Lyhyesti: Suolistosyöpäpotilaan seurannalla on väliä

Suolistosyöpä uusiutuu yli kolmasosalla leikatuista potilaista. Leikkauksen jälkeen seurantakäytännöt ovat vaihtelevia ja niiden merkitystä on epäilty. Seurannan merkitystä selvitettiin liitännäishoitotutkimuksen oheistyönä. Potilaita (n = 530) seurattiin viiden vuoden ajan. Koko vartalon tietokonetomografiakuvaus (TT) tehtiin yhden ja kahden vuoden kohdalla. Kasvainmerkkiaine CEA tutkittiin jokaisella käynnillä. Tauti uusiutui 154 potilaalla. Uusiutuma todettiin oireiden perusteella 65 potilaalla, CEA:n nousun perusteella 45 potilaalla, TT:n perusteella 49 potilaalla ja muista syistä yhdeksällä. TT:n perusteella diagnosoidut uusiutumat keuhkoissa tai maksassa voitiin useimmin hoitaa kirurgisesti (24 %). Oireiden perusteella todetuista tapauksista vain 3 % oli leikkauskelpoisia. Kirurgisesti hoidettujen potilaiden ennuste oli parempi kuin muilla. Riittävä seuranta on osa laadukasta syövänhoitoa.

Sirkku Jyrkkiö
Lääke­tieteen maailma­sta 21-22/2004 Kommentteja

Lyhyesti: Tupakansavulle altistuminen voi johtaa varhaiseen keuhkovaurioon

Kohdussa tapahtuneella tupakansavulle altistumisella on todettu olevan vaikutusta ventilaatiofunktioihin myöhemmällä iällä. Riippumatta edellä olevasta näyttää nuorena tapahtunut omakin altistuminen johtavan merkittäviin häiriöihin keuhkofunktioissa. Havainto perustuu 80 keskimäärin 16-vuotiaan pojan tutkimukseen (tupakoijia 21, tupakoimattomia 31 ja passiivisesti altistuvia 29). Altistumista mitattiin mm. virtsan kotiniini-kreatiniinisuhteella. Tosin niillä, joiden äiditkin olivat tupakoineet raskauden aikana, olivat muutokset osin vielä selvempiä

Hannu Puolijoki
Lääke­tieteen maailma­sta 21-22/2004 Kommentteja

Trakooma kuriin sementtivessoilla ja torjumalla kärpäsiä

Gambian eräällä maaseutualueella väestöstä 6 %:lla on trakooma. Musca sorbens-kärpästä on pidetty keskeisenä Chlamydia trachomatiksen välittäjänä. Trakoomapöpö tarttuu kärpäsen jalkoihin ja suuosiin, ja kärpänen hakeutuu silmiin, joihin trakoomamikrobi deponoituu tuhoten sarveiskalvoa. Gambian maaseudulla 7 080 ihmistä osallistui hankkeeseen, jossa osalle tarjottiin kärpäsmyrkytyksiä lentokoneruiskutuksena 6 kuukauden ajan, osalle rakennettiin betonipohjaiset kuivakäymälät ja osa oli vertailuryhmänä. Kärpäsmyrkkynä käytettiin permetriiniä. Gambiassa ei voida rakentaa puukäymälöitä, koska puu on käynyt vähiin ja jäljelläkin oleva puu voi olla termiittien heikentämää. Kyläläiset pelkäsivät aiheellisesti, että puukäymälä voi sortua esim. sadekauden aikana.

Robert Paul
Lääke­tieteen maailma­sta 21-22/2004 Kommentteja

Määrääkö tehdas hinnan myös tutkimuksissa?

