korvattavista vahingoista oli lieviä. Sekä lääkevahinkoilmoitusten määrä että korvaukseen oikeuttavien vahinkojen osuus on pysynyt vuodesta toiseen jokseenkin samana, ja voi olla, että edelleen osa lääkevahingoista jää ilmoittamatta.

Helena Gylling, Reima Palonen, Martti Mikkonen, Jyrki Särkämö, Barbro Walther, Asko Nio
Lehti 46: Terveydenhuolto 46/2002 Kommentteja

Potilaan tiedonsaannin kehittäminen - ratkaisu informaatioteknologiasta?

Hyvinkään sairaalassa on kehitetty potilasopetusta tietoteknologiaa hyödyntäen. Sairaalassa on toiminut vuodesta 2000 Potilasoppimiskeskus Soppi, jossa on tarjolla tietomateriaalia eri sairauksista ja niiden hoidosta. Potilaiden käytössä on kirjoja, esitteitä, videoita, cd-rom-ohjelmia, aikakauslehtiä sekä Internetyhteys. Hyvinkään sairaalasta kotiutuville potilaille tehdyssä kyselyssä todettiin, että tiedon saamista sairaudesta, diagnoosista, tutkimuksista ja niiden tuloksista pidettiin tärkeänä. Vähiten tietoa oli saatu potilaan oikeuksista ja potilasjärjestöjen toiminnasta.

Maritta Välimäki, Riitta Suhonen, Heljä Nenonen, Arja Tamminen, Pertti Viikinkoski
Lehti 46: Terveydenhuolto 46/2002 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030