Millaista on seksuaalisuus eri kulttuureissa?

Vilkastuneen maahanmuuton seurauksena Suomi on muuttumassa yhä monikulttuurisemmaksi ja kansainvälisemmäksi. Terveydenhoitohenkilökunta tapaa hyvin erilaisista oloista lähtöisin olevia ihmisiä ongelmineen. Myös seksuaalisuuteen liittyvien asioiden käsittelyyn tulisi olla valmiuksia vastaanotoilla. Tietoa ja kunnioitusta toisen kulttuuria kohtaan tarvitaan ja myös omaa asennoitumista seksuaalisuuteen olisi hyvä pohdiskella. Avoin ja rehellinen seksuaaliasioista puhuminen ja neuvominen ja tarvittaessa myös Suomessa vallitsevista seksuaalioikeuksista valistaminen kuuluu terveydenhoitohenkilökunnan velvollisuuksiin ja myös meille vieraista kulttuureista tulleiden oikeuksiin.

Marketta Tuppurainen

Ny hälsovårdsplan och WHO-nätverk i Ungern satsar på prevention och primärvård

Den ungerska regeringen har lanserat ett stort reformprogram för landets hälso- och sjukvård. Det sträcker sig över en 10-årsperiod, 2001-2010. Prevention är ett topprioriterat område. Reformprogrammet är oerhört viktigt och nödvändigt. Ungrarna har den lägsta förväntade livslängden bland OECD-länderna. Men det räcker inte att förbättra vården utan ungrarna måste nu också förändra sin livsstil, betonar dr Pál Géher, statssekreterare för hälso och sjukvården i en intervju.

Åke Landquist

WHO:s arbete förankrat i ett heltäckande nätverk i Ungern

Sedan 1991 har WHO ett s.k. sambandskontor i Budapest. Organisatoriskt lyder det under WHO:s regionala kontor för Europa, som ligger i Köpenhamn. Budapest-kontoret ligger i samma hus som hälsovårdsministeriet, några kvarter från parlamentet. Sambandskontoret öppnades i tiden av av dr Marianne Szatmari, som fortfarande är chef och som berättar om hur nätverket nyggts upp.

Åke Landquist

Lyhyesti: Infarktiin sairastuvat miehet menehtyvät usein jo ennen sairaalaanpääsyä

Sairaalavaiheen tutkimusten perusteella naisten sydäninfarktia on pidetty pahanlaatuisempana kuin miesten. Skottitutkijat selvittivät yli 200 000:n ensimmäiseen infarktiin sairastuneen potilaan taudinkulkua ja totesivat, että miesten mahdollisuus selviytyä tautikohtauksesta onkin 9 % huonompi kuin naisilla. Ero johtui siitä, että miehet kuolivat huomattavasti useammin jo ennen sairaalaanpääsyä, vaikka toisaalta sairaalahoitovaiheessa naisten selviytyminen olikin huonompaa. Miksi miehet kuolevat jo rintakipukohtauksen alkuvaiheessa ennen hoitoonpääsyä, jäi avoimeksi.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Aivojen GABA-pitoisuus vähentynyt paniikkihäiriössä

Gamma-aminovoihappo (GABA) on yhdistetty ahdistuneisuuteen siten, että keskushermoston GABA-funktion heikkous lisää ja sen vahvistuminen vähentää ahdistuneisuutta. Aiemmin ei ole voitu suoraan osoittaa, onko ahdistuneisuushäiriössä GABA-pitoisuus todella pienentynyt. Uusinta magneettispektroskopiatekniikkaa hyväksi käyttäen tutkijat havaitsivat, että 14 paniikkihäiriöpotilaasta 12:lla GABA-pitoisuus oli pienentynyt okkipitaalisella aivokuorella. Tämä saattaa olla paniikkihäiriöön altistava neurofysiologinen poikkeavuus. Tosin äskettäin on samanlainen löydöt tehty myös depressiosta, joten kyse voi olla yleisemmästä neuropsykiatrisesta häiriöalttiudesta.

Raimo Kr Salokangas

Nenää ja alahengitysteitä on tarkasteltava kokonaisuutena

Yhdysvalloissakin on huomattu, että nenä, ylähengitystiet sekä keuhkot ovat samaa puuta ja ne on otettava huomioon kokonaisuutena potilaan hoidossa. Monelle lääkärille tämä on itsestäänselvyys, mutta kaikille ei ehkä niinkään tuttua.

Hannu Puolijoki

Synnytyksen jälkeinen inkontinenssi korjautuu lantionpohjan lihasharjoittelulla

Alatiesynnytyksen jälkeen naisista 20-30 %:lla esiintyy virtsanpidätysongelmia ja 4 %:lla ulosteinkontinenssia. Kolmen kuukauden kuluessa tilanne paranee huomattavasti, koska vaivan taustalla oleva hermovamma korjautuu spontaanisti. Siten erityisen diagnostiikan ja hoidon tarve on ilmeisesti suurin silloin, kun pidätysongelmia esiintyy vielä kolmen kuukauden jälkeen.

