Lyhyesti: Di-isosyanaattiastma on hankala pitkäaikaisongelma

Piirilä ym. selvittivät di-isosya-naattien aiheuttaman astman pitkäaikaisennustetta. Aineistona oli 245 Työterveyslaitoksella tutkittua potilasta vuosilta 1976-92 ja raportti pääsi esille keuhkoalan kovatasoisimmaksi luokitellussa lehdessä. Seuranta kesti keskimäärin 10 vuotta, minkä jälkeenkin 82 %:lla potilaista oli astmaoireita ja 35 % tarvitsi säännöllistä lääkitystä. Ne, joilla oli todettu IgE-välitteistä isosyanaattiallergiaa, olivat paremmassa kunnossa kuin muut, tosin heidän altistumisjaksonsakin oli yleensä ollut lyhyempi. Heksametyleenidi-isosyanaatille altistuneet käyttivät keskimäärin vähemmän lääkkeitä kuin difenyyli- tai tolueenikomponenteille altistuneet. Kaiken kaikkiaan tulokset varmentavat tämän ammattiastman melko kehnon ennusteen: vaikka altistus loppuu, oireita jää.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Käytösohjeita parasiiteilta

Parasiittien elämä on yhtä kiertokulkua, usein eri lajien isännissä. Toksoplasma kiertää jyrsijöistä lopulliseen isäntäänsä, kissaan ja voi harhautua ihmiseenkin. Kierto ei ole ihan sattumanvaraista, sillä toksoplasma näyttää vaikuttavan isäntänsä käyttäytymiseen. Infektoitunut rotta ei oxfordilaistutkijoiden mukaan pelkää kissan hajua ja on siten helpompi saalis. Samanlaista käytösmuutosta on todettu joidenkin loismatojen väli-isännissä: Rantakotilo nousee infestoivan madon vaikutuksesta lokkien näkyville ja toisen madon väli-isäntä, kala, alkaa hyppiä lintujen poimittavaksi. Toksoplasman on väitetty aiheuttavan ihmisenkin aivoissa näitä muutoksia. Naisista tulee lämminsydämisiä, mutta miehistä epäluuloisia ja mustasukkaisia. Näistä ominaisuuksista ei liene kuitenkaan etua parasiitin elämänkierrossa.

Heikki Arvilommi

Ruokatorven syövän uusi riskitekijä

Ruokatorven syöpä on edelleen harvinainen sairaus, mutta sen ilmaantuvuus on etenkin länsimaissa viime vuosien aikana suurentunut huolestuttavasti. Yhdysvalloissa esofaguskarsinooman insidenssin kasvu on suurinta kaikista syövistä. Syitä tohtii pohtia.

Robert Paul

Piilevätkin tubibakteerit pystytään pian tuhoamaan

Yksi tuberkuloosibakteerin mystisimmistä ominaisuuksista on sen kyky piileksiä elimistössä jopa vuosikymmeniä. Suomessakin tuberkuloosiin sairastuu ikäihmisiä, jotka ovat kantaneet bakteeria mukanaan viime vuosisadan alusta asti. Yleensä piileskely tapahtuu primaarisen infektiopesäkkeen alueella makrofagien sisällä. Piilopaikkaan yleensä muodostuu keskeltä juustomainen granulooma. Elimistön immuunijärjestelmä vartioi aktiivisesti piileviä bakteereita. Kun immuunipuolustus heikkenee korkean iän tai sairauden vuoksi, tuberkuloosibakteerit aktivoituvat ja aiheuttavat kliinisiä oireita aiheuttavan taudin. Onneksi muuten terveistä tartunnan saaneista vain 10 % sairastuu elämänsä aikana.

Matti Viljanen

Piileksiikö kolibakteeri rakon epiteelissä?

Ainakin joka kolmas nainen kokee virtsatieinfektion vähintään kerran elämässään ja monelle se jää toistuvaksi riesaksi. Kolibakteeri on aiheuttajana useimmissa tapauksissa. Tämän katsauksen kirjoittajat käyvät läpi kolibakteerin ja rakon välisessä pelissä käytettyjä aseita ja likaisia temppuja.

