Nekrotisoivat infektiot ja ylipainehappihoito

Nekrotisoivat akuutit infektiot, erityisesti kaasukuolio ja nekrotisoivat faskiitit, ovat usein hengenvaarallisia infektioita, joiden hoitoon kuuluvat kirurginen hoito, laajakirjoiset antibiootit ja ylipainehappihoito. Potilaat tulisi hoitaa teho-osastolla. Tällaisten infektioitten ylipainehappihoito on keskittynyt TYKS:aan, jonka aikuisten teho-osaston yhteydessä toimii kaikkina vuorokauden aikoina päivystävä ylipainehappihoitoyksikkö.

Juha Niinikoski

Nuorten dissosiaatiohäiriöt

Dissosiaatio on monimutkainen psykopatologinen prosessi, jonka aste vaihtelee normaalista vaikeaan psykiatriseen häiriöön. Dissosiaatio voidaan ymmärtää puolustusmekanismina, joka auttaa selviytymään akuutissa traumaattisessa tilanteessa ja koetun trauman jälkeen. Patologinen dissosiaatio on identiteettiä, muistia ja tietoisuutta yhdistävien toimintojen häiriö. Dissosiaatiohäiriöitä esiintyy enemmän tytöillä, seksuaalisesti tai muutoin kaltoin kohdelluilla sekä nuorilla, joiden vanhemmalla on dissosiaatiohäiriö. Hoitomuodoista tärkeitä ovat yksilö- ja perheterapia, hypnoterapia sekä erilaiset luovat terapiat. Tärkeintä on hyvän hoitosuhteen luominen ja nuoren turvallisuudentunteen takaaminen.

Pauliina Koskela, Simo Saarijärvi, Ritva Erkolahti

TYKS teki Urpo Rinteen toimista tutkintapyynnön poliisille Selvitysmies löysi huomautettavaa myös nykyisistä tutkimuskäytännöistä

Professori Urpo Rinnettä epäillään todettujen talousrikosten lisäksi myös potilaisiin kohdistuneista väärinkäytöksistä.

Ulla Järvi

Verenpaineen hyvä hoito on arkipäivän suuri haaste

Suomen Verenpaineyhdistyksen ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecimin kokoama Kohonneen verenpaineen Käypä hoito -suositus julkistettiin tammikuussa 2002. Jo ennen sitä verenpainepotilaiden hyvä hoito on mietityttänyt monia terveydenhuollon eri toimipisteissä. Kuinka saada mahdollisimman suuri hyöty lääkkeettömästä hoidosta eli tukea potilasta muuttamaan elämäntapojaan, kuinka löytää potilaalle oikea lääkitys tai ylipäänsä saada potilas nauttimaan hänelle määrätty lääkitys säännöllisesti?

Tuula Vainikainen

Paljonko on paljon verenpaineen hoidossa

- Teillä täällä Kangasalan seudulla asiat näyttävät olevan kohtalaisen hyvässä kunnossa tai ainakin yleisesti vallitsee sellainen käsitys, että asiat ovat hoidossa: terveyskeskuksessa on vahva organisaatio, on draivia hoitaa ja motivoituneet potilaat. Mutta aina on skarppaamisen varaa, motivoi Heikki Pärnänen ja kävi alustuksensa liian-osuuksien kimppuun.

Tuula Vainikainen

Terveysturva ja sen rahoitus: Kuntien ja Kelan maksamat sairaalahoidon ja työstä poissaolon kustannukset

Työikäisen väestön terveysturvan kustannukset muodostuvat pääasiassa terveyspalvelujen käytöstä ja työstä poissaolosta. Tutkimuksessa tarkasteltiin kunnan maksaman sairaalahoidon kustannuksia, Kelan maksamia työkyvyttömyysjaksoja ja näiden rahoitusta vuosina 1997-99. Suomalaisten terveyspalvelujen rahoituksen monikanavaisuudesta johtuu, että eri sektorien omasta näkökulmasta mahdollisimman edullinen rahoitus ei ole kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaista. Kokonaiskustannusten hallitsemiseksi olisi pyrittävä pienentämään työkyvyttömyydestä johtuvia Kelan kustannuksia ennen hoitoa ja sen jälkeen.

