Veripalvelu tulevaisuudessa

Veripalvelun tulee jatkuvasti kehittää omaa osaamistaan ja yhteistyötään kliinikoiden kanssa, jotta se pystyisi jatkossakin nauttimaan terveydenhuollon ammattilaisten ja suuren yleisön arvostusta. Tulevaisuudessa mielenkiintoisia uusia mahdollisuuksia tarjoavat koko hoitoketjun kehittäminen, verivalmisteiden turvallisuuden parantaminen entisestään ja kenties kantasolusiirtojen yleistyminen.

Jukka Rautonen

Osteoporoosi piileskelee suomalaisten luissa Edes murtumat eivät aina herätä tutkimaan luuntiheyttä

Kun yli 45-vuotias ihminen murtaa pikkuturmassa ranteensa tai nilkkansa, pitäisi hälytyskellojen soida. Luuntiheysmittaukseen pääsee kuitenkin vain tiukalla vaatimisella tai kovalla valuutalla. Luuntiheysmittareista ei maassa ole pulaa, mutta ne makaavat vajaakäytöllä jopa joissakin keskussairaaloissa - yksityisistä terveysasemista puhumattakaan.

Ulla Järvi

Pitäisikö D-vitamiinia lisätä maitoon?

- Noin 400 000 suomalaisen arvioidaan sairastavan osteoporoosia, mutta vain osa tietää sairaudestaan, ja heistäkin vain osa on hoidossa. Uusia osteoporoottisia murtumia hoidetaan vuosittain noin 35 000. Vuonna 2000 niiden hoitamiseksi käytettiin yli tuhannen sairaansijan koko hoitokapasiteetti. - Suomalaisten talvisin erittäin alhaisen D-vitamiinipitoisuuden ja osteoporoosin välistä yhteyttä on pohdittu. Kansainväliset tutkimukset ovat vielä ristiriitaisia. Kuopiossa alkaa loppuvuodesta keski-ikäisten ja ikääntyvien naisten parissa suuri tutkimus, jossa tutkitaan mm. D-vitamiinin vaikutusta luustoon. Nyt on jo varusmiehiltä mitattu talvisaikaan yhtä alhaisia D-vitamiinipitoisuuksia kuin laitoshoidossa olevilta vanhuksilta. Myös opiskelijatyttöjen on todettu saavan ravinnostaan aivan liian vähän D-vitamiinia. - Asiantuntijat pohtivat parhaillaan suositeltavan päiväannoksen määrää sekä sitä, miten sen saaminen ravinnosta turvattaisiin. Tuntuvakin annos D-vitamiinia saataisiin helposti lisättyä esimerkiksi maitoon.

Kunpa olisi huomattu aiemmin

-Olen kärsinyt useita vuosia erilaisista selkäkivuista ja saanut niihin kaikkea mahdollista hoitoa, kertoo kansanedustaja Riitta Prusti. Selkäranka kuitenkin kuvattiin ensimmäistä kertaa aivan vastikään. Jo röntgenkuvista lääkäri havaitsi luiden haurastumista, ja luuntiheysmittaus vahvisti epäilyt.

Syy-yhteyden osoittaminen

Lääketieteellisen tutkimuksen tavoitteena on löytää syy-seuraussuhteita, joiden avulla voidaan sitten tutkia ja hoitaa potilasta ja ennaltaehkäistä tauteja. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan syy-seuraussuhteiden riippuvuuksia ja ominaisuuksia ja miten niiden avulla voi arvioida todellisen syy-seuraussuhteen todennäköisyyttä.

Matti Uhari

Selvitysmies ehdottaa geneeristä lääkemääräyskäytäntöä Terveydenhuoltoon lisää 3,5 % vuodessa

Viime syksynä liikkuneiden huhujen mukaan sosiaali- ja terveysministeriöllä oli vaikeuksia löytää kansalliselle terveydenhuollon tulevaisuusprojektille henkilöitä, jotka olisivat uskottavia selvittelemään projektin toista superteemaa eli terveydenhuollon rahoituksen tasoa ja vakautta, rahoituskanavia ja voimavarojen kohdentamista, valtionosuusjärjestelmää, kuntalaskutusta, asiakasmaksupolitiikkaa ja valtion ohjausjärjestelmien kehittämistä. Tästä syystä tehtävään määrättiin pääjohtaja Jussi Huttunen, joka joutui yksin selvitysmiehenä vastaamaan tämän osaraportin tuottamisesta. Pääjohtaja Huttusen avuksi kutsuttiin taulukossa 1. esitetty tukiryhmä.

Taito Pekkarinen

Vantaalaisen vauvan äidinmaitokausi

Imetys on vastasyntyneen luonnollinen ruokintatapa. Imetys mahdollistaa optimaalisen ravitsemuksen sekä vahvistaa äidin ja lapsen välistä vuorovaikutussuhdetta. Valtakunnallisten ravitsemussuositusten mukaan täysimetystä jatketaan 4-6 kuukauteen ja imetystä 6-12 kuukauteen saakka. Lisäruoat suositetaan aloitettavan yksilöllisen tarpeen mukaan 4-6 kuukauden iästä. Rintaruokinnan tukeminen ja edistäminen kuuluu neuvoloiden perustehtäviin. Kansainvälisen vauvamyönteisyysohjelman tavoitteena on, että 4-6 kuukauden ikäisistä lapsista 80 % olisi täysimetettyjä.

