Pikkukeskosten synnytykset tulisi keskittää

Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin syntymäsairaalan ja syntymäajan yhteyttä pikkukeskosten kuolleisuuteen ja viisivuotisennusteeseen Suomessa. Kuolleisuus oli yliopistosairaaloissa pienempi kuin keskussairaaloissa syntyneillä pikkukeskosilla, kun sairaaloiden potilaiston erot otettiin huomioon. Kuolleisuus vaihteli myös syntymäsairaalan yliopistosairaanhoitopiirin mukaan. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin viitteitä pienemmästä kuolleisuudesta virka-aikana syntyneillä pikkukeskosilla verrattuna päivystysaikana syntyneisiin.

Liisi Rautava

Nuorten aivoinfarktipotilaiden riskitekijät ja löydökset

Aivoverenkiertohäiriöt ovat toiseksi tappavin tautiryhmä ja johtava vammautumisen syy maailmassa. Kaikista aivoverenkiertohäiriöistä 80-85 % on iskeemisiä, pääsääntöisesti valtimotukoksesta aiheutuvia aivoinfarkteja. Näistä vajaa 10 % sattuu nuorille, alle 45- tai 50-vuotiaille. Tietämys nuorten potilaiden aivoverenkiertohäiriöistä on perustunut lähinnä pieniin heterogeenisiin potilasaineistoihin. Aivoinfarktin ainoan ennustetta todistetusti parantavan akuuttihoidon, laskimonsisäisen liuotushoidon, käytöstä nuorilla potilailla on myös ollut hyvin puutteellisesti tietoa. Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin monipuolisesti tähän asti suurimmasta potilasaineistosta nuorten aivoinfarktipotilaiden demografisia piirteitä, riskitekijöitä ja radiologisia löydöksiä.

Jukka Putaala

Tehohoitopotilaiden uudet ennustetekijät

Kriittisen sairauden vaikeusasteen ja kuolleisuuden arvioimiseksi on kehitetty pisteytysjärjestelmiä, joiden ennustearvo on hyvä laajoissa potilasjoukoissa mutta riittämätön yksittäisen potilaan kohdalla. Hoitopäätösten tueksi tarvitaan uusia apuvälineitä. Monet tehohoitotutkimukset ovat selvittäneet erilaisten biologisten merkkiaineiden, kuten tulehduksen välittäjäaineiden, ennustearvoa, mutta niiden tarkkuus ei ole ollut riittävä kliiniseen käyttöön. Hoitoviive on todettu myös tärkeäksi, sillä varhaisen antibiootti- ja nestehoidon on todettu parantavan sepsispotilaiden ennustetta.

Katri Saukkonen

Raju kertajuominen lisää sydäninfarktin ja aivohalvauksen vaaraa

Alkoholiperäiset sairaudet ja myrkytykset ovat nousseet viime vuosina työikäisten miesten ja naisten yhdeksi suureksi kuolemansyyryhmäksi Suomessa. Alkoholin runsaan kulutuksen tiedetään altistavan lukuisille onnettomuuksille ja sairauksille, kuten tietyille syöpä- ja maksasairauksille. Toisaalta tiedetään, että alkoholin vähäiseen tai kohtuulliseen käyttöön liittyy vähäisempi riski sairastua tai kuolla sepelvaltimotautiin ja siihen liittyvään sydänkohtaukseen.

Laura Sundell

Mitä lähetteet kertovat aikuisen astmapotilaan hoidosta?

Pitkäaikaissairauksien hyvän hoidon ja terveydenhuollon resurssien tarkoituksenmukaisen käytön edellytyksenä on oikea-aikainen ja -sisältöinen tiedonkulku. Astma on yleinen pitkäaikaissairaus, jota hoidetaan sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Kansallisen astmaohjelman (1994-2004) tavoitteena oli varhentaa astman toteamista ja siirtää päävastuu hoidosta perusterveydenhuoltoon. Perusterveydenhuollossa on valmiudet astmapotilaiden tutkimukseen ja hoitoon, mutta tietyissä tilanteissa potilas on lähetettävä erikoislääkärin arvioon. Lähetteen sisältämät potilastiedot ovat tärkeitä hoitovastuun hetkellisesti siirtyessä erikoissairaanhoitoon. Lähetetiedot myös kuvastavat perusterveydenhuollon toimintaa; potilaan oireiden arviointia ja kirjaamista sekä tehtyjä tutkimuksia.

