Lyhyesti: Naaraita ja koiraita samasta kantasolukloonista Amerikkalais-saksalainen tutkijaryhmä on onnistunut muuttamaan koirashiiren sikiöstä peräisin olevan kantasolukloonin solut naarassoluiksi. Y-kromosomi tipahtaa osasta soluista pois itsekseen. Tämän jälkeen soluja risteyttämällä saadaan syntymään aito naarassolu, jossa on kaksi X-kromosomia. Kehitetty malli mahdollistaa mutanttieläinten entistä hallitumman tuottamisen. Kun aiemmin on osoitettu, että munasolu voidaan hedelmöittää somaattisen solun geenimateriaalilla, herää kysymys, mihin koiraita kohta tarvitaan. Kloonisotureiksiko? Matti Viljanen Lääketieteen maailmasta 23/2002 Kommentteja
Pahoinpitelyn aiheuttamat kasvovammat Suomessa 60-80 % pahoinpitelyistä kohdistuu pään alueelle. Helsingin seudulla kasvomurtumapotilaiden määrä on kolmessa vuosikymmenessä kasvanut 200 potilaasta lähes 500 potilaaseen vuodessa, pahoinpideltyjä on heistä lähes puolet. Naisten osuus pahoinpitelyjen uhreista on pysynyt ennallaan, mutta todellisuus voi olla toinen, sillä väkivalta saatetaan naamioida kaatumiseksi. Näissä tapauksissa on lääkärin syytä olla valppaana, jotta esimerkiksi perheväkivalta ei jää huomaamatta. Kasvomurtumapotilaista 20 %:lla murtuma on silmän luisessa pohjassa, useimmiten pahoinpitelyn seurauksena. Risto Kontio Avoin artikkeli Alkuperäistutkimus 23/2002 Kommentteja
Ylipainehappihoito pään ja kaulan kirurgiassa: Osteoradionekroosi, osteomyeliitti ja leukaluiden implantit Ylipainehappihoitoa käytetään pään ja kaulan alueelle tehtävien toimenpiteiden tukihoitona. Tavallisimmat hoidon aiheet ovat alaleuan krooninen osteomyeliitti, ostoradionekroosi sekä sädehoidon jälkeen tehtävät hampaanpoistot, leukarekonstruktiot ja kasvo- ja leukaimplanttien asettaminen. Turun yliopistollinen keskussairaala on ylipainehappihoidon valtakunnallinen keskus, ja siellä saatujen kokemusten mukaan suu- ja leukakirurgisiin toimenpiteisiin yhdistetty ylipainehappihoito on turvallista ja kustannuksia säästävää, jos hoitoindikaatiot ovat oikein valittuja. Kalle Aitasalo, Juhani Laine, Kimmo Vähätalo Katsausartikkeli 23/2002 Kommentteja
Ylipainehappihoidon osuus ongelmahaavojen hoidossa Ylipaineista happea on käytetty jo vuosia erilaisten huonosti paranevien ongelmahaavojen tukihoitona. Tavallisimpia ylipainehappihoidon kohteita ovat olleet diabeettiset tai muut haavat, joissa iskemialla ja/tai infektiolla on merkittävä osuus. Ylipainehappihoito stimuloi kollageenisynteesiä ja uudiskapillaarien muodostumista sekä parantaa infektiopuolustusta. Hoidon vaikuttavuudesta on kuitenkin julkaistu varsin vähän hyviä kontrolloituja tutkimuksia. Asiaan on kuitenkin tulossa korjausta EU:n käynnistämässä laajassa monikansallisessa tutkimusprojektissa. Ylipainehappihoidolla on perusteltu sijansa ainakin iskeemistyyppisten diabeettisten alaraajahaavojen ja tiettyjen sädehoidon jälkeisten kudosvaurioiden hoidossa. Vesa Juutilainen Katsausartikkeli 23/2002 Kommentteja