Näyttöön perustuvassa lääketieteessä lähdetään ajatuksesta, että hoitomenetelmä tai -käytäntö on objektiivisesti tutkittu. Perustellusti on kuitenkin herännyt epäilyjä, että esim. lääketutkimukset eivät ole lääketehtaista riippumattomia. Englantilaiset tutkijat keräsivät kaikki mielialalääkkeiden kustannus-vaikuttavuustutkimukset ja vertailivat, miten tutkimuksen kustantanut taho (sponsori) yhdistyi tutkimusten tuloksiin. Uusia selektiivisiä serotoniinin takaisinoton estäjiä (SSRI) tuottaneiden lääketehtaiden tukemissa tutkimuksissa SSRI-lääkkeet olivat useammin vanhoja, trisyklisiä lääkkeitä kustannustehokkaampia kuin niissä tutkimuksissa, joita lääketehtaat eivät tukeneet. Samoin lääketehtaiden sponsoroimissa tutkimuksissa kaikkein uusimmat lääkkeet olivat muita tehokkaampia useammin kuin lääketehtaiden tukea saamattomissa tutkimuksissa. Myös muut analyysit tukivat lopputulosta, jonka mukaan uusi ja kalliimpi lääke osoittautui lääkettä valmistavan tehtaan tukemassa tutkimuksessa paljon useammin taloudellisesti kannattavammaksi kuin lääketehtaista riippumattomissa tutkimuksissa, joista monessa tilanne oli jopa päinvastainen. Silmiinpistävää oli myöskin lääketehtaista riippumattomien tutkimusten vähäisyys. Lääkäreiden tuleekin aina lääkkeiden vaikutuksia ja kustannusvaikuttavuutta koskevia tutkimuksia arvioidessaan kiinnittää kriittistä huomiota myös tutkimuksen tekijätahoon.

Raimo K.R. Salokangas
Lääke­tieteen maailma­sta 21-22/2004 Kommentteja

Lyhyesti: Hypogonadismi altistaa miehiä depressiolle

Noin 30 %:lla yli 55-vuotiaista miehistä esiintyy hypogonadismia. Amerikkalaistutkimuksessa selvitettiin, missä määrin kyse on masentuneisuudesta. 278:aa 45 vuotta täyttänyttä psyykkisesti tervettä miestä seurattiin kaksi vuotta. Miehistä osan testosteronipitoisuudet olivat alku- ja lopputilanteessa normaalit, osalla molemmilla kerroilla alhaiset. Hypogonadisista miehistä 21,7 %, mutta vertailumiehistä vain 7,1 % sairastui seuranta-aikana masennukseen. Kun kaikki tunnetut sekoittavat tekijät oli otettu huomioon, oli hypogonadisten miesten masennuksen riski 4,2-kertainen vertailumiehiin verrattuna. Näyttäkin mahdolliselta, että hypogonadisten miesten masennusta voitaisiin menestyksellisesti hoitaa lisäämällä heidän hoitoonsa myöskin testosteroni. Kuitenkin vasta prospektiiviset hoitokokeilut voivat varmistaa tämän hoitostrategian hyödyllisyyden.

Raimo Kr Salokangas
Lääke­tieteen maailma­sta 21-22/2004 Kommentteja

Lyhyesti: Rutiini-PCR-testaus ei kannata Suomessa

Tuberkuloosidiagnostiikassa on ongelmana useinkin viljelyvastauksen odottelu. Esim. värjäyksen osalta löydös voi olla postiivinen myös muiden mykobakteerien kuin tavanomaisen tubibasillin aiheuttamana, ja tähän ongelmaan saattaisi kustannustehokasta apua tuoda näytteiden PCR-testaus. Nyt Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa tehdyssä tutkimuksessa (1 219 potilasta; viljelypositiivinen tuberkuloosi 27:llä; muu mykobakteerilöydös 35:llä) kuitenkin ilmenee, että testaus ei säästä kustannuksia vaan päinvastoin. Syynä lienee tuberkuloosin pieni ilmaantuvuus. Asia muuttui, jos testaus kohdistettiin yskösten osalta värjäyspositiivisiin henkilöihin.

