Aivohalvaus kaatoi kesken leikkauksen

Aivohalvauksista ja LIFE-tutkimuksesta keskustelevan kokouksen mieleenpainuvin puheenvuoro kuultiin varmasti todelliselta asiantuntijalta. Itävaltalainen professori Peter Brücke sai aivohalvauksen kesken sydänleikkauksen kaksi vuotta sitten.

Tuore väitös: Kohonneen verenpaineen hoidossa vielä parantamisen varaa

Kohonneen verenpaineen hoito on vaativaa, muttei mahdotonta, voisi tiivistää tuoreen Kuopiossa tarkastetun LL Mika Kastarisen väitöstutkimuksen keskeisen sanoman.

Terveys on globaali juttu

Aikaisemmin saatettiin ajatella, että ihmisen terveys on jonkinlainen yksityinen asia, ja siten lääketiedekin on vain paikallista kulttuuriin ja kotimaahan sidottua. Nykyisin - eikä varsinkaan tulevaisuudessa - ei voida enää ajatella näin rajoittuneesti, sanoo filippiiniläinen lääketieteen opiskelija Rainier P. Escalada. Hän viettää kesäkuuta Suomessa Global Health -kurssilla.

Ulla Järvi

Miten terveysaseman hoitaja toimii, jos terveysasemalle ei ole saatu lääkäriä Kuvaus Luoteis-Satakunnan terveyskeskuksen lääkärihoitaja-projektin alkuvaiheista hoitajan tekemän työn näkökulmasta

Luoteis-Satakunnan terveyskeskuksessa käynnistettiin lääkärihoitaja -projekti, joka aloitettiin taajamista etäällä olevien sivuterveysasemien lääkäripulan vuoksi. Hoitajatyövoimaa on ainakin toistaiseksi ollut maaseudulla paremmin saatavilla. Myös maakuntakeskuksen kupeessa olevalle pääterveysasemalle on lääkäreitä saatu selvästi helpommin. Päätettiin kehittää uutta toimintamallia, jossa hoitajan ja lääkärin väliseen työnjakoon tehdään muutoksia ja jossa kehitetään etäasiointimalleja. Projektissa osoittautui, että hoitajat voivat hoitaa ainakin alustavasti noin 70 % niistä asioista, joiden vuoksi väestö ottaa yhteyttä terveysaseman potilastoimistoon.

Pekka T. Jaatinen, Riitta Vanhatalo, Anne Tasanko

Harvinaisten pehmyt-kudossarkoomien ja Ewingin kasvainten molekyyli-sytogeneettiset muutokset

19.4.2002 Helsingin yliopisto

Sonja Kiuru-Kuhlefelt

Pterygoideus lateralis -lihaksen magneettikuvaus leukanivelen toimintahäiriöissä

19.4.2002 Oulun yliopisto

Xiaojiang Yang

Nigerialainen ja suomalainen rintasyöpä aivan erilaisia

25.4.2002 Turun yliopisto

Offiong Ikpatt

Magneettikuvauksen avulla ohjatut toimenpiteet ja leikkaukset

26.4.2002 Oulun yliopisto

Risto Ojala

Keskoslasten Ureaplasma-tartunnan kliininen merkitys

26.4.2002 Kuopion yliopisto

Jukka Ollikainen

Alaraajavaltimoiden uudelleen ahtautuminen pallolaajennushoidon jälkeen valtimokovettumistaudissa

3.5.2002 Kuopion yliopisto

Heini Söder

Toistuvat masennukset heikentävät muistia

Neuropsykologisten tutkimusten perusteella näyttää siltä, että aivojen temporaalilohkon mediaalisiin rakenteisiin, ennen muuta hippokampukseen, painottuva muistijärjestelmä on depressiossa häiriintynyt. Häiriön tarkempaa luonnetta selvitettiin tutkimuksessa, jossa vertailtiin välittömän muistin ja mieleen palauttamisen toimintoja masentuneilla, masennuksesta toipuneilla ja terveillä verrokeilla.

