Suomessa vakituisesti asuvat maahanmuuttajat käyttävät vaihtelevasti terveyspalveluja

•Maahanmuuttajien terveyspalvelujen tarpeeseen ja käyttöön vaikuttavat terveydentilan ja sosioekonomisen aseman ohella mm. maahanmuuton syyt, kielitaito, aiemmat traumakokemukset sekä kotoutumiseen liittyvät vaikeudet.

Päivikki Koponen, Shadia Rask, Natalia Skogberg, Anu Castaneda, Kristiina Manderbacka, Jaana Suvisaari, Hannamaria Kuusio, Tiina Laatikainen, Ilmo Keskimäki, Seppo Koskinen

Maahanmuuttajien perinnölliset hemoglobiinipoikkeavuudet

Perinnölliset hemoglobiinipoikkeavuudet ovat Suomessa harvinaissairauksia, eikä yhdelle lääkärille muodostu niistä riittävää kokemusta normaalin kliinisen työn puitteissa.

Kirsi Jahnukainen, Päivi Helminen-Pacius, Anna-Kaisa Anttonen, Irma Matinlauri, Satu Mustanoja, Kirsti Sirkiä, Ulla Wartiovaara-Kautto

Kuinka hoidan paperitonta potilasta?

•Suomen terveydenhuoltolaki turvaa jokaiselle Suomessa oleskelevalle ainoastaan kiireellisen hoidon ­omakustanteisesti. Tällainen rajaus on perustuslain, ihmisoikeussopimusten ja terveydenhuoltoalan eettisten ohjeiden näkökulmasta tiukka.

Heli Salmi, Paula Tiittala, Tomas Lundqvist, Ari Mönttinen, Susanna Sainio, Heli Aali, Ville Holmberg

Maahanmuuttajien tärkeimmät trooppiset taudit

Infektioriski riippuu maahanmuuttajan lähtömaasta, kauttakulkureiteistä ja olosuhteista ennen Suomeen saapumista.

Kirsi Valve, Tea Nieminen

Kansainvälisyys on arkea lääkärin vastaanotolla

Liikkuvuus on pysyvä ilmiö. Tiedon ja ihmisten lisääntyvä liikkuvuus vaikuttavat väestön rakenteeseen, potilaiden tautikirjoon sekä terveystietoisuuteen ja -käyttäytymiseen. Lääkäri kohtaa vastaanotollaan yhä useammin eri kulttuureista tulevia ulkomaalaistaustaisia potilaita. Maahanmuuttajat ovat heterogeeninen väestöryhmä, jolla on hyvin erilaisia terveystarpeita (1).

Paula Tiittala, Otto Helve

Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille

Yleiset ihmisoikeussopimukset laajentavat pakolaissopimuksen suojaa.

Martin Scheinin

Uniapneaan liittyy suuri joukko liitännäissairauksia

Uniapnean esiintyvyys kasvaa vauhdilla, mutta liitännäissairauksien rooli on osin tuntematon. Aiemmat tutkimukset ovat kärsineet pienestä otoskoosta sekä naisten vähäisyydestä tutkimuksissa.

Heikki Ekroos

Zikavirusinfektio aiheuttaa ongelmia myös loppuraskaudessa

Eteläisen pallonpuoliskon zikavirusepidemiaa koskevat havainnot tarkentuvat nopeasti. Lancet, BMJ, NEJM ja monet gynekologian ammattijulkaisut käsittelevät maaliskuun 2016 numeroissaan tämän infektion ominaisuuksia ja raskausriskejä. Laajin seuranta käsitti Brasiliassa 72 odottavaa naista, joilla zikavirustaudinkuvan yhteydessä oli varmistettu diagnoosi kvalitatiivisella RT-PCR-tutkimuksella.

Pertti Kirkinen

Uutta tromboottisen trombosytopeenisen purppuran hoitoon

Tromboottinen trombosytopeeninen purppura (TTP) kuuluu television lääkärisarjojen kestodiagnooseihin, sillä taudissa on dramatiikkaa riittämiin. Historiallinen 90 %:n kuolleisuus on saatu vähenemään plasmafereesihoidoin, mutta aina löytyy sillekin vastustuskykyisiä potilaita, puhumattakaan diagnoosin tai hoidon viivästymisen kohtalokkuudesta. Syyllinen taudissa on vasta-aine, joka estää von Willebrandin tekijän (vWF) pilkkoutumisen. Sitä kautta syntyy trombosyyttien ja punasolujen kulutusjuhla erityisesti keskushermoston pienissä valtimoissa.

Marko Vesanen

Lääkkeiden aiheuttama diabetes

Lukuisat yleisesti käytetyt lääkeryhmät lisäävät diabeteksen riskiä. Kokonaisennusteeseen suotuisasti vaikuttavien lääkkeiden käyttöä ei kuitenkaan kannata ryhtyä rajoittamaan diabetesriskin pelossa.