Hannu Puolijoki
Lääke­tieteen maailma­sta 21-22/2004 Kommentteja

Selkäydinstimulaatio - vaikean neuropaattisen kivun hoitovaihtoehto

Pysyvä selkäydinstimulaattori on asennettu Töölön sairaalan neurokirurgian klinikassa yli sadalle neuropaattisesta kivusta kärsivälle potilaalle. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida retrospektiivisesti vuosina 1978-2002 stimulaatiohoidon arviossa käyneiden ja pysyvän stimulaattorin saaneiden potilaiden nykyinen kivunhoito, toimitakykyisyys ja elämänlaatu.

Nora Leinonen - Maija Haanpää - Juha Pohjola - Harri Sintonen - Juha Hernesniemi - Eija Kalso
Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 21-22/2004 Kommentteja

OIKAISU

Oikaisu: Lääkärilehden numerossa 20/2004 julkaistussa artikkelissa De Backer G, Ambrosini E, Borch-Johnsen K ym. Eurooppalainen suositus Sydän- ja verisuonitautien ehkäisy käytännön lääkärin työssä (Suom Lääkäril 2004;59:2120-8) oli virhe sivun 2124 vasemmalla palstalla: EC-CT:n tilalla tulisi lukea EB-CT. Virhe oli alkuperäisessä englanninkielisessä tekstissä, jonka käännös tämä artikkeli on.

Guy de Backer - Ettore Ambrosioni - Knut Borch-Johnsen - Carlos Brotons, Renata Cifkova - Jean Dallongeville - Shah Ebrahim - Ole Faergeman, Ian Graham - Giuseppe Mancia - Volkert Manger Cats - Kristina Orth-Gomér, Joep Perk - Kalevi Pyörälä - José L. Rodicio - Susana Sans - Vedat Sansoy, Udo Sechtem - Sigmund Silber - Troels Thomsen - David Wood
Katsaus­artikkeli 21-22/2004 Kommentteja

Kouluissa sattuu lieviä tapaturmia

Lasten ja nuorten kuolemaan johtaneiden tapaturmien väheneminen yhteen neljäsosaan vuosina 1971-1995 on turvallisuusalan hienoin saavutus Suomessa. Vastaavaa edistystä ei ole saavutettu lievempien tapaturmien osalta. Siksi on tarpeen tehostaa esimerkiksi usein lieviin seurauksiin jäävien koulutapaturmien tutkimusta. Tätä tarvetta lisää vielä tieto siitä, että lähes 40 % peruskouluista ei tiedä oppilailleen sattuneiden tapaturmien lukumäärää.

Simo Salminen - Anne Lounamaa - Marja Kurenniemi
Terveyden­huolto 21-22/2004 Kommentteja

Uuden tietojärjestelmän käyttöönotto työlästä myös terveydenhuollossa

Viisi vuotta sitten jo kaksi kolmasosaa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnasta käytti tietotekniikkaa työssään, yli puolet odotti käytön lisääntyvän runsaasti viiden vuoden sisällä ja lisäksi suurin osa vastaajista näki taitonsa ja tietotekniikan käytön hallitsemattomaksi. Kun tähän lisätään tietotekniikan käytön ja kiireen ja voimattomuuden kokemisen yhteys, kokonaisuus vaikuttaa kaoottiselta.

Reima Suomi - Reetta Raitoharju - Gustav Wickström
Terveyden­huolto 21-22/2004 Kommentteja

Lääkärin toimipaikka merkittävä fysioterapian määräyslomakkeeseen

Sairausvakuutuksen korvaustilastosta ei ole saatavissa tietoa siitä, miten sairausvakuutuksesta korvattava yksityisenä avohoitona toteutettava fysioterapia jakautuu hoidon määränneen lääkärin toimipaikan mukaan. Fysioterapian määräyslomake SV3 F täydentyy 1.7.2004 alkaen siten, että siihen on lisätty kohta Lääkärin toimipaikka määräystä kirjoitettaessa.

Tiina Telakivi
Terveyden­huolto 21-22/2004 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030