Dyslipidemia yhteydessä Alzheimerin tautiin

Kuopiolais-oululaisena yhteistyönä toteutetussa tutkimuksessa selvitettiin, missä määrin apolipoproteiini E:n eri fenotyypit ovat yhteydessä Alzheimerin tautiin. Tätä yhteyttä on osattu epäillä jo muutamia vuosia, sillä valikoiduissa populaatioissa on osoitettu yhteys apolipoproteiini E:n e4-alleelin esiintyvyyden ja tuon dementoivan sairauden välillä. Kuopion maan mainio kokemus populaatiotutkimusten toteuttamisessa tuli nyt hedelmälliseen käyttöön, kun haluttiin selvittää, toteutuuko apolipo E:n ja Alzheimerin yhteys myös väestötasolla.

Borrelian aiheuttama subakuutti osteomyeliitti

Turkulaistutkijat kuvaavat arvostetussa kliinisen infektioalan lehdessä ensimmäisen tapauksen maailmassa, jossa Borrelia burgdorferi osoitettiin lapsen osteomyeliitin aiheuttajaksi.

Beetalaktaamien käyttö altistaa resistentille pneumokokille

Penisilliinille resistentit pneumokokit ovat yksi tärkeimmistä infektiotautien ongelmista jo nyt eri puolilla maailmaa. Espanjalainen tutkijaryhmä selvitti niitä tekijöitä, jotka altistavat penisilliinille resistentin pneumokokin aiheuttamalle invasiiviselle infektiolle.

Välikorvatulehdus pähkinänkuoressa

Yhdysvalloissa kolme neljästä lapsesta on sairastanut ainakin yhden välikorvatulehduksen. Kolmas-osalla lapsista on ollut toistuvia eli kolme tai useampia otiitteja. Yhdysvalloissa välikorvatulehduksen takia käydään lääkärissä 25 miljoonaa kertaa vuosittain.

Amiodaronia vaikeaan sydämen vajaatoimintaan?

Amiodaroni ei kuulu ihan jokapäiväiseen lääkerasenaaliin, sillä sen käyttö kuuluu lähinnä kardiologien alan ammattitaitoon. Vaikeaan sydämen vajaatoimintaan liittyy varsin suuri äkkikuoleman vaara, mikä puolestaan johtuu suurelta osin kohtalokkaista rytmihäiriöistä - juuri niistä, joihin amiodaroni tepsii. Varovaisuus amiodaronia kohtaan johtuu sen monimuotoisista sivuvaikutuksista, jotka ovat pääosin annoksesta riippuvia. Koska on aiemmin nähty lääkkeen tehoavan tavanomaista pienemmilläkin annoksilla, tehtiin Argentiinassa laaja monikeskustutkimus, jossa annettiin pieniannoksista amiodaronia vaikeaa sydämen vajaatoimintaa sairastaville potilaille.

Lehmänmaidolle allergisen lapsen ravitsemus

Soija- tai proteiinihydrolysaattipohjainen äidinmaidonkorvike sekä AD-vitamiini- ja kalsiumvalmiste antavat lehmänmaidolle allergisille pienille lapsille tarvittavan ravintoainetäydennyksen. Säännöllinen kasvun seuranta on tarpeen, sillä allergiaan voi liittyä kasvun hidastumista. Artikkelissa esitetyn tutkimuksen mukaan 1- 3 1/2-vuotiaat maitoallergikot saivat eri ravintoaineita pääosin yhtä paljon kuin terveet verrokit ja suositukseen nähden riittävästi. Ravitsemustila oli hyvä, mutta pituus silti keskikäyrien alapuolella.

Marjukka Tiainen, Marja Kalavainen, Outi Nuutinen, Matti Korppi

Potilaiden aggressiot suljetulla kuntoutusosastolla

Kupittaan sairaalassa selvitettiin seurantatutkimuksella suljetun pitkäaikaisosaston potilaiden aggressiivista käyttäytymistä. Aggressiot näkyivät selvästi osaston arkipäivässä, ja ne ilmentyivät toiseen henkilöön kohdistuvana uhkailuna ja lievänä fyysisenä väkivaltana. Aggressiivisen käyttäytymisen määrä vaihteli ja yksilölliset erot olivat suuria. Merkittävä osa väkivaltaisuudesta liittyi potilaan psykoottiseen oireiluun. Seurannan aikana henkilökunnan suhtautumistapa muuttui siten, että potilaan eristämiseen ei ryhdytty yhtä helposti ja eristysten kesto lyheni. Tämä ei johtanut merkittävään väkivallan lisääntymiseen. Seuranta on omaksuttu yhdeksi hoidon apukeinoksi.

