Tiheä vai harva seuranta paksusuolisyövän hoidon jälkeen?

Kolorektaalisyöpä on useimmissa länsimaissa kolmanneksi yleisin syöpä ja toiseksi yleisin syöpäkuolemien aiheuttaja. Vaikka satunnaistettuja tutkimuksia on tehty paljon, näyttää edelleen olevan epäselvää, kuinka usein seurantakäyntejä tarvitaan hoitojen jälkeen ja mitä tutkitaan. JAMAssa julkaistiin taas kaksi tutkimusta aiheesta.

Hannu Paajanen

Rasitus-EKG ei ole hyödyllinen sepelvaltimotaudin seulonnassa

Rasitus-EKG-tutkimusta tehdään vieläkin joskus etenkin yli 50-vuotiaiden miestyöntekijöiden terveystarkastusten yhteydessä. Näyttöä toimintamallin hyödystä ei ole koskaan ollut, eivätkä tuoreet amerikkalaiset suositukset löydä toimintatavalle perusteita nytkään.

Juhani Airaksinen

Aivovamma lisää itsemurhavaaraa

Tanskan koko väestön kattavassa rekisteritutkimuksessa itsemurhan vaara oli aivovamman kokeneilla noin kaksinkertainen verrattuna väestön keskimääräiseen (41 vs. 21 itsemurhakuolemaa / 100 000 henkilövuotta). Vaara oli suurempi, jos aivovamma oli vakava (51/100 000 henkilövuotta). Mitä enemmän käyntejä terveydenhuollossa aivovamma aiheutti, sitä suurempi oli itsemurhavaara.

Helena Liira

Uusiva vulvovaginaalinen hiivatulehdus lisääntyy

Sienitauteihin perehtyneet tutkijat (mukana myös suomalainen tutkimusryhmän jäsen) ovat huolissaan naisten genitaalialueen uusivan hiivatulehduksen yleistymisestä ja sen aiheuttamista terveysongelmista, työkyvyttömyydestä ja hoidon kustannusten kasvusta. Huoli perustuu kirjallisuuskatsaukseen ja 17 000 naista käsittävään meta-analyysiin.

Pertti Kirkinen

Pitkäaikaishoito viimeisenä elinvuotena

Lähtökohdat Vanhuusikäisten pitkäaikaishoitoa viimeisenä elinvuotena v. 2002–13 vertailtiin kuuden suurimman kaupungin ja muun Suomen välillä. Tutkittavana olivat pitkäaikaishoidon käyttö, siirtymät kodinja/tai hoitopaikkojen välillä sekä kuolinpaikka.

Leena Forma, Mari Aaltonen, Jutta Pulkki, Jani Raitanen, Pekka Rissanen, Lauri Seinelä, Jaakko Valvanne, Marja Jylhä

Lapsen tajunnanmenetys – milloin tulee epäillä sydänperäistä syytä?

Lapsen tai nuoren äkillinen tajunnanmenetys on pelottavuudestaan huolimatta useimmiten hyvänlaatuinen.

Merja Kallio, Anita Hiippala

Sappikivitauti – vatsaoireiden syy vai sattumalöydös?

Sappikiviä esiintyy 10–15 %:lla väestöstä, mutta korkeintaan viidesosalle niistä on koskaan mitään vaivaa. Oireettomia sappikiviä ei tarvitse hoitaa.

Jukka Harju

Notkeat vasta-ainelääkkeet – osa 2

Vasta-ainelääkkeitä käytetään onkologiassa monin tavoin. Tätä käsiteltiin artikkelin ensimmäisessä osassa Lääkärilehdessä 37/2018.

Marko Salmi

Väitöksen aihe löytyi arjesta

Päivähoidon aloittamista ei kannata liikaa pelätä, vaikka alussa se lisääkin lapsen hengitystieinfektioita. Infektioiden määrä nimittäin tasoittuu varsin nopeasti.

Anne Seppänen

Kestävän kehityksen lääketiede: yhdenvertaisuutta tutkitun tiedon keinoin

Mihin tämä maailma on menossa? Ainakin terveyden ja hyvinvoinnin suhteen parempaan.

Miira Klemetti, Susanna Sainio, Heli Salmi, Paula Tiittala

Pitkäaikaishoito viimeisenä elinvuotena

Tehostettu palveluasuminen yleistyi ja laitoshoito väheni koko Suomessa, osoittaa tutkimus vanhuusikäisten pitkäaikaishoidosta elämän loppuvaiheessa.

Suvi Sariola

Nykyhoidolla HIV:n vaikutukset naisten seksuaali- ja lisääntymisterveyteen vähäiset

HIV-positiivisten elinajanodote on normaalistunut nykyaikaisen lääkityksen ansiosta.

Ulla Toikkanen

Lapsi pyörtyi – onko sydänperäisen äkkikuoleman vaaraa?

Tajunnanmenetys fyysisen tai henkisen rasituksen aikana on aihe lisätutkimuksille.

Tiina Huttu

Sappikivien poisto ei aina poista kipuoireita

Ennen leikkausta on selvitettävä, ovatko kivet oireiden syy vai sattumalöydös.

Marianne Jansson

Verestä mitattavalla proteiinilla voidaan ennustaa sydän- ja verisuonitautitapahtumia

Sydän- ja verisuonitapahtumat ovat sitä yleisempiä, mitä enemmän liukoista vaskulaarista adheesioproteiini-1:tä on verenkierrossa.

Ulla Toikkanen

Uutta tietoa makuu- ja pystyasennon hemodynamiikasta arvioituna ei-kajoavilla menetelmillä

Supine and upright hemodynamics using non-invasive methods: Findings in hypertensive versus normotensive subjects, description of novel functional phenotypes, and effects of nitroglycerin versus salbutamol

Antti Tikkakoski

Lasten hengitystieinfektioiden sairastamiseen vaikuttavat arkisen ympäristön tekijät

Psychosocial and environmental influences in early childhood and their relation to respiratory tract infections

Linnea Schuez-Havupalo

Molekulaarisen lääketieteen työkaluja voidaan yhdistää sepelvaltimostentteihin pallolaajennuksen yhteydessä

Novel molecular therapies for coronary stents

Jarkko Hytönen

Jos HIV-hoitotulos on hyvä, alatiesynnytys on turvallista

Sexual and reproductive health of women living with HIV in Finland

Inka Aho

Painonpudotuksesta merkittävää hyötyä ylipainoisten uniapnean hoidossa

Kansainvälinen asiantuntijatyöryhmä on laatinut uudet suositukset painonpudotukseen tähtäävistä hoidoista uniapneapotilailla.

Ulla Toikkanen