Heikki Arvilommi

Väkivaltatilanteet ja niihin varautuminen terveydenhuollossa

Väkivaltaa ja sen uhkaa esiintyy terveydenhuollon työssä enemmän kuin kaikilla aloilla keskimäärin. Myös väkivaltaan liittyvät työtapaturmat ovat yleisempiä. Fyysinen väkivalta on oleellinen vaaratekijä, jonka seurauksena voi pahimmillaan olla jopa hengen menetys. Jo väkivallan uhka kuormittaa työntekijöitä henkisesti ja saattaa lisätä työuupumusta sekä heikentää työviihtyvyyttä. Väkivaltatilanteisiin työpaikalla voi varautua rakenteellisten ratkaisujen ja turvatekniikan avulla. Tehokkaaseen väkivaltariskien hallintaan kuuluvat myös työnjako, toimintatavat, ohjeet, koulutus, seuranta ja jälkihoito.

Kaija Leena Saarela, Nina Isotalus

Fyysinen passiivisuus ja terveysliikunta - ongelma ja ratkaisumahdollisuus

Yhä yleistyvän istumatyön vastapainoksi tarvitaan liikkumista joko työmatkoilla tai vapaa-aikana, muuten fyysisen passivoitumisen vaikutukset näkyvät yhä selvempinä kansanterveydellisinä ongelmina. Terveysliikunnan tulisi olla osa jokaisen ihmisen päivittäistä toimintaa. Yhteiskunta suhtautuu terveysliikuntaan periaatteessa myönteisesti, mutta ihmisten aktivoiminen liikkeelle vaatii kunnollisia edellytyksiä, kuten turvallisia ja rauhallisia paikkoja tavanomaisten liikuntamuotojen harjoittamiseksi päivittäisessä elinympäristössä, kevyen liikenteen väyliä ja liikuntaa edistäviä palveluja.

Ilkka Vuori

Toiminnallisista somaattisista oireista kärsivien kognitiivinen hoito Kokeilu aikuispsykiatrian yksikössä

Toiminnallinen ruumiillinen oireilu on yleinen ongelma, ja siitä kärsivien potilaiden tutkimuksiin ja hoitoyrityksiin käytetään valtavasti voimavaroja. Osalla potilaista oireet loppuvat aikanaan, mutta pitkään jatkuvassa oireilussa hoidon tulokset ovat huonoja. Viime vuosina lyhyistä psykoterapioista on saatu toiveita herättäviä tuloksia tämän potilasryhmän hoidossa. TYKS:n psykiatrian klinikassa vuosina 1995-98 toteutetussa kokeilussa kehitettiin toiminnallisista somaattisista oireista kärsiville potilaille soveltuva lyhyt kognitiivinen arviointi- ja hoitomalli ja henkilökuntaa koulutettiin kognitiivisen lyhytterapian käytäntöön.

Päivi Niemi, Erkki Äärelä

Happi - välttämätön ja vaarallinen

Monen terveysongelman patofysiologiaan liittyy riittämätön hapen saanti. Ylipainehappihoidon tulisi kuulua kliiniseen peruskeinovalikoimaan. Happi on myös myrkyllinen. Siitä muodostuu radikaaleja, joilla on monia haittavaikutuksia. Elimistö suojautuu niitä vastaan valmistamalla omia suojaavia entsyymejä ja käyttämällä hyväksi ravinnon mukana saatavia antioksidatiivisia yhdisteitä (esim. vitamiinit C ja E, karotenoidit ja polyfenolit). Hyvä fyysinen kunto parantaa entsyymien ja glutationin kudostasetta. Liikuntaharrastus ja kasvisvoittoinen ravinto kuuluvat fysiologiseen terveytemme edistämiseen myös tässä suhteessa.