Lasse Niskanen, Pentti Tuimala, Hannu Kallioniemi

Uutta tutkimustietoa lääkärikunnasta

Yhteiskunnan ja terveydenhuollon muutokset heijastuvat myös lääkärikuntaan. Suomessa vuosina 1977-91 laillistetuille lääkäreille tehtiin keväällä 1993 kyselytutkimus, Lääkäri 93. Tämä tutkimus on jatkoa Nuori lääkäri 88 -tutkimukselle, jossa kartoitettiin nuorten lääkärien elämäntilannetta, koulutusta ja työtä. Lääkäri 93 -tutkimuksen vastausprosentti oli hyvä. Tutkimuksesta saadaan luotettavaa tietoa terveydenhuoltojärjestelmän ja koulutusjärjestelmän suunnittelijoiden ja toteuttajien käyttöön. Tässä artikkelissa on tutkimuksen yleisesittely sekä tietoja vastaajista.

Irma Virjo, Kari Mattila, Esko Kumpusalo, Liisa Neittaanmäki, Santero Kujala, Riitta Luhtala, Mauri Isokoski

Onko lääkärikoulutus parantunut Suomessa?

Nuori lääkäri 88 -tutkimuksen tulosten mukaan kaikkien lääketieteellisten tiedekuntien opetus vastasi hyvin sairaalalääkärin työtä. Uusista tiedekunnista (Kuopio ja Tampere) valmistuneista lääkäreistä useimmat olivat tyytyväisiä myös perusterveydenhuollon opetukseen. Vanhoista tiedekunnista (Helsinki, Turku ja Oulu) valmistuneet näkivät perusterveydenhuollon opetuksessa huomattavia puutteita. Viisi vuotta myöhemmin Lääkäri 93 -tutkimuksessa kartoitettiin uudelleen nuorten lääkärien näkemyksiä peruskoulutuksesta. Kaikkien koulutusyksikköjen sairaalatyön opetukseen oltiin edelleen tyytyväisiä. Vaikka terveyskeskusopetukseen tyytyväisten osuus oli viidessä vuodessa lisääntynyt vanhoissa tiedekunnissa, niiden peruskoulutuksen ei edelleenkään koettu vastaavan terveyskeskuslääkärin työtä.

Esko Kumpusalo, Kari Mattila, Irma Virjo, Liisa Neittaanmäki, Santero Kujala, Riitta Luhtala, Hannu Halila, Mauri Isokoski

Musculus quadratus lumborumin spasmi ja triggerkivut - alaselkäkipujen jokeri

Lihasperäisten ristiselkäkipujen (lumbago eli noidannuoli) syynä on erittäin usein quadratus lumborum -lihaksen spasmi, joka triggermekanismien kautta aiheuttaa säteilykipuja alaselkään. Tätä on pidetty yhtenä lumbagon tärkeimmistä mekanismeista, joten selkäpotilaita hoitavien lääkäreiden sekä fysioterapeuttien on hyvä olla siitä selvillä.

Kyösti Latvala, Esa Halonen

Alkoholi-bentsodiatsepiiniriippuvuuden hoito

Bentsodiatsepiinien väärinkäyttö on Suomessa yleistynyt. Kun alkoholin vieroitusoireita ja päihdeongelmaisilla yleisiä mielenterveyden oireita hoidetaan bentsodiatsepiineilla, lääkkeitä käytetään helposti myös päihteenä. Bentsodiatsepiinien pitkäaikaiskäyttöön liittyy ongelmia, kuten sekakäyttöä, neuropsykologisia haittoja ja lääkeriippuvuutta. Bentsodiatsepiiniriippuvuus hoidetaan lopettamalla lääkitys asteittain. Hoitoa suunniteltaessa on otettava huomioon potilaan päihdeongelman vaikeusaste, sosiaalinen tilanne, motivoituneisuus hoitoon, persoonallisuuden rakenne ja mahdolliset mielenterveyden häiriöt.

