Skopalamiini - uusi masennuslääke?

Sekä SSRI-lääkkeiden että trisyklisten masennuslääkkeiden ongelmana on hidas vaikutus; vaste saavutetaan usein vasta viikon, kahden kuluttua. Yhdysvaltalaistutkijat selvittivät, miten kolinergiset lääkkeet vaikuttivat masentuneiden potilaiden kognitiiviseen suorituskykyyn ja havaitsivat sattumalta, että antikolinergistä skopalamiinia saaneiden potilaiden masennus lievittyi nopeasti. Nyt havaintoa on testattu asetelmassa, jossa toistuvasta masennuksesta kärsivät potilaat saivat kaksoissokkoasetelmassa vuorotellen kolmasti skopalamiini-lumeinfuusiot ja lume-skopalamiini-infuusiot. Suolaliuosinfuusio kesti 15 minuuttia, sisälsi skopalamiinia 4,0 µg/kg ja toistettiin 3-4 päivän välein. Tulos oli varsin selkeä: skopalamiini-infuusiota seurasi välittömästi depressio-oireiden väheneminen, mikä lumeinfuusiolta puuttui. Kiintoisa oli myös havainto, jonka mukaan kolmasti toistetun skopalamiini-infuusion jälkeen masennusoireet eivät palanneet, vaikka oli siirrytty lumeinfuusioihin. Lumehoitoon verrattuna skopalamiinin antoon liittyi enemmän sivuvaikutuksia, mutta ne olivat suhteellisen lieviä.

Raimo K. R. Salokangas

Ravitsemus elämänkaaren alkupäässä - tavoitteisiin matkaa

Tieto suomalaisten imeväisikäisten ravitsemuksesta on hajanaista. Selvitimme sairaalaruokintaa, imetyksen kestoa sekä imeväisruokintaa ja niihin vaikuttavia tekijöitä.

Maijaliisa Erkkola, Carina Kronberg-Kippilä, Mikael Knip, Suvi Virtanen

Keuhkojen pieni pyörövarjo sattumalöydöksenä

Keuhkojen pieni pyörövarjo on rintakehän alueen tietokonekuvauksen tavallinen sivulöydös. Artikkelissa esitetään Fleischner Societyn ohjeistoon perustuva ehdotus toimintamalliksi näissä tapauksissa.

Oraalimotoriset häiriöt ja kuntoutus

Oraalimotorisia eli suun ja kasvojen lihastoiminnan häiriöitä esiintyy erityisesti monien neurologisten sairauksien yhteydessä. Ne voivat haitata koko oraalimotorista kompleksia: hengitysfunktiota, ravinnon ottoa, nielemistä ja kommunikaatiota.

Marja-Liisa Haavio, Ilona Autti-Rämö, Heikki Murtomaa, Matti Sillanpää

Akuutti vatsakipu

Akuutin vatsakivun voivat aiheuttaa sekä kiireellistä leikkaushoitoa edellyttävät että itsestään rajoittuvat tai lääkehoidolla paranevat taudit.

Ari Leppäniemi

Virustaudin kirurginen hoito

Primaarin HSV-infektion diagnosoiminen on vaikeaa.

Piia Vuorela, Anne Ropponen

Liikennevalo-ohjaus tehostaa päivystysleikkaustoimintaa ja parantaa henkilökunnan työhyvinvointia

Päivystystoimenpiteiden hyvä ohjaus ja ajankohdan suunnittelu vaikuttaa potilaan lääketieteelliseen hoitotulokseen, henkilökunnan koulutukseen ja oppimiseen, työhyvinvointiin sekä hoidon kustannuksiin.

Pentti Kallio, Olli Meretoja, Päivi Salminen, Carola Arjatsalo

Itsehoitopisteet kohonneen verenpaineen hoidon tukena Arkikäyttöä Käypä hoito -suositukselle

Verenpainemittaukset kuormittavat runsaasti terveydenhuoltoa. Kohonneen verenpaineen Käypä hoito -suosituksessa kannustetaan verenpaineen koti- tai itsemittaukseen kohonneen verenpaineen hoidossa ja seurannassa.