Raimo Kr Salokangas

Metformiini auttaa munasarjojen monirakkulataudissa

Polykystinen munasarjaoireyhtymä eli munasarjojen monirakkulatauti aiheuttaa ongelmia noin 6 %:lle fertiili-ikäisistä naisista. Tilanteeseen liittyy ovulaatiohäiriöitä, oligo- ja amenorreaa ja hyperandrogenismia. Uusin havainto monirakkulataudin patofysiologiasta on insuliiniresistenssin lisääntyminen ja taipumus aikuisiän diabetekseen. Niinpä näitä potilaita on viime vuosina ruvettu hoitamaan myös suun kautta otettavilla diabeteslääkkeillä, useimmiten metformiinilla.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Rokkotaudit eivät suojaa allergioilta

Lapsena sairastettujen infektioiden on arveltu suojaavan myöhemmiltä allergioilta, ja tanskalaiset selvittivät, pitääkö tämä paikkansa mm. tavanomaisten rokkotautien ja sikotaudin suhteen. Mukana oli 889 raskaana olevaa naista, joiden ennen kouluikää sairastamista lastentaudeista oli saatavissa yksityiskohtaista tietoa. Atopian ilmenemistä tutkittiin serologisesti 11 tavanomaisella allergeenilla. Tuhkarokon sairastaminen ensimmäisenä elinvuotena olikin itse asiassa yhteydessä lisääntyneeseen atopian riskiin (OR 3,36), kun vertailukohteena olivat ne, jotka eivät olleet sairastaneet tätä tautia seitsemän vuoden ikään mennessä. Yhteyksiä atopian ja sikotaudin, vihurirokon tai vesirokon välillä ei todettu. Atopian riski kasvoi kahden ensimmäisen vuoden infektioiden määrän lisääntyessä, mikä sekin sotii viime vuosina esitettyjä hypoteeseja vastaan.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Masennuksen yhdistelmähoito tehokasta myös ikääntyneillä

Lääkehoito ja psykoterapia ovat tehokkaita masennuksen hoidossa, mutta ikäihmisten masennuksen hoidossa psykoterapiaa käytetään harvemmin. Masennuksesta toipumassa olleisiin, 60 vuotta täyttäneisiin kohdistuneessa tutkimuksessa verrattiin nortriptyliinin ja interpersonaalisen psykoterapian vaikutusta sosiaaliseen selviytymiseen vuoden seurannassa. Lääkehoitoa tai psykoterapiaa saaneiden sosiaalinen selviytyminen heikkeni seurannan aikana, kun taas molempia hoitoja saaneilla se parani. Masennuksen yhdistelmähoito auttaa siis ikääntyneilläkin.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Yskänlääkkeiden myynti paljastaa bioterrorismin?

Kaikista nykyteknologian keinoista huolimatta ilman ennakkovaroitusta tehdyn bioterrori-iskun havaitseminen tulee olemaan vaikeaa. Yskä ja nielun ärtyneisyys ovat yleisimpiä keuhkoihin levitetyn pernaruton ja muidenkin bioaseiden ensioireita. Amerikassa ollaankin kehittämässä automaattista järjestelmää, joka varoittaa heti, jos jossakin päin maata myydään normaalia enemmän yskänsiirappeja ja muita flunssalääkkeitä. Lisäksi seurataan hengitystieoireiden vuoksi hoitoon hakeutuvien määriä. Yksittäisiä tapauksia nämäkään keinot eivät paljasta ja vääriä hälytyksiä varmasti tulee. Bioterrorismin toteamisjärjestelmän yhtenä osana ne ovat paikallaan.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Henkeä uhkaava astma tavallisempi nuorilla ja ravintolaillan jälkeen