Leena Tuomisto

Aivohalvausten ilmaantuvuuden kehityssuunnat Suomen väestössä vuoteen 2030

Korkea ikä on tunnetusti aivohalvauksen vahvin riskitekijä. Väestön nopean vanhenemisen vuoksi monissa maissa, kuten Suomessa, on syntynyt käsitys, että aivohalvauspotilaiden määrä kasvaa merkittävästi kahden seuraavan vuosikymmenen aikana.

Juhani Sivenius, Jorma Torppa, Jaakko Tuomilehto, Pirjo Immonen-Räihä, Minna Kaarisalo, Cinzia Sarti, Kari Kuulasmaa, Markku Mähönen, Aapo Lehtonen, Veikko Salomaa

Lasten rytmihäiriöt

- Lapsilla esiintyy osin samoja rytmihäiriöitä kuin aikuisillakin. Suurin osa lasten rytmihäiriöistä on hyvänlaatuisia ja verenkierrollisesti hyvin siedettyjä, koska sydän on rakenteeltaan tavallisesti terve. Tärkeimmät tutkimukset ovat hyvä anamneesi ja oireen aikana otettu 12-kytkentäinen EKG.

Tuija Poutanen, Anita Hiippala, Juha-Matti Happonen

Varmista näytteiden otto elintarvikevälitteistä norovirusepidemiaa epäiltäessä

- Norovirus on yleisin elintarvikevälitteisten epidemioiden aiheuttaja. Tartunnan saanut erittää virusta jopa useiden viikkojen ajan, vaikka oireita ei ilmenisi tai ne olisivat hävinneet.

Emmi Sarvikivi, Teija Korhonen, Taina Niskanen, Leena Maunula, Maija Lappalainen, Markku Kuusi, Merja Roivainen

Myönteiset kokemukset rohkaisevat osasairaus-päivärahan käyttöön

Osasairauspäiväraha otettiin käyttöön Suomessa vuoden 2007 alussa. Toistaiseksi etuutta on käytetty selvästi ennakoitua vähemmän. Tämän kyselytutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa yleiskuva osasairauspäivärahaa vuoden 2007 jälkimmäisellä puoliskolla saaneista henkilöistä, selvittää järjestelmän toimivuutta heidän näkökulmastaan ja kartoittaa sitä, missä määrin he ovat kyenneet palaamaan kokoaikaiseen ansiotyöhön osasairauspäivärahakauden jälkeen.

Johanna Kausto, Lauri Virta, Kari-Pekka Martimo, Eira Viikari-Juntura

Herkät troponiinitestit nopeuttavat infarktin diagnostiikkaa

Uusien, aikaisempaa herkempien sydänlihasvauriota osoittavien troponiini I -testien käyttö nopeuttaa ja tarkentaa sydäninfarktin diagnostiikkaa. Herkkien troponiinitestien tarkkuus oli väitöstutkimuksen mukaan parempi kuin ensimmäisen sukupolven troponiini I -testin ja muiden merkkiaineiden, kuten myoglobiinin ja H-FABP:n. Tulokset perustuivat sairaalan ensiapuun hakeutuneiden 531 rintakipupotilaan aineistoon.

Tuomo Ilva

Tavallisimmat tulehduskipulääkkeet tehokkaita lapsille

Väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten tavallisimmin käytetyt tulehduskipulääkkeet kulkeutuvat lasten keskushermostoon.

