Lehti 24: Katsausartikkeli 24/2002 vsk 57 s. 2657 - 2660

Nuorten dissosiaatiohäiriöt

Dissosiaatio on monimutkainen psykopatologinen prosessi, jonka aste vaihtelee normaalista vaikeaan psykiatriseen häiriöön. Dissosiaatio voidaan ymmärtää puolustusmekanismina, joka auttaa selviytymään akuutissa traumaattisessa tilanteessa ja koetun trauman jälkeen. Patologinen dissosiaatio on identiteettiä, muistia ja tietoisuutta yhdistävien toimintojen häiriö. Dissosiaatiohäiriöitä esiintyy enemmän tytöillä, seksuaalisesti tai muutoin kaltoin kohdelluilla sekä nuorilla, joiden vanhemmalla on dissosiaatiohäiriö. Hoitomuodoista tärkeitä ovat yksilö- ja perheterapia, hypnoterapia sekä erilaiset luovat terapiat. Tärkeintä on hyvän hoitosuhteen luominen ja nuoren turvallisuudentunteen takaaminen.

Pauliina KoskelaSimo SaarijärviRitva Erkolahti

Aiemmin dissosiaatiohäiriöt tunnettiin hysteerisinä neurooseina DSM-II:n (1) määritelmien mukaisesti. DSM-III:ssa nämä jaettiin kahdeksi diagnostiseksi kokonaisuudeksi: dissosiaatiohäiriöiksi ja konversiohäiriöiksi (2). Nykyinen DSM-IV-luokitus (3) noudattaa tätä jakoa (taulukko 1).

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat