Lyhyesti: Verikoe paljastamaan astmaa?

Astman diagnostiikkaan on kaivattu verikokeen kaltaisia helppoja keinoja. Niinpä Ranskassa astmaatikkolasten ryhmässä (12 lievää, joilla ei steroidia; 17 keskivaikeaa) tehty tutkimus antaa mielenkiintoista lisäpohdintaa kentälle. Tutkijat havaitsivat inflammaation markkereista mm. että GM-CSF:n vapautuminen perifeerisen veren mononukleaarisista soluista oli astmaatikoilla verrokkeja runsaampaa, kun taas IL-8:aa vapautui keskivaikeaa astmaa sairastavilla muita enemmän. Edellä mainitut markkerit, samoin kuin uloshengitysilman typpioksidipitoisuudet, korreloivat keskivaikeilla astmaatikoilla pahenemisvaiheiden määrään. Pääkirjoituksessa tuloksiin suhtaudutaan kriittisesti ja epäillään tulosten luotettavuutta mm. potilaiden luokittelun ja steroidien käytön suhteen. Pääkirjoittaja epäilee, että astmaa varten ei pystytä rakentamaan verikoetta.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Anoreksia ja alkoholi tappava yhdistelmä

Anoreksiaa sairastavien kuolleisuus on jopa yli kymmenkertainen samanikäiseen normaaliväestöön verrattuna. Amerikkalainen seurantatutkimus osoitti, että seurantaa ennen toteutuneet sairaalahoidot vähensivät, mutta itsetuhoinen käyttäytyminen sekä seurannan aikainen runsas alkoholinkäyttö kohottivat kuoleman riskiä. Näyttääkin siltä, että sairaalahoidoilla voidaan vähentää anoreksiapotilaiden kuolleisuutta. Sen sijaan runsas alkoholinkäyttö lisää kuoleman vaaraa. Epäsuorasti kävi myös ilmi, että potilaiden aiempi alkoholikäyttö oli usein jäänyt selvittämättä. Lääkäreiden tulisikin muistaa tarkkaan selvittää anoreksiapotilaan alkoholinkäyttö ja toimia sen mukaan, koska anoreksia ja alkoholi ovat vaarallinen yhdistelmä.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Tiotropium COPD:n pahenemisvaiheiden estossa

1 207 COPD-potilasta käsittäneessä laajassa monikeskustutkimuksessa selvitettiin, miten kuuden kuukauden tiotropium- (18 myyg x 1/pv jauheena), salmeteroli- (50 myyg x 2/pv inhalaatioaerosolista) tai lumelääkehoidolla voidaan estää pahenemisvaiheita ja vaikuttaa muihin parametreihin. Pahenemisvaiheiden estossa tiotropium oli paras (1,07/potilasvuosi; salmeterolilla 1,23, lumelääkkeellä 1,49; ero p < 0,05 tiotropiumin ja lumehoidon välillä). Päivittäisten aktiviteettien laskua tapahtui vähiten tiotropium-ryhmässä. Ventilaatiofunktioiden osalta aktiiviset lääkkeet olivat lumehoitoa parempia, tiotropium tässäkin osin salmeterolin edellä. Erot ovat pieniä, mutta mielenkiintoisia. Entäpä, jos vertailussa olisi ollut salmeterolin sijasta tämän ja steroidin yhdistelmä?

Hannu Puolijoki

Veren hyytyvyyden häiriöllä on yhteys aortta-ahtaumaan

Verihiutaleista johtuvaan veren hyytymiseen tarvitaan von Willebrandin tekijää. Tämä tekijä on sattumoisin varsin suurikokoinen proteiini ja sen toiminnalle tärkeitä ovat aminohapot 842 ja 843. Juuri näiden aminohappojen välinen sidos joutuu koville ahtautuneessa aorttaläpässä. Toden totta - teräväreunainen aorttaläppä ahtaumapotilaalla turmelee von Willebrandin tekijää.