Helena Vorma

Uvulopalatofaryngoplastia uniapnean hoidossa

Uniapnea-oireyhtymän tavallisin kirurginen hoito, uvulopalatofaryngoplastia on oikein valituille potilaille tehokas ja suhteellisen turvallinen hoito. Parhaiten se tehoaa äänekkääseen kuorsaukseen ja huonoimmin vaikeisiin hapensaantiongelmiin. Tämä tulee ottaa huomioon hoitopäätöstä tehtäessä. Erityisen lihaville potilaille, joilla on vaikea apneatauti, sitä ei ehkä kannata tehdä, vaan heidät on parempi ohjata esimerkiksi nenä-CPAP-hoitoon.

Juhani Pukander, Jussi Laranne

Insuliiniresistenssi - epidemiologiasta molekyylibiologiaan

Insuliiniresistenssi on kiistatta yksi tämän hetken keskeisimmistä tutkimuskohteista ja sen tutkimus edistyy nopeasti. Mikäli insuliiniresistenssin molekulaarinen perusta pystytään selvittämään, saadaan varmasti olennaista tietoa kansanterveydellisesti ja kansantaloudellisesti tärkeiden tautien etiologiasta. Tällaisia tauteja ovat ennen muuta aikuistyypin diabetes, eräät lipidihäiriöt sekä essentielli hypertonia. Lähivuosien tutkimukset selvittävät, kuinka suuri osuus insuliiniresistenssillä on näiden tautien synnyssä.

Markku Laakso

Oikaisu

Suomen Lääkärilehdessä 36/94 julkaistun artikkelin Psykiatrian opetuksen sisältö lääketieteen peruskoulutuksessa (Isohanni M ym.) kuvioihin oli tullut pari virhettä: sivulla 3857 kuvion 1 värikoodiavaimessa vastaajaryhmät olivat väärässä järjestyksessä ja sivulla 3858 kuvion 3 alaosassa olivat myös tiedot sekoittuneet. Julkaisemme tässä kuviot uudelleen. Pahoittelemme virheitä.

Lääkinnällisen pelastustoimen ja sairaankuljetuksen järjestäminen uusien säädösten pohjalta

Lääkinnällinen pelastustoiminta ja sairaankuljetus on lainmuutoksin säädetty osaksi porrastettua terveydenhuoltojärjestelmää. Näiden palvelujen kehittämismahdollisuudet paranivat, mutta uudet säädökset eivät kaikin osin muodosta loogista kokonaisuutta. Esimerkiksi palolaitosten ja yksityisten yrittäjien tuottamat sairaankuljetuspalvelut jäivät terveydenhuollon vastuu-, potilasvakuutus- ja valvontajärjestelmän ulkopuolelle. Niiden asema tulisi selvittää.

Markku Murtomaa

Palvelurakennehankkeen tilannekatsaus Laitoshoito vähentynyt, avohoidossa paineet kasvavat

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennehankkeen toinen tilannekatsaus, jossa selvitetään muutoksia lääneittäin 1991-93, osoittaa laitoshoidon vähentyneen ja terveydenhuollon avohoitokäyntien lisääntyneen vuonna 1993. Myös erilaisia asumispalveluja on lisätty.

Bentso(a)pyreenin sitoutuminen DNA:han ja hemoglobiiniin yksilöllisen syöpäherkkyyden mittarina

Polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä (PAH) on kaikessa savussa ja noessa. Bentso(a)pyreeni (BP) on parhaiten tunnettu PAH:n syöpää aiheuttavista yhdisteistä. BP:n, kuten useimpien kemiallisten aineiden, karsinogeenisyys perustuu metaboliseen aktivaatioon pääasiassa sytokromi P450 mono-oksygenaasin välityksellä. BP metaboloidaan elimistössä tuotteiksi, jotka voivat sitoutua elimistön makromolekyyleihin, kuten DNA:han ja proteiineihin, eli muodostaa addukteja. Tämän hetkisen käsityksen mukaan bentso(a)pyreeni-diolepoksidin (BPDE) kovalenttinen sitoutuminen DNA:han aloittaa BP:n syöpään johtavan tapahtumaketjun. Syntynyt DNA-vaurio voi johtaa syövän synnyn kannalta tärkeiden geenien mutaatioihin ja täten solun muuttumiseen pahanlaatuiseksi. Näin ollen BPDE-DNA-adduktien määrä saattaa korreloida paitsi yksilöiden kykyyn metaboloida BP:ä, myös heidän riskiinsä sairastua syöpään.