Sirpa Sairanen, Annika Nurttila

Ikääntyvä työikäinen kuntalainen tyytyväinen avoterveydenhuollon fysioterapiapalveluun

Fysioterapiapalvelujen käyttäjiin kohdistuneet aikaisemmat tutkimukset ovat perustuneet tilastoihin lääkäreissä käynneistä, fysioterapiakäynneistä ja diagnostisoituihin sairauksiin. Tässä artikkelissa esitetyt tulokset ovat asiakaspalautekyselystä terveyskeskusten ja yksityisten avoterveydenhuollon fysioterapiapalvelujen käyttäjistä. Palvelujen käyttäjäprofiilit eivät ole muuttuneet merkittävästi kymmenen vuoden aikana. Asiakkaat olivat erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun, vaikka odotusajat ovat pitkiä.

Arja Piirainen, Johanna Leskelä, Elina Viitanen

Rotan amygdalan sentraalitumake

26.10.2001 Kuopion yliopisto

Esa Jolkkonen

Syöttösolun välittäjäaineet välittömässä allergisessa paukamareaktiossa

20.10.2001 Kuopion yliopisto

Jari Saarinen

Uusi Alzheimerin taudin muoto

2.11.2001 Helsingin yliopisto

Auli Verkkoniemi

Voiko vaurioitunut sydän korjata itsensä?

Luuytimen ja muutamien muiden kudosten vauriot voivat korjautua solujen regeneraatiokyvyn ansiosta. Meille on opetettu, että sydänlihassolut eivät voi jakautua eikä kuolleiden sydänsolujen tilalle siis kasva uusia. Olemassa olevat solut voivat korkeintaan kasvaa kooltaan, hyper-trofioitua, mutta tämä mekanismi ei ole riittävä korjaamaan lihaskatoa. Tämäkin vanha lääketieteellinen totuus on nyt kokemassa kovia. Jokin aika sitten sydänlihassoluissa todettiin mitoottisia kuvioita solun jakautumisen merkkinä heti sydäninfarktin jälkeen, eniten juuri infarktin reuna-alueilla. Epäselväksi jäi, olivatko jakautuvat solut paikallisia myosyyttejä vai sydämen ulkopuolelta paikalle vaeltaneita kantasoluja.

Juhani Airaksinen

Kenen leipää syöt, sen lauluja...

Lääketutkijoiden ja teollisuuden kytkökset ovat havaittujen lieveilmiöiden seurauksena joutuneet suurennuslasin alle - eivätkä ilmeisesti aiheetta. Julkaistujen tutkimusten objektiivisuus on lääkkeitä määräävien kliinikoiden kannalta keskeistä.

Seppo Yt Junnila

Lyhyesti: Antibioottien käyttö yhteydessä astmalääkkeen tarpeeseen?

Bostonissa selvitettiin retro-spektiivisesti, käyttävätkö sellaiset 6-55-vuotiaat astmapotilaat, joilla on käytössä etupäässä vain keuhkoputkia laajentava lääkitys, enemmän antibiootteja kuin ne, joilla on myös anti-in-flammatorinen astmalääkitys hoidon osana. Hypoteesi ei pitänyt kutiaan, vaan antibioottien käyttö oli se sijaan yhteydessä astmalääkkeiden kokonaiskäyttöön ja kasvoi molempien lääkeryhmien käytön lisääntyessä. Antibioottien käytön asianmukaisuutta ei kyetty arvioimaan.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Diagnostiikka vaikuttaa dementian määrään

Ei ole uutinen, että diagnostiset kriteerit vaikuttavat siihen, miten paljon eri sairauksia västöstä löytyy. Esimerkiksi skitsofreniaa diagnosoitiin samojen sairauskertomustietojen perusteella New Yorkissa noin kaksi kertaa niin paljon kuin Lontoossa; tämä johtikin tautiluokitusten uusimiseen. Nyt on vertailtu dementian määriä kahden tautiluokituksen perusteella. Saksalaisen väestötutkimuksen perusteella 75 vuotta täyttäneistä sai 17,4 % dementiadiagnoosin DSM-III-R-luokittelulla, kun vastaava osuus ICD-10-luokittelulla oli 12,4 %. Viiden prosenttiyksikön eroa ei voida pitää pienenä. Erityisesti yli 90-vuotiaiden ryhmässä ICD-10:n perusteella diagnosoitiin vähemmän dementiaa kuin DSM-III-R:n perusteella. Näyttää siltä, että nimenomaan ICD-10:ssä, joka on siis meilläkin käytössä, ilmenee ongelmia vanhimpien henkilöiden dementian arvioinnissa.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Psykososiaalinen tukihoito ei pidennä rintasyöpäpotilaiden elinikää