Pertti Kirkinen

Bakteereilla sittenkin sytoskeleton

Kaikilla eukaryooteilla, hiivoista eläimiin on sytoskeleton. Tämä solun sisäinen tukiranka koostuu mikrotubuluksista, aktiinifilamenteista ja intermediaarifilamenteista. Tukiranka pitää nimensä mukaisesti solun koossa, ohjaa molekyylien liikennettä solulimassa sekä mahdollistaa solun muodonmuutokset ja liikkumisen. Tähän asti vallinneen käsityksen mukaan prokaryoottisoluilla ei ole tukirankaa, vaan niiden on ajateltu tukeutuvan vahvaan soluseinämäänsä.

Matti Viljanen

Anti-IgE-vasta-aineesta hyötyä astman hoidossa

Laajassa monikeskustutkimuksessa selvitettiin, hyödyttääkö uusi idea eli IgE:tä vastaan kohdistuva antivasta-aine (omalisumabi; rhuMAb-E25, Xolair) astmapotilaiden hoidossa. Sarjassa oli 546 iältään 12-76-vuotiasta astmaatikkoa, joilla oli allergia joko kotipölypunkeille, koiralle tai kissalle. Potilailla oli käytössä varsin tuhti inhaloitava steroidi eli beklometasonia 500-1 200 myyg päivässä. Heille annettiin kaksoissokkoasetelmassa suoneen omalisumabia tai lumelääkettä joko kaksi tai neljä viikkoa (riippuen painosta ja kokonais-IgE:n arvosta). Steroidiannos pyrittiin stabiloimaan 16 viikon ajaksi ja sen jälkeen sitä laskettiin kahdeksan viikon aikana sille tasolle, joka vielä piti astman hyvässä kontrollissa. Tällä annoksella jatkettiin neljä viikkoa.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Anoreksian ennuste

Saksalaisen, 21 vuotta kestäneen prospektiivisen seurantatutkimuksen mukaan sairaalassa hoidetuista anoreksiapotilaista 51 % parani täysin, 21 % osittain ja 10 % täytti edelleen anoreksian kriteerit. Anorek- siaan liittyen kuoli 16 %. Matala painoindeksi ja psykososiaa-listen vaikeuksien voimakkuus ennakoivat huonoa ennustetta. Seurantatiedot osoittivat, että anoreksiasta toipuneet saattoivat sairastua uudelleen, mutta toisaalta toipumista tapahtui vielä useankin sairausvuoden jälkeen. Tutkijat suosittelevatkin hoitoa aina, kun anoreksian oireet uusivat.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Tuulella ei ole ystävää

Tämä Lancetin essee ei ole vakavasti otettava tutkimusraportti, mutta se sisältää kiinnostavan ajatuksen. Sen mukaan tuulien kuljettama tomu kantaa myös mikrobeja jopa mantereelta toiselle. Esimerkiksi Afrikasta myrskyt nostavat säännöllisesti tomua korkeuksiin. Vajaassa viikossa se laskeutuu Atlantin toiselle rannalle ja Tyynenmeren ylitykseen menee vähän yli viikko. Karibialla on todettu näinä tomupäivinä ilman sisältävän mikrobeja kymmenkertaisesti, joukossa ihmisen opportunisteja, etenkin sieniä. Korkeuksien UV-valo ei niitä näemmä tapa. DNA-tekniikoilla ollaan nyt etsimässä influenssa- ym. viruksia tuulien tomusta. Infektioepidemiologisesti maapallo ei pienene siis pelkästään lentokoneiden vaikutuksesta. Olisikohan Suomessakin ajoittain esiiintyvä punainen lumi eristettävä?

Heikki Arvilommi

Astma ja allergia selittävät lasten pitkäaikaissairastavuuden lisääntymisen

Kelan ja Stakesin väestötutkimusten mukaan 0-14-vuotiaiden lasten pitkäaikaissairastavuus on selvästi lisääntynyt vuosien 1987 ja 1996 välisenä aikana. Tämä selittyy miltei täysin astman ja allergioiden lisääntymisellä, ja nämä sairaudet ovat pojilla yleisempiä kuin tytöillä. Vanhempien sosiaalinen asema ei juurikaan näytä olevan yhteydessä lasten sairastavuuteen.