Yhdysvalloissa henkeä uhkaava astma on suurempi ongelma kuin meillä Suomessa. Tutkimuksessa verrattiin 45 hengenvaarallisen astmakohtauksen saaneen amerikkalaisen (ikä 5-50 v) ja niin ikään ensiavussa hoidettujen 197 verrokin sekä 303 väestöstä poimitun verrokin tietoja. Astman vuoksi ensiapuun joutuneet olivat yleensä saaneet astmadiagnoosin alle 5-vuotiaina, sairaus oli oireiston perusteella ollut vaikeampi ja lääkkeiden käyttö suurempaa (myös steroidien, yllättäen hengitettävienkin). Psyykkisen stressin osuuttakin heillä oli enemmän, kuten myös ruoka-allergioita ja ravintolaillan laukaisemia oireita (allergeenit, tupakansavu?). Aiemmat vaikeat tilanteet, kuten intubaatiot, ennustivat tulevia hankaluuksia. Tutkijat ja pääkirjoituksen laatijat painottavat riskitekijöiden tunnistamista ja hyvää hoidon suunnittelua.

Hannu Puolijoki

Joko kystoskopiasta voidaan vihdoinkin luopua virtsarakon syövän seurannassa?

Virtsarakon uroteelin karsinoomalla on suuri uusiutumistaipumus. Riittävän tiheät, yleensä 3-4 kuukauden välein tapahtuvat kontrollit ovat siksi tarpeen varsinkin invasiivisen, huonosti erilaistuneen tautimuodon havaitsemiseksi ja hoitamiseksi ajoissa, mutta myös korkeammalle erilaistuneen kasvaimen toteamiseksi ennen kuin se on ehtinyt kasvaa suureksi. Seuranta hoidetaan toistuvin kystoskopioin, jota potilaat pitävät useimmiten epämiellyttävänä. Niinpä kystoskopian syrjäyttämiseksi ja virtsan sytologisen tutkimuksen huonon osuvuuden vuoksi on kehitetty erilaisia kasvainmerkkiaineita.

Ossi Lindell

Milloin potilaalla tulee epäillä vestibulaarihermon schwannoomaa ja tehdä aivojen magneettikuvaus?

Vestibulaarihermon schwannooma on yleisin kallonsisäinen schwannooma. Kyseessä on hitaasti kasvava hyvänlaatuinen kasvain. Noin 6-10 % kallonsisäisistä kasvaimista ja 80-90 % ponskulman kasvaimista on vestibulaarihermon schwannoomia. Vestibulaarihermon schwannooma on yleensä toispuoleinen, mutta noin 5 % niistä on molemminpuolisia, ja tila liittyy neurofibromatoosi 2:een. Yleisimmät kasvaimen aiheuttamat oireet ovat toispuoleinen sensorineuraalinen kuulonalenema, ei-pulsoiva tinnitus ja huimaus. Voimavarojen ja resurssien rajallisuuden vuoksi on tärkeää, että magneettikuvaukset kohdennetaan oikein.

Tapani Tikkakoski, Pertti Siponen, Roger Asplund, Hannu Tuominen

Ylipainehappihoidon asema nykylääketieteessä - onko Suomessa jääty jälkijunaan?

Ylipainehappihoito (HBO) on lääketieteellinen hoitomuoto, jossa ympäristön painetta kohottamalla saadaan ylimääräistä happea liukenemaan plasmaan ja siirtymään kudoksiin. Hoidolla voidaan hapenpuutteen korjaamisen lisäksi muun muassa tappaa anaerobimikrobeja, tehostaa kudosvaurioiden korjausmekanismeja ja leukosyyttien bakteerintappokykyä sekä pienentää sukeltajantaudin typpikuplia.

Jari Suvilehto

Tehohoitopotilaan ylipainehappihoidon toteutus

Kiireellistä ylipainehappihoitoa tarvitsevat potilaat ovat usein välittömässä hengenvaarassa ja vaativat tehohoidon tasoista hoitoa. Näiden potilaiden hoito on keskitetty Suomessa TYKS:iin, jossa on maan ainoa teho-osaston yhteydessä toimiva ylipainehappihoitokeskus. Hoitotulokset yli 30 vuodelta ovat osoittaneet, että tehohoitopotilaan ylipainehappihoito voidaan toteuttaa turvallisesti tehohoidon tasosta tinkimättä.

Juha Perttilä