Janne Hukkanen, Jaana Rysä, Jukka Hakkola

Alkuraskauden keskenmenon hoitovaihtoehdot

Alkuraskauden keskenmenon hoitovaihtoehtoja ovat seuranta, lääkkeellinen hoito tai kirurginen toimenpide.

Maria Rajecki, Ritva Hurskainen

Eri rahoituskanavien rooli oululaisten sosiaali- ja terveyspalveluissa

Lähtökohdat

Riikka-Leena Leskelä, Vesa Komssi, Saana Sandström, Hennamari Mikkola, Elina Ahola, Sirkku Pikkujämsä, Sirkka-Liisa Olli, Anna Haverinen, Kirsti Ylitalo-Katajisto, Eveliina Huurre

Perusterveydenhuollon kuulonseulontojen ohjeistusta tarpeen tarkistaa

Hearing among Finnish professional soldiers – epidemiological study

Tuomas Holma

Haimatulehduksen syynä usein sappikivet

Role of statins in acute pancreatitis and symptomatic cholelithiasis

Jukka Pulkkinen

Uutta tietoa akuutista hylkimisreaktiosta keuhkonsiirrossa koe-eläinmallissa

Innate immune responses in obliterative bronchiolitis after lung ­transplantation – The role of statins and hypoxia-inducible factor-1

Jussi Ropponen

Aivoja rappeuttavien sairauksien diagnostiikkaan tarvitaan uusia merkkiaineita

Cerebrospinal fluid and plasma biomarkers in the differential diagnosis of neurodegenerative diseases

Anna Junttila

Nopea hoitoonpääsy on laatua

Syöpään sairastuneet potilaat kysyvät usein, vaikuttaako hoidon viivästyminen mahdollisuuksiin selvitä sairaudesta. Epäily jää henkiseksi taakaksi varsinkin silloin, kun sairautta ei pystytä parantamaan. Viiveen merkityksestä on julkaistu useita tutkimuksia (1–6), ja vaikka ne eivät ole tuottaneet aukotonta vastausta, mitä paremmin tutkimus on toteutettu, sitä selvemmältä näyttää, että viive vaikuttaa elinaikaan (7). Tämä ei ole kovin yllättävää.

Päivi Hietanen

Retroperitoneaalifibroosista monialainen katsaus

Retroperitoneaalifibroosi kuvattiin yli sata vuotta sitten, mutta taudin patogeneesi on edelleen epäselvä, diagnosointi hankalaa ja hoito vaikeaa eikä hoitosuosituksia ole. Se vaikuttaa olevan lopputulos monesta eri sairaudesta. Urologit ovat hoidon keskiössä, koska tauti johtaa yleensä virtsanjohtimien tukokseen ja munuaisten vajaatoimintaan. Siihen liittyy kuitenkin monen erikoisalan ongelmia, ja ryhmä lontoolaislääkäreitä perusti vuonna 2012 monialaisen aivoriihen vauhdittamaan tautiin liittyvien ongelmien selvittelyä. Arvioimiensa 72 potilastapauksen perusteella ryhmä on julkaissut tiiviin katsauksen, joka keskittyy kolmeen hoidon onnistumisen kannalta oleelliseen asiaan: oikea diagnoosi, munuaistoiminnan säilyttäminen sekä vapautuminen stenteistä, steroideista ja kivusta.

Ossi Lindell

Äidille annetut steroidit auttavat kaikissa ennen­aikaisissa synnytyksissä

Ennenaikaisen synnytyksen uhatessa raskausviikoilla 34+0–36+5 äidille annettu beetametasonilääkitys vähensi merkitsevästi vastasyntyneen hengitysongelmia. Yhdysvalloissa näillä raskausviikoilla syntyy 8 % lapsista.

Outi Aikio

Miten aikuisen nivustyrä tulisi leikata?

Omana erikoistumisaikanani nivustyrä leikattiin Bassinin tai McVayn tekniikalla käyttäen lankaplastiaa, kunnes 1990-luvulla saatiin käyttöön nivusverkot. Nykyisin Suomessa ja Ruotsissa suositellaan paikallispuudutuksessa tehtävää Lichtensteinin verkkoplastiaa. Se on yksinkertainen ja nopeasti opittavissa, ja yleensä komplikaatiot ovat pinnallisia ja lieviä. Myös alan eurooppalaisen yhdistyksen suosituksena on joko Lichtensteinin avotekniikka tai tähystyskirurginen ekstraperitoneaalinen tekniikka (TEP). Tähystystekniikat vaativat yleisanestesian ja ne ovat kalliimpia.

Hannu Paajanen