Aivojen rakenteen ja toiminnan muutokset voivat ennakoida dementiaa

Tässä väitöskirjatutkimuksessa todettiin, että dementiaan sairastuvilla, lievistä muistihäiriöistä kärsivillä henkilöillä aivojen harmaan aineen määrä oli vähentynyt erityisesti ohimo- ja päälaenlohkon rakenteissa jo keskimäärin 2,5 vuotta ennen kuin heillä voitiin todeta dementia. Alzheimerin taudin perinnöllinen riskitekijä lisäksi voimisti aivojen surkastumista aivojen otsa- ja päälaen lohkojen rakenteissa.

Anne Jauhiainen

Uusi hermoston rappeumasairaus MIRAS

Tässä väitöskirjatyössä on kuvattu uusi peittyvästi periytyvä hermoston rappeumasairaus, MIRAS (mitochondrial recessive ataxia syndrome), ja sen geenitausta. Tauti osoittautui Suomen yleisimmäksi perinnölliseksi ataksiasairaudeksi. Tutkimuksessa on tutkittu perinnöllisiä aivosairauksia, joissa yhtenä oireena on ataksia (kävelyn epävarmuus, tasapainovaikeus ja liikkeiden haparointi) ja joissa on lukuisia muita aivojen toimintahäiriöstä johtuvia oireita. Seulonnassa, jossa haettiin suomalaisilta ataksiapotilailta MIRAS-geenivirhettä, 27 potilasta sai diagnoosin aikaisemmin tuntemattomalle, etenevälle ataksiasairaudelleen. Tutkimuksen tuloksena kyseisen geenivirheen DNA-diagnostiikka on otettu käyttöön suomalaisissa ja eurooppalaisissa laboratorioissa, ja toistasataa potilasta ympäri maailman on saanut diagnoosin.

Anna Hakonen

Biofilmeissä piilottelevien bakteerien taltuttaminen vaatii uusia lääkkeitä

Jopa yli 65 % infektioista voi olla biofilmeissä kasvavien bakteerien aiheuttamia, arvioivat Yhdysvaltojen CDC:n tartuntatautiasiantuntijat. Ongelmalliseksi havainnon tekee se, että biofilmin alla olevan bakteerin taltuttamiseksi tarvitaan sata- tai tuhatkertaisia pitoisuuksia antibioottia vapaana elävään bakteeriin verrattuna. Biofilmeissä viihtyvät erityisesti kroonisia infektioita aiheuttavat mikrobit.

Heikki Arvilommi

Kunnalliselle vai yksityiselle?
Pelkästään taloudelliset tekijät eivät ohjaa lääkärien työpaikan valintaa

Suomessa on tutkittu lääkärien työvoiman kysyntää ja tarjontaa muun muassa lääkärimäärien ennakoinnin näkökulmasta. Tekijöitä, jotka ohjaavat lääkärien sijoittumista kunnalliselle tai yksityiselle sektorille, ei juurikaan ole analysoitu, ei myöskään kansainvälisesti.

Terhi Kankaanranta, Jari Vainiomäki, Hannu Halila, Harri Hyppölä, Mauri Isokoski, Santero Kujala, Esko Kumpusalo, Kari Mattila, Irma Virjo, Jukka Vänskä, Pekka Rissanen

Helicobacter pylorin häätö vähentää mahasyövän riskiä

Japanilaistutkimuksen mukaan Helicobacter pylorin häätöhoito vähentää merkittävästi (riskikerroin 0,339) riskiä sairastua mahalaukun syöpään. Helicobacter pylori -infektio on tärkein tunnettu mahasyövälle altistava tekijä. Jopa 80 % muun kuin kardian alueen karsinoomista kehittyy Helicobacter pylorin aiheuttaman mahalaukun atrofian ja intestinaalisen metaplasian pohjalta.

Sirkku Jyrkkiö

Laparoskopia-instrumentit vertailussa

Kirurgien tyytyväisyydessä eri laparoskooppisiin instrumentteihin ei ole eroa, mutta eri laitteilla tehtyjen leikkausten kesto vaihtelee merkittävästi. Satunnaistetussa tutkimuksessa sveitsiläiskirurgit leikkasivat 61 vasemmanpuoleista paksusuolileikkausta joko monopolaarisaksilla, elektrotermaalisilla bipolaarisilla tai ultraääniteknologiaan perustuvilla pihdeillä. Laitteita verrattiin dissektioajan, verenvuodon, turvallisuuden ja hinnan suhteen. Dissektioaika oli merkittävästi lyhyempi elektrotermaalisilla bipolaarisilla (105 min) tai ultraääniteknologiaan perustuvilla (90 min) laitteilla kuin monopolaarisaksilla (137 min). Monopolaarisaksia käytettäessä tarvittiin myös merkittävästi enemmän verisuonia sulkevia klipsejä. 200 leikkauksen vuositahdilla kustannukset olisivat elektrotermaalisilla bipolaarisilla laitteilla 1 186 euroa, ultraääniteknologiaan perustuvilla 1 105 euroa ja monopolaarisaksilla 1 382 euroa.

Tom Scheinin

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030