Meluvammojen hoito ylipainehappihoidolla Pysyvän kuulovamman voi saada voimakkaasta ja äkillisestä tai matalammasta, mutta pitkäkestoisesta ääni-impulssista. Meluvammassa osa sisäkorvan aistin- ja tukisoluista tuhoutuu lopullisesti eikä niiden toimintakyvyn palauttamiseksi ole mitään tehtävissä. Osan toiminta pystytään hyvissä olosuhteissa palauttamaan. Hoitotoimenpiteet kohdistuvat juuri tähän soluryhmään. Äkillisen kuulovamman hoitona on Keskussotilassairaalassa käytetty ylipainehappihoitoa, josta on saatu hyviä kokemuksia. Hoito aloitetaan mahdollisimman pian vammautumisen jälkeen ja yleensä sitä annetaan kerran päivässä 5-10 päivän ajan. Seppo Savolainen Katsausartikkeli 23/2002 Kommentteja
Eräitä näkökohtia masennuksen psykoterapeuttisesta hoidosta Psykodynaamisesta näkökulmasta masennusta tarkasteltaessa nousevat keskeiseen asemaan ne merkitykset ja sisällöt, joita henkilö erilaisille asioille antaa ja on antanut. Usein masentuneen ongelmana on vaikeus hyväksyä oman henkilökohtaisen rajallisuuden, oman kuoleman todellisuus. Sureminen ei onnistu. Toisinaan keskeistä on aggression integroitumisen vaikeus muuhun persoonallisuuteen ja siitä seuraava tyhjyyden tunne. Kolmas näkökulma on todellisen inhimillisen vastavuoroisen vuorovaikutuksen vaikeus. Kaikista näistä näkökulmista katsoen masentuneen psykoterapeuttinen hoito pyrkii saamaan aikaan potilaassa psyykkistä työtä ja psyykkistä integraatiota sekä lisäämään mielen vapautta ja psyyken autonomiaa. Timo Niemi Katsausartikkeli 23/2002 Kommentteja
Stressi on naislääkärinkin rasittava arkikaveri Uutiset ovat samoja Suomessa ja Ruotsissa: nuoret naiset uupuvat ja stressaantuvat nyt sairastumiseen asti. Ruotsalaiskartoituksen mukaan erityisen kovilla ovat hyvin ansaitsevat, alle 35-vuotiaat naiset. Todennäköisenä pidetään, että tilanne on sama Suomessa. Tämän allekirjoittavat ainakin nuoret naislääkärit. Työssä viihdytään, mutta usein arkea värittävät väsymisen ja riittämättömyyden tunteet, kun ammatin lisäksi pitää hoitaa lapset, koti ja parisuhde. Liisa Koivula Terveydenhuolto 23/2002 Kommentteja
Ihmisten kanssahan työtä tehdään HUS:n varatoimitusjohtaja Seppo Tuomola muutti Länsi-Pohjaan Seppo Tuomola jäi - monelle varmasti suurena yllätyksenä - pois Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kakkosjohtajan tehtävistä ja hakeutui Kemiin Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin johtajaksi. Tuomola tuli yleiseen tietoisuuteen kolmisenkymmentä vuotta sitten HYKS:ssa alkaneella urallaan, tätä seurasi toistakymmentä vuotta hallintojohtajana toimimista Helsingin terveysvirastossa ja paluu HUS:iin sen perustamisen myötä. Tuomola tunnetaan terveydenhuollon strategioiden miettijänä, suunnittelu- ja ohjausjärjestelmien kehittäjänä ja terveyspoliittisena vaikuttajana omalla sarallaan. Nyt mies vaihtoi maisemaa ja siirtyi HUS:in varatoimitusjohtajan supervirasta piskuisen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin johtajaksi. Taito Pekkarinen Terveydenhuolto 23/2002 Kommentteja