Ilkka Vohlonen, Arto Vehviläinen, Juha Kinnunen, Risto Ihalainen, Juha Palmunen, Kari Lindroos, Martti Virtanen

Onnistunut röntgenmeeting

Röntgenmeetingit ovat keskeinen osa sairaalaradiologin työtä. Potilaan kliinistä ja radiologista esittelyä seuraava vuorovaikutuskeskustelu antaa arvokasta lisätietoa niin radiologille kuin potilaan hoidosta vastaavalle kliinikolle. Kirjoittaja tarkkaili Tampereella 50 röntgenmeetingiä ja arvioi niiden onnistumista soveltamalla tutorarvioinnin keinoja. Yhtään täysin meetingin pilannutta tapahtumaa ei ilmennyt, mutta 1 tai 2 puutetta tai häiriötä, jotka selvästi heikensivät meetingin onnistumista, oli 28 %:ssa meetingeistä. Parhaimmillaan meetingissä saavutettiin aivan tarkalleen se mihin pyrittiinkin: potilaan ongelmaan saatiin hieno ratkaisu. Kirjoittaja kuvaa tällaista tilannetta melkein esteettiseksi nautinnoksi.

Erkki M. Laasonen

Normaaliflooran bakteerien soluseinän osuus nivelreuman synnyssä

6.4.2002 Turun yliopisto

Tong Chen

Ammattiperäisen keuhkosyövän ja keuhkopussin muutosten seulonta tietokonetomografialla

12.4.2002 Helsingin yliopisto

Mia Tiitola

Aivokasvainten perinnöllisyyttä selvittävä molekyyligeneettinen ja epidemiologinen tutkimus

13.4.2002 Tampereen yliopisto

Niina Paunu

Diabeetikoiden ja ei-diabeetikoiden sepelvaltimotaudin vaikeutta ja laajuutta ennustavat riskitekijät

13.4.2002 Helsingin yliopisto

Pia Pajunen

Antioksidatiivisten entsyymien esiintyminen keuhkokudossairauksissa

19.4.2002 Oulun yliopisto

Essi Lakari

NF1-kasvurajoitevalkuainen ihossa: Ilmentyminen kudosvaurion paranemisen ja solujen erilaistumisen aikana

19.4.2002 Oulun yliopisto

Heli Ylä-Outinen

Lyhyesti: Astmaneuvonnan taso Internetissä kehno

Amerikkalaisia kiinnosti, millaista on väestön netistä saaman astmainformaation taso. Haku suoritettiin Yahoon, HON:n, Alta Vistan ja Healthfinderin kautta sanoilla 'asthma, patient information'. Maksimissaan 50 osoitetta hakukonetta kohden tutkittiin. Vain 90/145 saaduista nettiosoitteista itse asiassa sisälsi astmaa koskevaa opetusmateriaalia. 28 800 bittiä sekunnissa siirtävällä modeemilla keskimääräinen sivuston avaaminen tapahtui 34 sekunnissa. Vain 9 kohdetta sisälsi opastusta useammalla kielellä. Puutteita oli materiaalin sisällössä ja laadussa, eikä innovatiivista teknologiaa juurikaan sovellettu. Tässä pohdittavaa niille, jotka suunnittelevat nettiin kotimaista potilasinformaatiota.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Hallusinointi ei aina merkitse psykoosia

Hallusinaatioita pidetään yleisesti vaikean psykoosin tyyppioireina, mutta harha-aistimukset eivät ehkä sittenkään ole kovin harvinaisia eivätkä aina merkitse vakavaa psyykkistä häiriötä. Englantilaistutkimuksessa haastateltiin etniseen vähemmistöön kuuluvia ja valkoihoisia tutkittavia ja heiltä kysyttiin myös harhojen esiintymistä. Valkoihoisista 4 % raportoi hallusinaatioista, Karibian saarilta kotoisin olevista lähes 10 % mutta Etelä-Aasiasta tulleista vain runsaat 2 %. Hallusinaatioista raportoineista vain 25 %:lla täyttyivät jonkin psykoosin diagnostiset kriteerit. Hallusinaatioiden kokeminen ei siis läheskään aina merkitse psykoosia, joskin sitä voidaan pitää merkkinä alttiudesta psykoottiseen reagointiin. Toisaalta kulttuurierot näyttävät selittävän merkittävän osan harha-aistimusten kokemisesta.

