Geenit ja ympäristötekijät vaikuttavat verenpainetaudin riskiin suomalaisessa väestössä

Genetic and environmental hypertension risk factors in the TAMRISK cohort

Kirsi Määttä

Suomalaisten ANCA-vaskuliittipotilaiden ennuste on parantunut

ANCA-associated vasculitis: Studies on clinical presentation and factors involving disease activity and outcome

Anna Salmela

Lannerangan luudutusleikkausten tarkkuus ja luutuminen paranevat uusin teknisin menetelmin

Factors affecting accuracy and fusion rate in lumbosacral fusion surgery

Ilkka Saarenpää

Synnyttäjien määrän kasvu suuressa synnytyssairaalassa voi lisätä ei-toivottuja tapahtumia

Patient safety in maternity hospitals in Finland

Elina Karalis

Hirschsprungin tautia sairastavilla on hyvä elämänlaatu suolen toimintahäiriöistä huolimatta

Hirschsprung's disease - Long-term outcomes and pathophysiology of bowel dysfunction

Malla Salli

Rintasyövän kirurginen hoito on laadukasta ja turvallista

Quality of surgical treatment in breast cancer

Kaisu Ojala

Eteisvärinäpotilaan rytminsiirron hyötyjä ja riskejä tulee harkita tarkkaan

Safety and efficacy of elective cardioversion in atrial fibrillation - the FinCV studies

Tapio Hellman

Nuoret aikuiset hakevat hoitoa masennus- ja ahdistuneisuushäiriöihin aiempaa useammin

Treatment seeking, treatment adequacy and outcome of depressive and anxiety disorders among young adults in Finland - Findings from a population-based sample

Teija Kasteenpohja

Uutta tietoa rytmihäiriöalttiuden taustatekijöistä hypertrofisessa kardiomyopatiassa

Alterations in myocardial function and electrocardiology in hypertrophic cardiomyopathy

Mikko Jalanko

Älypuhelimen liikeanturi havaitsee sydänkohtauksen tai eteisvärinän

Liikeantureihin perustuvalla sydämen mittaustekniikalla päästään kiinni sydämen toimintaa kuvaaviin mekaanisiin ja hemodynaamisiin parametreihin.

Ulla Toikkanen

Kannabidioli epilepsian hoidossa

Kannabidioli on osoittautunut lumelääkettä tehokkaammaksi kolmessa kontrolloidussa tutkimuksessa vaikean epilepsian hoidossa.

Suvi Sariola

Laser tulee iholle – hoidot kehittyvät vauhdilla

Laser on elegantti työväline iho-ongelmissa.

Tiina Huttu

Eteisvärinäpotilaiden verenohennuslääkitystä seurattava tiiviisti

Useilla potilailla oli rytminsiirron jälkeen puutteellinen lääkitys, toteaa tuore väitöstutkimus.

Tiiamari Pennanen

Potilaan säteilyannoksissa ERCP:ssa huomattavia eroja

Syitä säteilyannosten suureen vaihteluun olivat potilaan ominaisuudet, erilaiset läpivalaisulaitteet, toimenpiteen suorittajat ja ERCP-toimenpiteiden vaikeusasteet.

Ulla Toikkanen

Muistitestit ennustavat aivojen surkastumista ja Alzheimerin tautiin sairastumista

Tutkijat uskovat, että muistitestien nykyistä kattavampi käyttö voisi edistää taudin varhaista havaitsemista.

Ulla Toikkanen

Pienillä imeväisillä riski joutua bronkioliitin vuoksi tehohoitoon

Raseemisen adrenaliinin käytössä oli merkittäviä eroja TAYS:n OYS:n, KYS:n ja TYKS:n välillä sekä ennen että jälkeen Käypä hoito –suosituksen.

Ulla Toikkanen

Pitkät etäisyydet haastavat riskinarvioinnin ensihoidossa

Kriteeripohjainen hätäpuheluiden käsittely johti riskin yliarviointiin joka neljännessä ja aliarviointiin noin joka kymmenessä ensihoitotehtävässä, selviää väitöstutkimuksesta.

Tuomas Keränen

Koivulle siedätys on tehokasta pitkään

Antihistamiini, kortisoni nenäsuihkeina sekä silmätipat lievittävät allergista nuhaa ja silmäoireita, mutta kaikille koivuallergisille potilaille ne eivät riitä. Siedätyshoito pistoksina tai paikallisesti otettuna on tehokasta, mutta pitkän aikavälin tuloksia tarvitaan. Saksalaistutkijat hakivat niitä yhdistämällä lääkerekisteridatan ja vakuutusyhtiöiden kliiniset tiedot.

Heikki Ekroos

Sisätautipotilaan tukosprofylaksian ei tarvitse jatkua kotona

Sisätautipotilaan hoitoon sairaalassa kuuluu aina arvio laskimotukoksen ehkäisevästä lääkehoidosta, ja se toteutuu nykyään hyvin. Rutiininomaisesti lääkehoitoa ei voi antaa, sillä käytäntö ja tutkimukset ovat osoittaneet sairaiden potilaiden vuotoherkkyyden. Kotiutettaessa hoito lopetetaan järjestelmällisesti, mutta ei tässä tutkimuksessa.

Marko Vesanen

Umpilisäkkeen tulehdukseen on sukurasite

Ensimmäisen asteen sukulaisen sairastama umpilisäketulehdus lisää yksilön suhteellista riskiä saada sama tauti. Riskisuhde oli 1,67 (1,64–1,71) väestötasoon verrattaessa. Sukulaisuussuhteen geneettinen etäisyys vaikutti riskin suuruuteen: kaksosella riskisuhde oli 3,40 (2,66–4,35) ja sisaruksella 1,98 (1,92–2,04), mutta kun taudin oli sairastanut lapsi tai vanhempi, riskisuhde oli 1,55 (1,51–1,59) ja 1,54 (1,50–1,58). Toisen asteen sukulaisen sairastama umpilisäketulehdus oli yhteydessä maltillisempaan riskisuhteen nousuun (1,11).

Nina Kaseva