Elina Kumpulainen

Lonkan tekonivelleikkaukset Suomessa

Väitöstutkimuksessa arvioitiin lonkan tekonivelten pysyvyyttä 55-vuotiailla ja sitä vanhemmilla suomalaisilla väestöpohjaisesti Suomen Endoproteesirekisterin perusteella sekä lonkan tekonivelleikkausten määrää suhteessa väestöön eri alueilla Suomessa ja sairaalakohtaisten leikkausmäärien vaikutusta hoitoaikaan, kustannuksiin ja komplikaatioihin.

Keijo Mäkelä

D-vitamiinilisä tärkeä liikunta- ja kehitysvammaisille

Väitöstutkimuksen mukaan 60 % liikuntavammaisista lapsista ja 77 % kehitysvammaisista hoitokodeissa asuvista aikuisista kärsi D-vitamiinivajeesta. D-vitamiinitasoa voidaan turvallisesti nostaa antamalla suun kautta vähintään 800 KY (20 µg) D3-vitamiinia päivässä. Liikuntavammaisilla lapsilla luita kuormittavan liikunnan vähäisyys tai puute on riskitekijä osteoporoosille. Osasyynä luiden haurastumiselle voidaan pitää myös liian vähäistä D-vitamiinin saantia.

Päivi Kilpinen-Loisa

Kroonisen alaraajaiskemian kajoava hoito

Krooninen alaraajaiskemia on vahva viite yleisestä valtimonkovettumistaudista, ja potilailla on suurentunut sydänperäisen kuoleman riski, joka heijastuu myös komplikaatioalttiuteen hoidettaessa jalkojen valtimoverenkiertohäiriöitä. Väestön vanhenemisen myötä hoidon tarve lisääntyy, ja siksi on tärkeää arvioida alaraajaiskemian kajoavien hoitojen (kirurgia ja suonensisäinen hoito) etuja, hoitotuloksia ja vaikutusta elämänlaatuun.

Jyrki Virkkunen

Niska- ja selkäkivut vaivaavat jo nuorena

Niska-, hartia- tai alaselkäkipu on yleinen vaiva, mutta sen tarkka syy jää kuitenkin usein epäselväksi. Nämä kivut ovat harvinaisia lapsuudessa, mutta ne yleistyvät teini-iässä ja aiheuttavat aikuisuudessa paljon työkyvyttömyyttä. Kipujen riskitekijöitä tulisikin tutkia nuoruudessa, jotta niihin päästäisiin vaikuttamaan ajoissa.

Juha Auvinen

Oraaliset MS-lääkkeet tulevat

Ensimmäiset suun kautta annosteltavat immunomodulatiiviset MS-lääkkeet ovat nyt tulossa kliiniseen käyttöön.

Jaana Suhonen

Huomioi eturauhasyöpäpotilaan trombiriski

Eturauhassyövän takia hormonaalista hoitoa saavalla miehellä on kaksinkertainen riski saada laskimoveritulppa tai keuhkoembolia. Arteriapuolen trombiriskiä syöpä tai sen hoito ei lisää.

Sirkku Jyrkkiö

Milloin elektiivinen sigmaresektio divertikkelitaudissa?

Divertikkelitaudin elektiivisen leikkaushoidon kriteereitä on tarkistettu. Uusissa suosituksissa leikkausindikaatioina pidetään sigman striktuuraa, fisteleitä, toistuvia divertikkelivuotoja tai jatkuvaa vaivaa toistuvista divertikuliiteista.

Anne Juuti

Seksi maistuu vanhallekin - terveenä

Huonoksi koettu terveys vähentää edessä olevien seksuaalisesti aktiivisten vuosien määrää, etenkin miehillä. Olisiko tässä uusi kannustin paremman terveyden ylläpitämiseksi?

Katariina Korkeila

Bupropionia myös skitsofreniapotilaille

Bubropioni soveltuu tupakoinnin lopettamisen tukemiseen myös skitsofreniapotilaille. Koska bubropioni voi häiritä psykoosilääkkeiden metaboliaa ja aktivoida dopaminergistä järjestelmää, sitä ei ole hoitosuosituksissa suositeltu käytettäväksi skitsofreniapotilaille.

Raimo K. R. Salokangas