Raimo Kr Salokangas

Mitä eri hoidoilla saavutettavat lisävuodet maksavat?

Preventiivisen lääketieteen kehityksen myötä ovat laskelmat eliniän tilastollisen pidentämisen kustannuksista yleistyneet. Tässä vastikään julkaistuja esimerkkejä lisäelinvuoden hinnoista euroina:

Juhani Airaksinen

Ensin työhön ja sitten vasta kuntoutus eikä päinvastoin

Työttömyys ja työkyvyttömyys ovat erittäin yleinen ja yhä paheneva ongelma skitsofreniaan ja muihin vakaviin psyykkisiin häiriöihin sairastuneilla. Viime aikoina on kuitenkin kehitetty menetelmiä, joilla psykoosiin sairastuneita voidaan tuloksellisesti työllistää.

Raimo Kr Salokangas

Geelimäisten käsihuuhteiden antiseptinen teho huono

Hyvä käsihygienia on osoittautunut ratkaisevan tärkeäksi tekijäksi torjuttaessa sairaalainfektioita. Jotta bakteerien siirtyminen potilaasta toiseen voitaisiin minimoida, hoitohenkilökunnan tulisi huuhdella kätensä antiseptisellä aineella kaikkien potilaskontaktein välillä. Kymmenet päivittäiset huuhtelut rasittavat käsien ihoa, eikä käyttömyöntyvyyden kannalta ole lainkaan samantekevää, millaisilla aineilla kädet huuhdellaan. Nykyisin huuhteluun käytetään propanolia tai etanolia sisältäviä nesteitä, joihin on lisätty jotain käsien kuivumista ehkäisevää ainetta.

Matti Viljanen

Akupunktiosta ei apua astmaan

Erilaisten paramedisiinisten konstien käyttö sairauksien hoidossa on yleistä varsinkin Yhdysvalloissa, jossa arvioiden mukaan peräti 42 % väestöstä harrastaa vaihtoehtoisia hoitoja ja käyttää tähän 27 miljardia dollaria vuodessa. Akupunktio on useiden sairauksien hoitokeinojen listoilla varsin suosittuna perinteisen lääketieteen ulkopuolisena keinona, mutta sen tehosta on ristiriitaisia havaintoja, vaikka sitä onkin sovellettu jo Kiinan keisari Huang Din ajoista (aina vuodesta 2000 eKr lähtien).

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Uni ja kuolleisuus

Potilaat valittavat usein joko nukkuvansa liian vähän tai liian paljon ja kysyvät, mikä on normaali tai terveellinen unen pituus. Erittäin laajasta kalifornialaisesta väestöotoksesta tutkittiin, miten yöunen pituus ennakoi kuolleisuutta kuuden vuoden seurannassa. Vähäisin kuolleisuus oli tutkittavilla, joiden yöunen pituus oli 7 tuntia (6,5-7,4 tuntia). Kahdeksan tuntia ja enemmän sekä kuusi tuntia ja vähemmän nukkuneilla kuolleisuus oli suurempi. Kuolleisuuden riski oli lisääntynyt yli 15 %, jos yöunen määrä ylitti 8,5 tuntia tai alitti 4,5 tuntia. Sen sijaan sillä, ilmoittivatko tutkittavat kärsivänsä unettomuudesta, ei ollut yhteyttä kuolleisuuteen, kun muut tekijät vakioitiin. Samalla voitiin kuitenkin toistaa havainto, että unilääkkeen käyttö yhdistyi lisääntyneeseen kuolleisuuteen, vaikka unen kesto ja unettomuus oli kontrolloitu. Näyttääkin mahdolliselta, että unilääkkeiden käyttö, joka on yleisempää sekä paljon että vähän nukkuvilla, voi merkittävästi lisätä kuolleisuutta.

Raimo Kr Salokangas