Alkoholiongelmien käsittely terveyskeskuslääkärin vastaanotolla

Alkoholinkäytön tiedusteleminen potilaalta ei edelleenkään suju terveyskeskuslääkäriltä luontevasti. Kuitenkin liiallinen alkoholinkäyttö on vakava riskitekijä, joka tulisi selvittää samalla tavalla kuin muutkin riskitekijät. Itä-Suomessa tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin potilaiden alkoholinkäyttöä koskevia merkintöjä terveyskertomuksista vuoden ajalta. Vain noin 7 %:ssa kertomuksista merkintä löytyi, ja useimmiten se oli maininta humalatilasta tai epämääräinen ilmaus käytön määrästä. Sellaistenkaan käyntien yhteydessä, joiden syynä oli alkoholinkäyttöön läheisesti liittyvä ongelma, ei alkoholia ollut yleensä mainittu.

Marja Aira, Jussi Kauhanen, Pekka Larivaara
Lehti 30-32: Alkuperäistutkimus 30-32/2001 Kommentteja

Ilmansaasteiden ja allergeenien yhteisvaikutus allergista astmaa sairastavilla

Tiedossa olevien allergioiden määrä on suurentunut viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Ilmansaasteita on epäilty yhdeksi syyksi, mutta ne lienevät paremmin lisätekijä. Ilmansaasteet lisäävät allergista astmaa sairastavien herkkyyttä ilman allergeeneille. Ilmansaasteet vaikuttavat myös kasveihin ja lisäävät niiden tuottamien vapaana olevien allergeenien määrää ilmassa. Ilmansaasteiden myötä allergeenien pääsy elimistöön voimistuu, mikä voi vaikuttaa astmaatikkojen keuhkojen toimintaan.

Sanna Setälä, Tari Haahtela
Lehti 30-32: Katsausartikkeli 30-32/2001 Kommentteja

Alemman maha-suolikanavan verenvuoto

Alemman maha-suolikanavan verenvuoto voi ilmetä lievänä, ajoittaisena veren tiputteluna peräaukosta ulostamisen yhteydessä tai vakavimmillaan henkeä uhkaavana massiivisena vuotona. Peräaukosta tulevan veren syy on aina selvitettävä. Lievissä tapauksissa tutkimukset voidaan tehdä avosektorilla suoliston tähystyksin, vaikeimmissa tapauksissa tarvitaan sairaalahoitoa ja erikoistutkimuksia. Kaikille potilaille tulisi vähintään tehdä sigmoideoskopia ja yli 50-vuotiaille kolonoskopia perä- ja paksusuolisyövän mahdollisuuden poissulkemiseksi, vaikka vuoto näyttäisikin ensisilmäyksellä olevan peräpukamista johtuvaa.

Matti Kairaluoma, Ilmo Kellokumpu
Lehti 30-32: Katsausartikkeli 30-32/2001 Kommentteja

IUHPE:n puheenjohtaja Spencer Hagard: Terveyden edistäminen on yhteiskuntapolitiikkaa

Terveyden edistämisen suuntaviivoja on vedetty kansainvälisissä kehittämiskongresseissa, joiden luotu toimintastrategioita, -ohjelmia ja julistuksia. Perustana pidetään Alma Atan julistusta 1978, jonka jälkeen WHO:n jäsenvaltiot sitoutuivat maailmanlaajuiseen Terveyttä kaikille -ohjelmaan. Ottawan asiakirjan (1986) myötä alettiin painottaa sosiaalisia ja yhteisöllisiä tekijöitä. Terveyttä ei pidetty enää yksilön käyttäytymisen ja valintojen tuloksena.