Psykiatrisen potilaan työkyvyn arviointi 3 Tutkittavien kokemukset psykiatrisesta työkyvyn arvioinnista OYS:n psykiatrian klinikan päiväsairaalassa selvitettiin, kuinka Kansaneläkelaitoksen lähettäminä psykiatrisessa työkykyarviossa olleet henkilöt olivat kokeneet tutkimusjakson ja mitkä heidän vaiheensa olivat vähintään vuoden seurannan jälkeen. Yli puolet tutkittavista katsoi, ettei heidän psyykkistä työkykyään ollut tutkittu aiemmin riittävästi. Kaksi kolmasosaa tutkituista koki työkykyarviojakson myönteiseksi ja myöhempää elämäntilannettaan selkiinnyttäväksi. Arviojakson jälkeen psykiatrisiin sairauksiin liittyvä avohoito oli tehostunut yli kolmasosalla tutkituista. Liisa Kantojärvi, Kristian Läksy, Pekka Koistinen, Markku Tamminen, Tarja Korhonen, Heli Huusko, Anne Kinnunen, Kirsi Niva, Helli Salonius, Katariina Merikanto, Jorma Kiuttu Terveydenhuolto 23/2002 Kommentteja
Koulun ja kasvatuksen mahdollisuudet ja rajat - mihin sijoitamme oppimishäiriöt? Oppimisvaikeuskeskustelua voidaan lähestyä monista tieteellisistä ja käytäntöjen näkökulmista. Mikäli halutaan ymmärtää koulun suhtautumista ongelmakenttään, on syytä muistaa koulumme historiallinen kehittyminen valikoivasta, vain osalle ikäluokkaa tarkoitetusta koulusta koko ikäluokan laitokseksi, jossa pitää pyrkiä löytämään auttamiskeinot myös suurryhmäopetukseen vaikeammin sopeutuville oppilaille. On siis kyse paitsi yksilön ominaisuudesta myös järjestelmätason ilmiöstä, jonka tutkimiseen ja ratkaisemiin tarvitaan monien ammattikuntien yhteistyötä. Kari Tuunainen Terveydenhuolto 23/2002 Kommentteja
Kohti geenitestejä äitiyshuollossa 15.3.2002 Kuopion yliopisto Juuso Kallinen Väitös 23/2002 Kommentteja
Hyaluronaani, CD44 ja kateniinit ei-pienisoluisessa keuhkosyövässä 15.3.2002 Kuopion yliopisto Risto Pirinen Väitös 23/2002 Kommentteja
Geneettiset ja molekulaariset muutokset serooseissa gynekologisissa syövissä 22.3.2002 Helsingin yliopisto Heini Lassus Väitös 23/2002 Kommentteja
Asetaldehydin paikallinen tuotto ihmisen yläruoansulatuskavanan syöpää aiheuttavana tekijänä 22.3.2002 Helsingin yliopisto Satu Väkeväinen Väitös 23/2002 Kommentteja
Tyypin 1 diabetekseen liittyvien autovasta-aineiden kliininen merkitys pikkulapsilla 22.3.2002 Tampereen yliopisto Teija Kimpimäki Väitös 23/2002 Kommentteja
Probiootit ja varhainen ruokinta lasten ripulitaudin hoidossa ja ehkäisyssä 5.4.2002 Turun yliopisto Marketta Juntunen Väitös 23/2002 Kommentteja
Sikiön kongenitaalinefroosin seulonta muuttumassa Suomalainen kongenitaalinefroosin muoto (FKN) on tyypillinen ja paljon tutkittu tautiperintömme edustaja. Tämä autosomaalinen, resessiivisesti periytyvä tila johtaa ilman hoitoa kuolemaan varsin pian syntymän jälkeen. Munuaisensiirto on ainoa hoito, jolla ennusteen voidaan toivoa paranevan. Sairauden aiheuttaa NPHS1-geenin mutaatio, josta seuraa glomeruluksen basaalimembraanin nefriiniproteiinin häiriö ja nefroottisen oireyhtymän taudinkuva. Pertti Kirkinen Lääketieteen maailmasta 22/2002 Kommentteja