Osmo Hänninen, Mustafa Atalay

Lääketieteen uutiset vaikuttavat pörssiinkin

Lääketieteelliset uutiset putkahtavat julkisuuteen usein sattumalta ja niillä voi olla arvaamattoman suuret vaikutukset niin mediaan, potilaisiin kuin pörssikursseihinkin. Nasdaq-indeksiä voidaankin pitää yhtenä lääketieteellisten läpimurtojen indikaattorina, todettiin elo-syyskuun vaihteessa Tukholmassa järjestetyssä lääkäreiden ja lääketieteen toimittajien yhteisessä Medicine and the Media -kongressissa.

Marit Henriksson

Uudet mediat taistelevat terveydenhuollon asiakkaista ja markoista

Lääketieteellinen tieto ja lääketeollisuuden markat ovat menossa uusjakoon. Potilaitakin houkutellaan jo nettilinjoille, joissa joko jaetaan yleistä terveystietoutta tai jopa vastataan potilaiden kysymyksiin.

Ulla Järvi

Nurmijärven kunnanjohtaja Kimmo Behm: Valtionosuusjärjestelmä ei ota huomioon kasvukuntia

- Käyttökustannusten valtionosuusjärjestelmä ei ota huomioon kasvukuntia. Laskentaperusteissa käytetään toteutuneita väestömääriä, vaikka asukkaat tarvitsevat palveluja heti, sanoo Nurmijärven kunnanjohtaja Kimmo Behm.

Tuomo Saarikko

Terveyskeskuksen johtamisen peli ja pelaajat

Terveyskeskus on asiantuntija- ja palveluorganisaation yhdistelmä, jonka johtamisessa henkilöstöjohtaminen on tullut hallinnointia tärkeämmäksi. Moniammatillinen tiimityön merkitys kasvaa palvelujen kehittämisessä. Autonomisissa tulosyksiköissä korostuvat henkilöstön itsenäinen päätöksenteko ja vastuu. Tulosjohtamisen ongelmana on pääpainon asettaminen taloudellisiin tavoitteisiin ja suoritteisiin toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisen asemesta. Luottamushenkilöjohdon työskentelyä tulisi kehittää byrokraattisesta

Ilkka Winblad

Väitöskirjan yhteenveto-osa - väkisin väännetty vai työn kruunaus?

Valtaosa suomalaisista väitöskirjoista on niin sanottuja osajulkaisukirjoja, jotka koostuvat kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä julkaistuista artikkeleista ja yhteenveto-osasta. Yhteenveto-osan rakenne ja sisältö eivät ole täysin vakiintuneita, jolloin kirjoittajan luova ja itsenäinen panos korostuvat. Hyvässä yhteenveto-osassa päivitetään kirjallisuuskatsaus, kytketään osajulkaisut toisiinsa, liitetään tutkimustulokset uusimpaan tietoon tutkimusalueesta, esitetään tieteelliset ja mahdollisesti kliiniset päätelmät sekä hahmotellaan jatkotutkimuksia. Yhteenveto-osan kirjoittaminen lisää väittelijän itsenäistä tutkijankypsyyttä ja on silta tohtorintutkinnon jälkeiseen tutkijanuraan.

Matti Isohanni

L-selektiiniin sitoutuvat sokerit ohjaavat valkosolujen liikennettä

31.5.2000 Helsingin yliopisto

Sanna Toppila

Verihiutaleimmunisaatiot raskausaikana

31.5.2000 Helsingin yliopisto

Susanna Sainio

Marfanin oireyhtymään liittyvät sydän- ja verisuonimuutokset

2.6.2000 Helsingin yliopisto

Aslak Savolainen

Infektiokomplikaatioiden merkitys syöpälapsilla

3.6.2000 Kuopion yliopisto

Jaana Rahiala

GAD-spesifisten autovasta-aineiden merkitys nuoruustyypin diabeteksessa

6.6.2000 Oulun yliopisto

Emad Sabbah

Sokerit apuun haavan paranemisessa ja arven liikakasvussa

9.6.2000 Turun yliopisto

Jyrki Kössi