Tiina Tala, Eeva Ketola

Euroopan perusterveydenhuollon kehitys Alma-Atan julistuksen jälkeen

Maailman terveysjärjestön (WHO) ja UNICEF:n järjestämästä Alma-Atan perusterveydenhuollon konferenssista tuli 2003 kuluneeksi 25 vuotta. Merkkipäivän kunniaksi WHO analysoi konferenssin vaikutusta jäsenmaiden terveydenhuollon kehitykseen sekä ennakoi perusterveydenhuollon tulevaisuutta.

Hannu Vuori, Keith Barnard

Vaikea psoriaasi voi olla itsenäinen sydäninfarktin riskitekijä

Psoriaasille on tyypillistä Th1-välitteinen tulehdus tähän liittyvine sytokiineineen. Laaja-alaisessa psoriaasissa todetaan myös systeemisen inflammaation merkkejä, kuten esimerkiksi suurentunut CRP-arvo. Koska Th1-välitteiset immunologiset tapahtumat liittyvät myös ateroskleroosiin ja edelleen sydäninfarktiin, brittiläis-amerikkalainen tutkimusryhmä päätti selvittää, onko psoriaasi sydäninfarktin itsenäinen riskitekijä.

Sirkku Peltonen

Addisonin tautia sairastavien kuolleisuus on lisääntynyt

Asianmukaisessa korvaushoidossa olevien Addison-potilaiden elämän ennustetta on perinteisesti pidetty hyvänä. Tutkijat selvittivät retrospektiivisessä tutkimuksessa potilaiden kuolleisuutta Ruotsissa. Yhdistämällä sairaala- ja kuolinsyyrekisteritietoja vuosilta 1987-2001 identifioitiin 1 675 potilasta, joista 507 kuoli 6,5 vuoden seurannassa. Miespotilaiden kuolleisuus oli 2,19 kertaa ja naispotilaiden 2,86 kertaa suurempi kuin normaaliväestön. Ylikuolleisuus oli ajallisesti yhteydessä sairaalahoitojaksoon ja selittyi lisääntyneellä kardiovaskulaari-, syöpä- sekä infektiotautikuolleisuudella. Samanaikainen diabetes lisäsi kuolleisuutta ainoastaan vähän. Tarkempia tietoja selvitettiin 105 potilaan alaryhmässä. 52 %:lla potilaista esiintyi muu autoimmuunisairaus (41 %:lla primaari hypotyreoosi ja 11 %:lla tyypin I tai II diabetes). Hypokortisolismiin korvaushoitona oli kortisoniasetaatti (18,8-75 mg päivässä) 102:lla ja hydrokortisoni kolmella potilaalla. 99 potilasta sai myös fludrokortisonikorvaushoitoa (0,025-0,2 mg päivässä).

Camilla Schalin-Jäntti

Ouagadougoussa selvitettiin, onko halvasta hyttysverkosta ratkaisuksi tyräkirurgiaan

Yalgadon yliopistollisessa sairaalassa Ouagadougoussa Burkina Fasossa tehdyssä tutkimuksessa burkina fasolais-saksalainen tutkimusryhmä vertaili yleisesti käytössä olevaa 10 x 15 cm:n kokoista tyräverkkoa hyttysverkon palaseen. Kehitysmaissa tyrät ovat usein huomattavan kookkaita ennen potilaan pääsyä leikkaukseen. Verkollista korjausta tulisi suosia etenkin isoissa tyrissä, mutta köyhissä maissa tyräverkkojen hinta on ongelma.

Tom Scheinin

Lääkehoitoon sitoutumista kannattaa edistää kaikin keinoin

Huono sitoutuminen tarpeelliseen lääkehoitoon on kallista, joskus tappavaa - ja turhauttavan yleistä. Lääkehoitoon sitoutumattomuutta, sen mahdollisia syitä ja seurauksia on nyt selvitetty useammassa amerikkalaistutkimuksessa. Mainoslause "vain otettu lääke auttaa" ei näiden tutkimusten valossa ole tyhjää puhetta.

