Lyhyesti: Tulehdus jäykistää valtimoita

Aortan jäykkyys on itsenäinen valtimosairauksien vaaratekijä. Jo aikaisemmin on havaittu, että aortan jäykkyys ja tulehdusmerkkiaineet ovat toisiinsa tilastollisessa kytköksessä. Mahdollisen syy-yhteyden dokumentoimiseksi tutkittiin 100 terveellä vapaaehtoisella salmonellarokotuksen vaikutusta aortan jäykkyyteen satunnaistetussa sokkoutetussa tutkimusasetelmassa. Osoittautui, että oikea rokotus jäykisti aorttaa merkittävästi (p < 0,01) muutaman tunnin kuluttua rokotuksesta ja aiheutti selkeän nousun tulehdusmerkkiaineissa (mm. CRP ja interleukiini). Valerokotuksen jälkeen ei vastaavia muutoksia havaittu. Ennen oikeaa rokotusta annettuna 1 200 mg asetyylisalisyylihappoa poisti kokonaan nämä lyhytkestoiset aortan toimintamuutokset viitaten siihen, että kyseessä olisi todellinen syy-seuraussuhde.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Amantadiini estää olantsapiinin aiheuttamaa painonnousua

Varsinkin toisen polven psykoosilääkkeiden käyttöön liittyy painonnousua sekä glukoosi- ja rasva-ainemetabolian muutoksia. Ruokavalion ohella onkin etsitty lääkkeellisiä keinoja ehkäisemään näitä haittavaikutuksia. Avoimissa tutkimuksissa lupaavia tuloksia on saatu dopamiinin agonistilla amantadiinilla, jota käytetään mm. influenssan hoidossa. Lumekontrolloidussa kaksoissokkokokeessa olantsapiinihoidossa olevien potilaiden painonnousu estyi amantadiinia (ad. 300 mg vuorokaudessa) saaneilla, mutta ei lumetta saaneilla potilailla. Sen sijaan glukoosi- ja rasva-aineenvaihdunnassa ei eroja havaittu. Amantadiini tarjoaakin yhden mahdollisuuden estää psykoosilääkkeiden painonnousua. Vasta jatkotutkimukset kuitenkin osoittavat, ulottuuko sen vaikutus myös sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan.

Raimo Kr Salokagas

Häiriintynyt syömiskäyttäytyminen ja sen varhainen toteaminen kouluterveydenhuollossa

Kouluterveydenhuolto on avainasemassa nuorten syömiskäyttäytymisessä ilmenevien häiriöiden havaitsemisessa, ennaltaehkäisyssä ja hoitoon ohjauksessa. Artikkelin tarkoituksena on kuvata syömishäiriön puhkeamista ennakoivan, nuorten itse ilmoittaman oireilun esiintyvyyttä ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä murrosikäisten nuorten keskuudessa.

Lea Hautala, Pirjo-Riitta Liuksila, Hannele Räihä, Aija-Mari Väänänen, Aleksi Jalava, Antti Väinälä, Simo Saarijärvi

Periytyykö väkivaltainen käyttäytyminen sosiaalisesti?

Kaltoinkohtelu on lapseen kohdistuvaa fyysistä, psykologista tai seksuaalista väkivaltaa ja laiminlyöntiä, joka voi johtaa ylisukupolviseen väkivallan kierteeseen.

Jaana Haapasalo

Epävakaan persoonallisuushäiriön kliininen kuva ja ennuste

Epävakaa persoonallisuushäiriö on vakava mielenterveyden häiriö, johon liittyy intensiivistä subjektiivista kärsimystä, runsasta terveyspalveluiden käyttöä, merkittävää toimintakyvyn laskua ja suuri itsemurhakuolleisuus.

Maaria Koivisto, Erkki Isometsä

Basilaaritromboosi - diagnostinen ja hoidollinen haaste

Basilaaritromboosi eli kallonpohjavaltimon tukos on aivoinfarktin muoto, joka ilman hoitoa johtaa lähes aina kuolemaan.

Perttu J. Lindsberg

Millaista akuutti- ja jatkohoitoa saa seksuaalisesti hyväksikäytetty nuori?

Lapsuusiän seksuaalisella hyväksikäytöllä voi olla vaikeita pitkäaikaisseurauksia kuten tunne-elämän ongelmia.

Katri Makkonen, Päivi Mäkelä-Bengs, Antti Sajantila, Eeva Salo

Alzheimerin tauti ja edunvalvonta

Alzheimerin tautia sairastavan tullessa kyvyttömäksi huolehtimaan asioistaan hänelle voidaan järjestää edunvalvoja. Edunvalvonta koskee pääsääntöisesti taloudellisia asioita, mutta se voidaan tarvittaessa laajentaa myös esimerkiksi hoitopaikan valintaa koskevaksi.

