Tapaturmien ehkäisyssä tarvitaan aktiivisempaa otetta

Kansallisissa turvallisuusohjelmissa on visiona, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai vammautua vakavasti tapaturman tai onnettomuuden seurauksena. Tapaturmien ehkäisy edellyttää vaaratilanteiden taustalla vaikuttavien tekijöiden tunnistamista ja turvallisuutta ylläpitävien tekijöiden vahvistamista. Olennaista on sitoutua hyviin käytäntöihin ja yhteisiin tavoitteisiin. Terveyden ja turvallisuuden edistäminen kuuluu jokaisen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön perustehtävään.

Pirjo Lillsunde, Helena Liira

Myrkytys – neljä tapaa hoitaa

”Treat the patient, not the poison” on hyvä perussääntö.

Tiina Huttu

Seksitautien kokemisesta teoria hoitohenkilökunnan kouluttamiseksi

Ihmisen kokemusta seksitaudin kanssa elämisestä on tutkittu vasta vähän.

Tiiamari Pennanen

Paksusuolisyövän seulonta näyttää auttavan miehiä

Paksusuolisyövän suurtutkimuksessa oli mukana yli 300 000 suomalaista.

Minna Pihlava

Runsas paikallaanolo on riski sydämelle liikunnasta huolimatta

Sedentary behaviour, physical activity, and risk of coronary artery disease and diabetes mellitus

Ville Vasankari

Kuukautishäiriöt ja mieshormoniylimäärä murrosiässä lisäävät PCOS:n riskiä

Excess body weight, hyperandrogenism and polycystic ovary syndrome. Impact on women's reproductive and metabolic health

Sammeli West

Klotsapiinin haittavaikutuksilla yhteys potilaan geeniperimän kanssa

Pharmacogenetics of adverse effects in clozapine treatment

Anssi Solismaa

Istukan ennenaikainen irtoaminen vaikuttaa äidin ja lapsen myöhempään terveyteen

Placental abruption - Studies on maternal and offspring long-term morbidity and mortality

Outi Riihimäki

Parasetamoli edistää valtimotiehyeen sulkeutumista hyvin ennenaikaisilla keskosilla

Closure of patent ductus arteriosus in very preterm infants. Potential role of paracetamol and consequences of current treatments

Pia Härkin

Väitöstutkimus selvitti piilokiveksisyyden vaikutusta kivesten kasvuun murrosikäisillä

Kymmenen vuotta kestäneessä seurannassa saatiin uutta tietoa piilokiveksisyydestä.

Tiiamari Pennanen

Tapaturmat kasautuvat miehille ja itään

Tapaturmakuolleisuus on Suomessa Pohjoismaiden suurin, samoin miesten ja naisten tapaturmakuolleisuuden ero.

Tiina Huttu

Raskauden ja lapsuuden aikainen altistuminen muuttaa immuunisolujen toimintaa

Tämä vaikutus voi näkyä vielä teini-iässä.

Ulla Toikkanen

Uutta tietoa klotsapiinin haittavaikutusten farmakogenetiikasta

Yhteyksiä löytyi klotsapiinin aiheuttaman syljenerityksen lisääntymisen, väsymyksen ja antikolinergisten oireiden ja tutkittujen geneettisten vaihteluiden välillä.

Ulla Toikkanen

Alzheimer-potilaat käyttävät unilääkkeitä ja vahvoja kipulääkkeitä yleisesti päällekkäin

Pitkäaikainen päällekkäiskäyttö oli yhteydessä muun muassa keuhkosairauksiin, osteoporoosiin ja aiemmin koettuun lonkkamurtumaan.

Ulla Toikkanen

Väitöstutkija tunnisti alaselkäkipuun liittyviä geenejä

Väitöstutkimuksessa löytyi kaksi Modic-muutoksille altistavaa geenivarianttia.

Minna Pihlava

Elämänkulkutietoinen ikäjohtaminen parantaa työhyvinvointia terveysalalla

Elämänkulkutietoisen ikäjohtamisen toimintamallin käyttö paransi muun muassa esimiestyötä.

Ulla Toikkanen

Syöpäpotilas ja valtimotukoksen riski

Syöpäsairauksiin liittyvä tukostaipumus tunnetaan hyvin, mutta painopiste tutkimuksessa ja lääkehoidossa on vahvasti laskimopuolella. Maalaisjärjellä ajateltuna myös valtimotukosten riski on suurempi, mutta kirjallisuudesta konkreettisia lukuja hakeva saa mennä jopa vuosikymmeniä taaksepäin.

Marko Vesanen

Virtsan irtosolututkimuksen merkitys hematurian tutkimuksena vähäinen

Tavanomaiset verivirtsaisuuden tutkimusmenetelmät virtsarakon tai ylävirtsateiden karsinooman toteamiseksi ovat kystoskopia, ylävirtsateiden kuvantamistutkimus – tehokkaimmillaan TT-urografia – sekä virtsan irtosolututkimus. Irtosolututkimus yksin on tunnetusti kohtalaisen tarkka, mutta tuoreen englantilaisen monikeskustutkimuksen perusteella siinä jää toteamatta merkittävä määrä lihakseen infiltroivia ja pinnallisia suuren maligniteettiasteen tuumoreita.

Ossi Lindell

Mikä ennustaa biologisen astmalääkkeen tehoa?

Suomessa on jo useita biologisia lääkkeitä vaikean astman hoitoon. Mepolitsumabi, reslitsumabi ja benralitsumabi ovat IL-5:n estäjiä ja omalitsumabi on anti-IgE-lääke. Kaikki ovat tarkoitettu erittäin vaikeaan astmaan. Potilasvalinta ei kuitenkaan ole helppoa.

Heikki Ekroos

Vatsaleikkauspotilaan riittävä nesteytys

Lisääntynyt kudosperfuusio parantaa yleensä toipumista vaikeissa traumoissa, sepsiksessä ja myös isojen leikkauksien jälkeen. Kudosperfuusiota ja happeutumista voidaan lisätä monin anestesiologisin keinoin, mm. pitämällä potilas lämpimänä leikkauksen aikana, huolehtimalla optimaalisesta hapensaannista ja riittävästä verenkierrosta.

Hannu Paajanen