Nina Maria Bjelogrlic

Säästävä kirurgia lanneselän välilevytyräpotilaiden hoidossa

Selkäsairaudet ovat Suomessa merkittävä terveydellinen haitta ja kansantaloudellinen ongelma. Nykyisin arvioidaan joka viidennellä työikäisellä suomalaisella olevan selkävaivoja ja iskiaskivuista kärsii noin 5 %. Selkävaivat aiheuttavat työkyvyttömyyttä noin 15 %:lle kaikista työikäisistä, ja selkäsairauksien vuoksi myönnettyjen sairaseläkkeiden määrä kolminkertaistui maassamme vuosien 1970 ja 1985 välillä. Iskiasoireen tavallisin syy on lanneselän välilevytyrä. Vaikka ainoastaan noin 10 % iskiaspotilaista tarvitsee kirurgista hoitoa, ovat välilevytyrätaudin aiheuttamat kustannukset ja sairaalapaikkojen tarve huomattavat.

Esa Kotilainen

Bioaktiivisen lasin ja lasikeramiin pintareaktiot luukudoksessa

Perinteisesti keinomateriaalitutkimuksen tarkoitus on ollut kehittää mahdollisimman inerttejä materiaaleja, koska niiden reaktiot ovat yleensä olleet elimistön kannalta haitallisia. Tietyn koostumuksen omaavat lasimateriaalit reagoivat elimistössä suotuisalla tavalla. SiO2-Na2O-CaP-P2O5-pitoisten lasien pintaan saostuu elimistössä kalsiumfosfaattikerros, joka muistuttaa molekyylirakenteeltaan luun omaa mineraalia. Uudisluun on todettu kiinnittyvän bioaktiivisen lasin pintaan kemiallisesti ilman tavanomaista sidekudosvaippaa. Bioaktiivisuuden edellytyksenä on, että lasin piipitoisuus on alle 60 %. Hydroksiapatiitilla on vastaavanlaisia ominaisuuksia. Muita bioaktiivisia materiaaleja ovat esimerkiksi korallista valmistetut keinoaineet, jotka koostuvat 99 %:sesti kalsiumkarbonaatista. Bioaktiivisesti käyttäytyvät materiaalit toimivat osteokonduktiivisesti pintana, jota pitkin uudisluun on mahdollista kasvaa. Ne eivät stimuloi luunmuodostusta.

Jorma Pajamäki

Nivelreuma ja ulosteflooran muutosten mittaaminen

Ihmissuoliston bakteerifloora on hyvin monimutkainen ekosysteemi, yhdellä henkilöllä 1014 bakteeria ja yli 400-500 bakteerilajia. Päivittäisestä ulostemäärästä (keskimäärin 100-300 g) liki puolet on bakteerimassaa (1010-12/g). Bakteerien lukumäärä suolistossa on suurempi ja niiden aineenvaihdunta yhtä monipuolista kuin ihmiskehon omien solujen. Suuri osa niistä on lisäksi potentiaalisia taudinaiheuttajia, joita erottaa ihmiselimistöstä vain yksi solukerros 300-400 m2:n alueella. Tätä taustaa vasten on ymmärrettävää sekä se, että suolistobakteereita on epäilty aiheuttajiksi milloin missäkin taudissa syövästä reumaan että se, että niiden tutkiminen on osoittautunut hyvin vaikeaksi. Yhden ulostenäytteen tutkimisen bakteereita viljelemällä on arveltu vievän yhden vuoden. Vaikka se tehtäisiinkin, eivät käytettävissä olevat viljelyalustat kykene takaamaan likikään kaikkien bakteerien kasvua. Menetelmä on siis paitsi tavattoman työläs, myös kovin epäherkkä ja tuloksia on hyvin vaikea tulkita.

Reijo Peltonen