Kati Juva, Timo Erkinjuntti, Marja Hietanen, Hannu Koponen, Anna Mäki-Petäjä-Leinonen, Sirkka-Liisa Luoma, Tuula Pirttilä

Kunnan kansanterveystyö terveyden edistäjänä 2 Kansanterveysvastuu ja ydintehtävät

Kuntien terveydenhuollon tavoitteet määräytyvät kuntien terveystarpeiden ja kansallisten ohjelmien ja suositusten perusteella. Jokaisen kunnan tulisi osata itsenäisesti soveltaa terveyden edistämisen kannalta oleellisia ohjelmia paikallisiin oloihin.

Matti Rimpelä

Biokemialliset merkkiaineet sydänlihasvaurion tunnistamisessa

22.10.2005 Kuopion yliopisto

Karri Penttilä

Äkillisten keskushermostotulehdusten aiheuttajat ja diagnostiikka aikuisilla

22.10.2005 Turun yliopisto

Laura Kupila

Aivokuoren ja lihaksen oskillatorinen kommunikaatio

28.10.2005 Helsingin yliopisto

Marjatta Pohja

Uusi leikkaustekniikka parantaa peräsuolisyövän ennustetta

28.10.2005 Helsingin yliopisto

Jaana Vironen

Magneettikuvaus tuo uutta tietoa sydämestä

28.10.2005 Kuopion yliopisto

Petri Sipola

Tiiviit liitokset muodostavat solujen välisen läpäisyesteen ihossa ja ääreishermossa

28.10.2005 Turun yliopisto

Kati Pummi

Lyhyesti: Mykobakteeri Crohnin takana

Crohnin taudin (CD) etiologia on epäselvä. Ajatellaan, että kyse on suolen tasapainon häiriöstä, jonka seurauksena immunologinen vaste harhautuu toimimaan omaa suoliflooraa vastaan. Arvata saattaa, että infektioetiologiakin on jatkuvasti tyrkyllä. Eläimillä Mycobacterium avium sp. paratuberculosis (MAP) aiheuttaa samantyyppisen taudinkuvan, joten sitä on ihmisilläkin epäilty CD:n aiheuttajaksi. Ja onhan tätä mykobakteeria löydettykin näiltä potilailta. Rehellisyyden nimissä on kuitenkin todettava, että tulokset vaihtelevat. MAP on tavalla tai toisella todettu 0-100 %:ssa Crohn-potilailta, 0-100 %:ssa haavaisessa paksusuolitulehduksessa (UC) ja 0-87 %:ssa terveiltä.

Heikki Arvilommi

Eturauhassyöpä löytyy vasta-aineiden spektrillä

Vaikka elimistö ei aina pystykään torjumaan syöpää immunologisin keinoin, ei se merkitse sitä, etteikö esimerkiksi vasta-aineita syntyisi syöpäsolun osia vastaan. Eturauhassyövässäkin, josta tässä jutussa on kyse, on todettu vasta-aineita yksittäisiä syöpäsolun rakenteita vastaan. On jopa tutkittu, josko niistä olisi syövän hakutestien pohjaksi, tosin vaatimattomalla menestyksellä. Prostata-antigeeni PSA:n seerumpitoisuuteen perustuva seulontatesti on nimittäin melko epäspesifinen ja siksi ongelmallinen. Tässä työssä ei etsitty yhtä tai kahta syöpäspesifistä vasta-ainetta, vaan kokonaista vasta-ainekirjoa nokkelalla menetelmällä

Heikki Arvilommi

Vasodilataattorit eivät vaikutakaan aorttaläpän vuodon taudinkulkuun?

Krooninen aorttaläpän vuoto venyttää vähitellen vasenta kammiota ja voi johtaa lopulta sen pumppauskyvyn laskuun. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että vasodilaattoreilla voidaan vähentää läppävuodon aiheuttamaa kammiokuormitusta. 1990-luvulla todettiin, että pitkäaikaisella nifedipiinilääkityksellä voidaan viivästyttää oireettoman vaikean läppävuodon leikkaustarvetta merkittävästi digoksiiniin nähden. Näillä perusteilla vasodilataattorihoidon katsottiin olevan näyttöön perustuvaa hoitoa vaikeassa oireettomassa aorttaläpän vuodossa (ACC/AHA/ESC Guidelines).

Juhani Airaksinen

Säännöllinen elämänrytmi ehkäisee maniaa

Lääkehoidon tuloksia kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa on pyritty parantamaan psykoterapian avulla. Uutta psykoterapeuttista lähestymistä edustaa huomion kohdistaminen sosiaalisiin rytmeihin. Ns. zeitgeber-hypoteesin mukaan kaksisuuntaisen mielialahäiriön tyypillinen piirre on poikkeava vuorokausirytmi, ja alttius kaksisuuntaiselle häiriölle näkyy herkkyytenä vuorokausirytmin häiriintymiselle.

Raimo K.R. Salokangas

Monielinsiirre vatsan katastrofeja hoidettaessa

Monielinsiirtoja voidaan käyttää hoidettaessa potilaita, joiden sisäelimet ovat tuhoutuneet jonkin abdominaalikatastrofin seurauksena. Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa käydään läpi 98 potilaan aineisto.

Tom Scheinin