Ulla Järvi
Lehti 30-32: Terveydenhuolto 30-32/2001 Kommentteja

Oivaltava oppimis- ja kohtaamispaikka: Isokierto ehkäisee fakkiutumista

Kiinamyllyn Isokierto on houkutellut Turussa perusterveydenhuollon ja eri erikoisalojen lääkäreitä yhteisten potilastapausten äärelle jo vuodesta 1995. Isonkierron ideana on vaihtaa osaamista ja välttää fakkiutumista. Kierrolla kaikki osapuolet oppivat ja opettavat toisiaan. Nykyisenä erikoistumisen valtakautenakin on tärkeää tietää medisiinasta myös laaja-alaisesti.

Tuula Vainikainen
Lehti 30-32: Terveydenhuolto 30-32/2001 Kommentteja

Toimivassa kansalaisyhteisössä tarvitaan vähemmän kuntoutusta

Kuntoutuksen rekisteritutkimus vahvistaa käsitystämme, jonka mukaan suomenruotsalainen väestö tuottaa pikemmin kuin kuluttaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Se pysyy mukana työelämässä vanhuuseläkkeelle saakka ja elää terveenä paljon kauemmin kuin suomenkielinen väki, mistä seuraa, että ainakin terveydenhuoltomenojen käyttäjinä suomenruotsalaiset ovat terveystaloudellisessa kirjanpidossa enemmän kredit- kuin debet-sarakkeessa.

Markku T. Hyyppä, Juhani Mäki
Lehti 30-32: Terveydenhuolto 30-32/2001 Kommentteja

Miksi tieto ei terveydenhuollossa kulje?

Tieto pitkäaikaissairaan lapsen lääkärissäkäynneistä, lääkityksestä ja diagnoosista ei kulje erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä niin hyvin kuin voisi olettaa. Papereita ei lähetetä eikä niitä pyydetä automaattisesti hoidon eri tasoilla. Kaikkein heikoimmin tieto kulkee vanhempien välityksellä. Vuonna 1998 otettiin HYKS:n Lasten ja nuorten sairaalassa käyttöön hoitosopimusmenettely, joka paransi oleellisesti tiedon kulkua eri hoitotahojen välillä. Tutkimuksessa tarkasteltiin sairauskertomustietoja sekä haastateltiin lasten vanhempia, lääkäreitä ja hoitajia.

Tarja Vähäaho
Lehti 30-32: Terveydenhuolto 30-32/2001 Kommentteja

Selviytyykö lääkäri verkossa?

Lääketieteellisten tiedekuntien tiedonhaun opetuksen tilannetta kartoitettaessa selvisi, että tiedonhakuun ja -hallintaan on motivoitava opiskelijoiden lisäksi myös opettajia. Kaikissa maamme viidessä tiedekunnassa tiedonhaun opetus on järjestetty eri tavoin, mutta ongelmat kiteytyvät kolmeen kohtaan: tiedonhaun opetuksen integroiminen substanssiopetukseen on ollut vähäistä, itsenäinen tiedonhaku ei ollut lääketieteen opiskelijoille kovinkaan tuttua ja opettajakoulutus puuttui sekä lääkäreiltä että informaatikoilta. 1990-luvulla tehdystä opetuksen uudistuksesta saatua ja saatavaa palautetta on hyödynnettävä ongelmien poistamiseksi.

Liisa Salmi, Jaakko Niinimäki
Lehti 30-32: Terveydenhuolto 30-32/2001 Kommentteja

Tupakoivalla ei asiaa ortopedin leikkauspöydälle?

Tupakointi heikentää luun rakennetta. Englantilaiset kollegat selvittivät tupakoinnin vaikutusta lonkkaluun korjausleikkauksen jälkeisiin komplikaatioihin. Tupakoivat potilaat (n = 140) ja ei-tupakoivat verrokit (133) satunnaistettiin. Tupakoijilla leikkaushaava parani heikommin (20 % vs. 14 %) ja useampi tupakoiva potilas tarvitsi luusiirteen (26 % vs. 18 %) lisäksi tupakoijan sairaalassaolo pitkittyi useammin kuin ei-tupakoivan (32 viikkoa vs. 28 viikkoa, p < 0,05).

Kristiina Patja
Lehti 30-32: Terveydenhuolto 30-32/2001 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030