Katariina Korkeila

Sukupuoli huomioon perä- ja paksusuolisyövän seulontasuosituksissa

Erittäin laajassa puolalaisessa tutkimuksessa selvitettiin, mitkä tekijät ennustavat paksusuolisyövän tai yli 10 mm:n adenoomien löytymistä kolonoskopiaseulonnassa. Tutkimukseen rekrytoitiin yli 50 000 iältään 40-66-vuotiasta henkilöä, joilla ei ollut suolistosyöpäepäilyä eikä suolistoalueen maligniteettiin tai muuhun vakavaan suolistosairauteen viittaavia oireita. 40-49-vuotiaita otettiin mukaan seulontatutkimukseen vain, mikäli heillä oli suvussa esiintynyt mitä tahansa syöpää.

Tiina Laatikainen

Päihtyneet ja päihdeongelmaiset potilaat Peijaksen sairaalan päivystyspoliklinikalla

Alkoholin ja muiden päihteiden aiheuttamat ongelmat näkyvät Suomessa entistä enemmän sairaanhoidon päivystyspisteissä, mutta aiheesta on vähän tutkimustietoa. Yleisesti arvioidaan, että käyntidiagnooseissa näkyy vain osa päihdeongelmista johtuvista päivystyskäynneistä.

Jarmo Kantonen, Kaisa Niittynen, Juho Mattila, Päivi Kuusela-Louhivuori, Eila Manninen-Kauppinen, Sinikka Pohjola-Sintonen

Dementia ja ajokyky

Dementiaa sairastavien määrä on lisääntymässä ja yhä useammalla heistä on voimassa oleva ajokortti.

Mikael Ojala, Taina Nybo

Taju menee ja sydämestä ottaa

Sydänperäisen synkopeen tunnistaminen on tärkeää, sillä toisin kuin tavallinen vasovagaalinen pyörtyminen, se on aina vakava tilanne ja kiireellinen kardiologinen selvittely ja hoito ovat aiheellisia.

Mj Pekka Raatikainen

TOIMIVA-testien ja FIM-toimintakykymittarin käyttö yli 75-vuotiaiden miesten fyysisen toimintakyvyn arvioinnissa

Suomessa ikääntyneitä sotainvalideja ja -veteraaneja hoidettavissa laitoksissa on otettu käyttöön TOIMIVA-testit, joiden avulla kartoitetaan ikääntyneiden miesten ja naisten fyysistä toimintakykyä. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia miespuolisten sotainvalidien ja -veteraanien fyysistä toimintakykyä TOIMIVA-testeillä ja selvittää TOIMIVA-testien luotettavuus (validiteetti), toistettavuus (reliabiliteetti) ja tulosten yhteys kolmeen muuhun toimintakykyä arvioivaan testiin, Valtiokonttorin toimintakykyluokitukseen, FIM- ja Barthel -testeihin.

Leena Pohjola, Hannu Alaranta, Heikki Pekkarinen, Matti Kataja

Riittävätkö synnytyssairaaloiden resurssit vastasyntyneiden turvalliseen hoitoon?

Kansallinen terveysprojekti on merkittävästi kehittänyt sairaaloiden välistä yhteistyötä ja työnjakoa riskisynnyttäjien, vakavasti sairaiden vastasyntyneiden ja pienten keskosten hoidossa.

Outi Tammela, Liisa Lehtonen, Sture Andersson, Mikko Hallman, Kirsti Heinonen, Jaana Leipälä

HLRCC-oireyhtymän kasvainten geneettiset mekanismit

Perinnölliset mutaatiot fumaraattihydrataasigeenissä (FH) altistavat HLRCC-oireyhtymälle, joka ilmenee suurentuneena ihon ja kohdun sileälihaskasvainten sekä munuaissyövän riskinä. Suomessa on tähän mennessä löydetty 7 sukua, joiden jäsenistä osa kantaa tämän geenin mutaatiota. FH toimii entsyyminä sitruunahappokierrossa, joka on olennainen osa solujen energia-aineenvaihduntaa. Tämän projektin tarkoituksena oli tutkia geneettisiä mekanismeja HLRCC-oireyhtymään liittyvien kasvainten taustalla.

Sakari Vanharanta