Lääkärilehti

Kuolleitten kertomukset

Olen odottanut, että joku asiantuntija tarttuisi tähän aiheeseen, mutta kuoleman eksperttejä ei taida olla. Kyse on kiinnostavasta ilmiöstä, kuoleman kokemisesta, josta manan rajoilta palanneet kertovat. Hollantilaiset tekivät oikein järjestelmällisen tutkimuksen, jossa kysyttiin yli 300 elvytetyn sydänpotilaan muistikuvia heti, kun he pystyivät kysymyksiin vastaamaan.

Heikki Arvilommi

Lääketieteen maailmasta 10/2002 Kommentteja

Lyhyesti: Vasenpainotteinen prefrontaalinen valkean aineen aivoinfarkti johtaa depressioon

Depressio on yleinen aivoinfarktin komplikaatio. Suomalaiset tutkijat tekivät 275 potilaalle 3-4 kuukautta aivoinfarktin jälkeen standardoidun kliinisen haastattelun ja aivojen magneettikuvauksen. Potilaista 40 %:lla oli kliininen depressio. Depressiopotilailla oli useita ja laajoja infarkteja otsalohkon subkortikaalisella alueella - vasemmalle painottuen - ja erikseen tyvitumakkeista caudatuksen ja pallidumin alueella sekä capsula internan genu-osassa. Infarktien määrän ja koon suhteen ei eroja ollut. Depression kannalta aivoinfartien suuruus sinänsä ei siis ole niin ratkaiseva kuin niiden paikka. Vasemmanpuoleiset otsalohkon subkortikaalisten valkean aineen infarktit näyttävät johtavan erityisen usein depression puhkeamiseen.

Raimo Kr Salokangas

Lääketieteen maailmasta 10/2002 Kommentteja

Lyhyesti: Astmapotilailla uloshengitysilma lämpimämpää

Astmaatikoilla on todettu limakalvon verisuoniston lisääntymistä, ja lämmönhukan mittaamisesta veikataankin uutta limakalvojen inflammaation asteen testiä. Englantilaiset havaitsivat 18 astmaatikon ja 16 verrokin vertailussa, että hypoteesi on tutkimisen arvoinen, sillä lämpöeroa todettiin. Mielenkiintoista on myös, että inhaloitu salbutamoli ei nostanut astmaatikkojen hengitysilman lämpötilaa, mutta verrokeilla nosti. Tämän tutkijat epäilevät johtuvan siitä, että hengitysilman lämpötilan nousu kuvastaa bronkiaalista verenkiertoa. Jäämme odottamaan ehkäpä helsinkiläisiltä hengitysfysiologeilta uutta mittausmetodia kliiniseen käyttöön.

Hannu Puolijoki

Lääketieteen maailmasta 10/2002 Kommentteja

Kaihileikkaukseen tulevien potilaiden näöntarkkuuden muuttuminen kahden vuosikymmenen aikana

Kaihileikkauspotilaiden preoperatiivisen näöntarkkuuden muutosta leikkausmäärien lisääntyessä tutkittiin Vaasan keskussairaalassa ja Selkämeren sairaalassa vuosina 1982, 1985, 1990, 1995 ja 2000 leikatuista potilaista. Kyseisenä ajanjaksona kaihileikkaustekniikka muuttui intrakapsulaarisesta ekstrakapsulaariseksi ja edelleen fakotekniikaksi, ja hoitojakso muuttui runsaan viikon vuodeosastohoidosta pääosin päiväkirurgiseksi. Kaihin takia vaikeasti näkövammaisten osuus leikkaukseen tulevista väheni seuranta-aikana 16 %:sta 3 %:iin ja lievemmin näkövammaisten osuus 32%:sta 11 %:iin. Kaihileikkausinsidenssin noustua yhdellä leikkauksella/1 000 asukasta nousi leikattavan silmän näöntarkkuuden keskiarvo 1,3 log-rivillä ja paremman silmän näöntarkkuus vastaavasti 0,4 log-rivillä.

Jaakko Leinonen, Leila Laatikainen

Alkuperäistutkimus 10/2002 Kommentteja

Liuotushoidon käyttö aivo- ja sydäninfarktissa sekä keuhkoemboliassa

Tromboosin liuotushoitoa on käytetty maassamme noin 15 vuotta. Aluksi liuotuslääkkeitä käytettiin vain sydäninfarktin hoitoon sairaaloissa. Kun varhaisen liuotushoidon hyöty osoitettiin kiistattomasti, alettiin hoitoa käyttää perusterveydenhuollossa ja useilla paikkakunnilla myös ensihoidossa. Nykyään liuotushoitoa käytetään myös valikoidusti aivoinfarktin ja keuhkoembolian hoitoon. Uudet käyttöalueet ovat edellyttäneet vaativaa koulutusta ja testausta, tiukan hoitoprotokollan luomista ja valvontaa sekä vastuulääkärin nimeämistä toiminnalle.

Hannu Koponen

Katsausartikkeli 10/2002 Kommentteja

Syöpäpotilaan sekavuus

Sekavuus on syöpäpotilaan ja hänen läheistensä hyvinvointia huonontava oire, jonka yleisyys lisääntyy sairauden edetessä. Riskitekijöiden huomioon ottaminen on tärkeää sekavuuden ehkäisyssä ja hoidossa. Lääkkeet ovat tavallisimpia sekavuuden syitä, ja potilaalta tulee lopettaa kaikki ei-välttämättömät lääkkeet. Sekavuuden hoidosta on vähän kontrolloituja tutkimuksia. Hoidossa tarvitaan usein lääkkeitä, joista neuroleptit ja bentsodiatsepiinit ovat käytetyimpiä. Lääkehoidon tulisi olla osa laajempaa moniammatillista hoitosuunnitelmaa.

Timo Leino

Katsausartikkeli 10/2002 Kommentteja

Viivästynyt puheenkehitys ja kielellisen kehityksen erityisvaikeus foniatrisena ongelmana

Lasten kehityksellisistä viiveistä puheen kehityksen viive on yleisin. Taustalta löytyvät syyt ovat moninaiset ja osa lapsista tarvitsee tutkimuksia ja seurantaa erikoissairaanhoidon tasolla. Koska kuntoutukseen kuluu merkittävä määrä rahaa, tulee jo varhaisessa vaiheessa kiinnittää huomiota häiriöiden erotusdiagnostiikkaan ja kuntoutuksen suunnitteluun. Kouluiässä kielelliset häiriöt saattavat aiheuttaa oppimisvaikeuksia ja sitä kautta kielelliset ongelmat voivat vaikuttaa ammatinvalintaan ja koko aikuiseen elämään.

Mari Qvarnström, Taisto Leppäsaari

Katsausartikkeli 10/2002 Kommentteja

Kuntoutuksen vaikuttavuudesta tarvitaan enemmän tietoa

Kuntoutuksen vaikuttavuudesta tehty asiantuntijakatsaus osoittaa, että vaikuttavuudesta on vahvinta näyttöä pitkittyneissä alaselän kiputiloissa, aivohalvauspotilaiden akuutissa kuntoutuksessa ja vanhusten sairaalakuntoutuksessa sellaisissa tapauksissa, joissa vanhus on äkillisesti menettänyt toimintakykynsä sairastumisen tai tapaturman vuoksi.

Suvi Sariola