Kimeeran poissuljettu äitiys Kolmen lapsen äiti joutui munuaisensiirtojonoon. Luovuttajaa etsittäessä tehtiin perheestäkin kudostyypitys. Joskus tällaisen operaation sivutuotteena todetaan isyyden poissuljenta, mutta tässä kävi toisin. Tulokset osoittivat, ettei äiti voi olla kahden lapsensa äiti. Heikki Arvilommi Lääketieteen maailmasta 22/2002 Kommentteja
Lyhyesti: Laktobasilleja lasten ripuliin Meta-analyysillä on nyt varmistettu, mitä jo aikaisemminkin uumoiltiin: maitohappobakteereja kannattaa antaa lapsille ripulin aikana. Yhdeksän lumekontrolloidun työn analyysissä todettiin, että laktobasillien antaminen lyhentää ripulin kestoa keskimäärin 0,7 päivällä (95 %:n luottamusväli 0,3-1,2) ja toisena hoitopäivänä ripulifrekvenssiä 1,6:lla (0,7-2,6). Annos-vastesuhteestakin saatiin viitteitä. Haittoja ei havaittu ja valmiste kuulemma maksaa itsensä jo säästyneiden vaippojenkin muodossa. Marjo Renko Lääketieteen maailmasta 22/2002 Kommentteja
Lyhyesti: Olantsapiini parantaa valproaatin ja litiumin vaikutusta maniassa Kuusi viikkoa kestäneessä lumekontrolloidussa kaksoissokkokokeessa verrattiin valproaatin ja litiumin ja niiden kanssa kombinoidun olantsapiinin vaikutusta akuutin manian ja sekamuotoisen kaksisuuntaisen häiriön hoidossa. Yhdistelmälääkityksen teho oli selvästi parempi kuin valproaatin tai litiumin yksinään kummassakin tilassa. Mikään hoitovaihtoehto ei aiheuttanut merkittäviä ekstrapyramidaalisia sivuvaikutuksia, mutta yhdistelmähoitoon liittyi useammin väsyneisyyttä, suun kuivumista, painonnousua, lisääntynyttä ruokahalua ja puheen sammallusta. Vaikka valproaatti ja litium ovat ensi linjan lääkkeitä maniaan, niiden vaikutus jää heikoksi noin 40 %:lla potilaista. Olantsapiinin yhdistäminen lääkitykseen näyttää siis oleellisesti parantavan kumman tahansa monoterapian vaikutusta, joskaan ei ilman sivuvaikutusten lisääntymistä, mikä tuleekin ottaa huomioon näiden usein vaikeasti hoidettavien potilaiden lääkehoidossa. Raimo Kr Salokangas Lääketieteen maailmasta 22/2002 Kommentteja
Maksataudeille halutaan kansallinen strategia Terveydenhuolto Maksataudeille halutaan kansallinen strategia Kuolleisuus maksatauteihin on nousussa, vaikka jopa yhdeksän kymmenestä kuolemasta olisi estettävissä.
Lääkärien tulisi kannustaa syömään kasvisruokaa Tiede Lääkärien tulisi kannustaa syömään kasvisruokaa Muutoksen tulisi alkaa terveydenhuoltojärjestelmän sisältä, brittikollegat esittävät.
Hämärän rajamailla Kommentti Hämärän rajamailla Hoidon hinta ei ole euroja vaan se, mitä jää tekemättä, kirjoittaa Terhi Savolainen.
Uusi lääkevoide hillitsee kroonista käsi-ihottumaa Lääkeuutisia Uusi lääkevoide hillitsee kroonista käsi-ihottumaa Helpotti tutkimuksessa oireita tehokkaammin kuin suun kautta otettava alitretinoiini.
Oulaskankaan lääkärin mitta täyttyi – perusti lankakaupan Terveydenhuolto Oulaskankaan lääkärin mitta täyttyi – perusti lankakaupan Anu Tuomikoski kieltäytyi yt-neuvotteluissa tarjotusta uudesta lääkärin pestistä.
Fluorialtistus vaikuttaa lapsen älykkyysosamäärään Tiede Fluorialtistus vaikuttaa lapsen älykkyysosamäärään Liika fluori on ÄO:n lisäksi haitaksi myös hampaille ja luustolle.