Ryhmäterapiana annetun psykososiaalisen tukihoidon on aiemmin havaittu pidentävän etäpesäkkeistä rintasyöpää sairastavien potilaiden elinikää. Tulos ei kuitenkaan saanut tukea uudessa huolellisesti tehdyssä tutkimuksessa, jossa 235 etäpesäkkeistä rintasyöpää sairastavaa naista satunnaistettiin joko viikoittain psykososiaalista tukihoitoa saavaan joukkoon tai vertailuryhmään. Terapiaa annettiin ryhmäterapiana, se oli luonteeltaan tukea antavaa ja potilaita rohkaistiin tuomaan esiin syöpään liittyviä tunteitaan. Terapiaa saaneiden mieliala säilyi parempana kuin verrokkien, ja heillä oli vähemmän kipuja osin mahdollisesti tehostuneesta kivun hoidosta johtuen. Elinajan pituus oli kuitenkin riippumaton siitä, annettiinko psykoterapiaa vai ei.

Heikki Joensuu

Lyhyesti: Aum Shinrikyolla surkeat mikrobiologit - onneksi

Japanilainen Aym Shinrikyo -kultti tuli tunnetuksi vuonna 1995 Tokion metroon tekemästään sariinikaasuiskusta. Kesäkuussa 1993 tämä samainen porukka levitti pernaruttobakteerisuspensiota päämajansa katolta eräässä Tokion esikaupungissa. Touhusta ei ollut kenellekään mitään terveydellistä haittaa, ja se paljastui naapurien ihmetellessä rakennuksesta leviävää karmeaa hajua. Käytetty bakteerikanta on nyt tukittu ja se on osoittautunut Japanissa eläinten rokottamiseen käytetyksi kannaksi, joka on täysin avirulentti. Tämä osoittaa, ettei lahkoon ainakaan ammattitaitoisia mikrobiologeja ollut haksahtanut. Viime syksynä Yhdysvalloissa olivatkin sitten liikkeellä ammattilaiset.

Matti Viljanen

Voiko oireettoman skitsofreniapotilaan psykoosilääkityksen lopettaa?

Psykoosilääkkeitä käytetään skitso-freniapotilailla positiivisten psykoottisten oireiden hoitamiseen ja niiden uudelleenilmaantumisen ehkäisyyn. Mutta voidaanko lääkitys lopettaa, kun potilaan psykoosioireet ovat poistuneet? Tätä tutkittiin 54:n äskettäin sairastuneen vapaaehtoisen skitsofreniapotilaan aineistosta. Potilaat olivat ennen tutkimusta saaneet flufenatsiini-injektiolääkitystä vähintään vuoden ajan ja olivat olleet oireettomia vähintään 3 kuukautta. Tutkimusasetelmassa potilaat jaettiin kahteen ryhmään. Kaksoissokkovaiheessa molemmat ryhmät saivat 12 viikkoa flufenatsiinia ja 12 viikkoa lumetta. Tämän jälkeen potilaita seurattiin avoimella asetelmalla siten, että tutkimus kesti kokonaisuudessaan lähes 2 vuotta. Jos potilaalle ilmaantui psykoottisia oireita tai hän pyrki jättäytymään pois hoidosta, lääkehoito aloitettiin uudelleen.

Raimo Kr Salokangas

Hengitysteiden inflammaatio säilyy, vaikka astma olisikin remissiossa

Atooppisen astman oireet poistuvat usein puberteetissa ja astman sanotaan hävinneen. Mutta onko myös hengitysteiden inflammaatio hävinnyt - useinhan oireet sitten myöhemmällä iällä palaavatkin. Hollantilaiset selvittivät tätä ottamalla bronkusbiopsioita 19 atooppista astmaa sairastavalta, 18 remissiossa olevalta astmaatikolta ja 17 verrokilta; henkilöiden iät olivat 18-25 vuotta. Remission mediaani oli 5 vuotta.

Hannu Puolijoki

Meluherkkyys tulisi ottaa huomioon meluntorjunnassa

Melu on tyypillinen ympäristön stressitekijä, jolla on selviä terveysvaikutuksia. Meluherkkyys lisää melun häiritsevyyttä ja se oli tässä tutkimuksessa merkittävä tekijä melun raportoinnissa. Yksilöt, jotka ovat erityisen herkkiä melulle, ovat myös muita alttiimpia melun vaikutuksille. Melun häiritsevyyden ja meluherkkyyden on todettu ennakoivan melun terveysvaikutuksia, kuten verenpainetta, paremmin kuin itse melutaso. Melualtistuksen, melun häiritsevyyden ja meluherkkyyden tutkiminen kyselyin voi täydentää melukartoituksia meluntorjuntaa suunniteltaessa.

Marja Heinonen-Guzejev, Heikki S. Vuorinen, Jaakko Kaprio, Markku Koskenvuo, Kauko Heikkilä, Helena Mussalo-Rauhamaa