Pentti Takala, Timo Klaukka, Ossi Rahkonen

Peptidit verenpaineen säätelyssä

Biologisesti aktiiviset peptidit, kooltaan muutamista aminohapoista muutamiin kymmeniin aminohappoihin, osallistuvat elimistössä useiden fysiologisten toimintojen, mm. verenpaineen säätelyyn. Endogeenisten peptidien lisäksi verenpaineeseen voivat vaikuttaa myös ravinnon proteiineista pilkkoutuvat ruoansulatuskanavasta verenkiertoon imeytyvät peptidit.

Marika Sipola, Heikki Vapaatalo

Trisomiaseulonnan nykytila

Raskaana olevat naiset toivovat, että sikiön kehityshäiriöt voitaisiin todeta jo varhain. Tavallisin kehitysvammaisuuden syy on 21-trisomian aiheuttama Downin oireyhtymä. Nykytietämyksen valossa sen lupaavin seulontamenetelmä näyttää olevan varhainen seulonta biokemiallisia merkkiaineita, äidin ikää ja sikiön niskaturvotuksen mittausta käyttäen. Näyttö alkuraskauden seulonnan tehokkuudesta on jo varsin vahva.

Pekka Taipale, Seppo Heinonen

Vaikean epilepsian hoito

Epilepsian lääkehoidon ensisijaisena tavoitteena on saada kohtaukset loppumaan aiheuttamatta häiritseviä sivuvaikutuksia. Yli puolet potilaista saadaan oireettomiksi yhdellä lääkkeellä ja heidän lisäkseen joukko potilaita kahden lääkkeen yhdistelmähoidolla. Mikäli kohtauksia edelleen esiintyy, voidaan puhua vaikeasta epilepsiasta. Tällöin tulee harkita leikkaushoitoa tai kokeilla uusien kehittyneiden lääkehoitomahdollisuuksien myötä parantunutta rationaalista monilääkehoitoa.

Aarne Ylinen

Koulun yhteisöllisyys - väline vaikuttaa nuoren terveeseen kasvuun

Koululuokan sosiaalisella ilmapiirillä on suuri merkitys nuoren itsetunnon kehitykselle ja menestymiselle koulutyössä. Ongelmille taas on tunnusomaista, että ne pysyvät pitkään ulkopuolisilta piilossa, mutta ilmenevät nuoren epämääräisenä oireiluna. Kuopiossa tehdyssä koulutyön kehittämiskokeilussa painotettiin koulun yhteisöllisyyttä. Oppilaat osallistuivat luokkien sääntöjen laadintaan ja valvontaan, ja opettajat saivat vertaistukea toisilta saman luokka-asteen opettajilta. Kokeilussa todettiin, että erityisesti 7. luokalla alkavien ongelmien ennakoiminen on tärkeää oppilaan tasapainoisen kehityksen turvaamisen kannalta.

Eila Laukkanen, Liisa Oranen, Sirpa Shemeikka

Paikalliset neuvottelut vasta aluillaan Oulussa oma malli vauhditti neuvotteluja

Paikalliset neuvottelut lääkärisopimuksen soveltamisesta ovat enimmäkseen vasta aluillaan. HUS:ssa asiasta muhii suuri riita ja kiistaa on myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä paikallisissa neuvotteluissa on sen sijaan edetty nopeasti. Piirissä oli heti neuvottelujen alkaessa käytettävissä oma malli palkkauskriteereiksi.

Suvi Sariola

Selvitysmies ehdottaa: Tampereen oma erikoissairaanhoito liitettävä sairaanhoitopiiriin

Selvitysmies Jouko Isolauri ehdottaa Tampereen kaupungin erikoissairaanhoidon liittämistä osaksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin toimintaa. Pirkanmaan julkisen erikoissairaanhoidon yhteistyötä ja työnjakoa koskeva selvitys on jatkoa ylijohtaja Jussi Huttusen muutaman vuoden takaiselle tarkastusraportille, jossa kiinnitettiin huomiota TAYS:n ja Hatanpään sairaalan toimintojen päällekkäisyyksiin.

Seksuaalinen väkivalta ja sen kohtaaminen

Viime aikojen uutisointi seksuaalisesta ahdistelusta on antanut aihetta miettiä, mikä on seksuaalista ahdistelua ja kuka sen määrittelee. Vastaavasti joudutaan pohtimaan myös seksuaalisen väkivallan määrittelyä niissä tilanteissa, joissa ei ole kysymys suoranaisesti raiskauksesta. Laki määrittää rikosoikeudellisesti lapsiin, nuoriin ja aikuisiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan eri muodot, mutta seksuaalista ahdistelua ei ole kriminalisoitu. Kulttuuriset tekijät, lapsuudenkodin kasvuilmapiiri ja elämänkokemus muovaavat ihmisen henkilökohtaista väkivaltamääritelmää.

Pirkko Brusila

Genisteiinin ja daitseiinin vaikutukset rotan verisuonen supistumisasteeseen ja verenpaineeseen

29.6.2001 Helsingin yliopisto

Riikka Nevala