Farmakogenetiikan haasteet lasten lääkehoidossa

Farmakogenetiikan haasteet lasten lääkehoidossa

Farmakogenetiikka on lisännyt ymmärrystämme lääkeaineenvaihdunnan ja lääkevasteen yksilöllisistä eroista (1) ja tuonut lupauksen entistä yksilöllisemmästä lääkehoidosta (2). Lapsen kehitys vaikuttaa lääkevastetta määrittäviin tekijöihin, mutta myös geneettisten tekijöiden ilmentymiseen (3). Farmakogeneettiset genotyypit ovat olemassa jo syntyessä, mutta ne ekspressoituvat vasta myöhemmin. Lääkevasteeseen vaikuttavien geenien ekspressio yleensä lisääntyy syntymän jälkeen ja saavuttaa täyden tason viikkojen, kuukausien tai vuosien kuluessa.

Kalle Hoppu, Johanna Sistonen

Anestesiatekniikalla voi olla väliä syöpäleikkauksessa

Viime vuosina on retrospektiivisissa tutkimuksissa saatu näyttöä siitä, että syöpäleikkauksen yhteydessä puudutukset vähentävät syövän uusiutumista. Prekliinisissä tutkimuksissa on lisäksi osoitettu, että haihtuva anesteetti kiihdyttää leikkauksenaikaista immunosuppressiota ja inflammaatiota, kun taas propofolin vaikutus on vastakkainen. Nyt Shanghaissa tehdyssä satunnaistetussa prospektiivisessa kliinisessä tutkimuksessa propofolilla toteutettu laskimoanestesia yhdistettynä epiduraaliseen kivun hoitoon oli edullisempi paksusuolisyövän metastasoimisen kannalta kuin sevofluraanilla toteutettu kaasuanestesia ja kivun hoito opioidilla.

Ritva Jokela

Makrolidihoito sotkee lapsen suolen

Antibioottien vaikutuksista meissä asusteleviin ja meille tautejakin aiheuttaviin mikrobeihin on kirjoitettu iät ajat. Myös mikrobistomme roolia terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitäjänä on kiihtyvällä vauhdilla tutkittu. Antibioottikuurien pitkäaikaisista vaikutuksista lasten bakteeriflooraan on vähemmän tutkimustietoa. Nyt uunituore suomalaistutkimus osoittaa, että lasten hoitaminen makrolideilla on kytköksissä suolen mikrobiston kaventuneeseen valikoimaan, sen toimintaan ja sitä kautta astmaan ja lihomiseen.

Heikki Arvilommi

Kansallinen ihosyöpäohjelma tarvitaan nyt

Kansallinen ihosyöpäohjelma tarvitaan nyt

Ihosyöpä on yleisin syöpätyyppi valkoihoisessa väestössä, ja näiden syöpien ilmaantuvuus on kasvanut viime vuosikymmeninä hälyttävän nopeasti (1,2). Suomessa Syöpärekisterin huhtikuussa 2015 päivitetyn tilaston mukaan uusien ihosyöpätapausten määrä on lisääntynyt 1960-luvulta alkaen peräti 9-kertaiseksi (kuvio 1), kun muiden syöpien ilmaantuvuus on kasvanut 2,6-kertaiseksi. Ilmaantuvuuden kasvu johtuu merkittävin osin väestön vanhenemisesta, mutta myös immuunijärjestelmää lamaavien lääkkeiden lisääntyneestä käytöstä.

Ilkka Harvima, Veli-Matti Kähäri, Annamari Ranki, Erna Snellman, Kaisa Tasanen-Määttä

Kastraatiohoito voi lisätä eturauhassyöpäpotilaan Alzheimer-riskiä

Androgeenideprivaatio on hoidon kulmakivi levinnyttä oireista eturauhasyöpää sairastavilla miehillä. Se toteutetaan joko kirurgisesti orkiektomialla tai kemiallisesti gonadotropiinia vapauttavan hormonin agonisteja tai antagonisteja käyttäen. Hoidolla on lukuisia haittavaikutuksia, ja määrä voi lisääntyä lähiaikoina yhdellä, koska yhdysvaltalaistutkijat havaitsivat androgeenideprivaation lähes kaksinkertaistavan Alzheimerin tautiin sairastumisen riskin.

Ossi Lindell

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030