...ja myös hemofiliapoikien äitien terveyteen

Sepelvaltimotaudin tappavuutta voidaan vähentää aiheuttamalla potilaalle hemofiliataipumus varfariinilla tai trombosyyttien salpaajilla, tavallisimmin asetyylisalisyylihapolla. Hemofilia A:ta tai B:tä sairastavien sepelvaltimotautikuolleisuus on vain n. 20 % veren hyytyvyydeltään terveisiin verrattuna. Leidenistä - kuinkas muuten - raportoidaan, millainen koronaarikuolleisuus on hemofiliageenin kantajilla eli hemofiliapoikien äideillä. Äideilläkin on näet useimmiten alentunut hyytymistekijä-VIII:n tai IX:n aktiivisuus, tosin ilman kliinisiä vuotoja.

Robert Paul

Diabeteksen aiheuttaman Charcot'n jalan hoito TAYS:ssa vuosina 1995-2000

- Charcot'n jalka on yleistyvä pitkäkestoisen diabeteksen vaikea jalkakomplikaatio.

Toni-Karri Pakarinen, Heikki-Jussi Laine, Jorma Lahtela

Dissosiatiivinen oireilu tavallista psykiatrisessa hoidossa olevilla lapsilla - traumat taustalla

- Tässä pilottitutkimuksessa selvitettiin dissosiatiivisten oireiden esiintymistä Satakunnan sairaanhoitopiirin lastenpsykiatrian yksikössä hoidossa tai tutkimuksissa vuonna 2000 olleilla lapsilla.

Arja Paasioksa, Ritva Erkolahti, Tuula Ilonen, Simo Saarijärvi

Ruokavalion merkitys aivoverenkiertohäiriöiden ehkäisyssä

Aivoverenkiertohäiriöiden suurimmat ravitsemukseen liittyvät vaaratekijät ovat kohonnut verenpaine, dyslipidemia, arterioskleroosi, tyypin 2 diabetes ja lihavuus. Ruokavaliolla on tärkeä merkitys näiden vaaratekijöiden ehkäisyssä sekä hoidossa ja siten myös aivoverenkiertohäiriöiden ehkäisyssä. Keskeistä on vähentää suolaa ravinnossa ja rajoittaa runsasta alkoholin käyttöä. Kovan eläinrasvan sijaan kannattaa suosia pehmeitä kasvirasvoja sekä lisätä mm. kalan syömistä. Ylipainoisille myös laihduttaminen on eduksi.

Paula Hakala

Mitä teen, kun lapsella on virtsassa verta

Verivirtsaisuus merkitsee toistetusti osoitettua ja lisääntynyttä punasolumäärää virtsassa. Ensimmäisen kerran todettu ja varmennettu makroskooppinen verivirtsaisuus sekä mikroskooppinen tai makroskooppinen verivirtsaisuus yhdessä valkuaisainevirtsaisuuden kanssa edellyttävät aina syyn selvittämistä. Verivirtsaisuuden tutkiminen aloitetaan esitietojen huolellisella keräämisellä ja lapsen tutkimisella.

Timo Jahnukainen, Kai Rönnholm

Helsingin kaupungin henkilöstön sairauspoissaolot 1990-1999

Rekisteriaineiston avulla tutkittiin Helsingin kaupungin henkilöstön sairauspoissaoloja vuosina 1990-1999. Henkilöstön lyhyet ja pitkät sairauspoissaolot lisääntyivät vuosikymmenen aikana. Niiden lukumäärä kasvoi yli kymmenen prosenttia. Miehillä oli naisia vähemmän sairauspoissaoloja. Paremmin koulutetuilla ja määräaikaisessa työsuhteessa olevilla oli muita vähemmän pitkiä sairauspoissaoloja. Niiden kasvun kääntäminen laskuun edellyttää uusia valmiuksia ja toimia henkilöstöhallinnolta, työsuojelulta ja työterveyshuollolta, jotta taustalla vaikuttaviin syihin voidaan puuttua.

Kustaa Piha, Ossi Rahkonen, Eva Roos, Eero Lahelma

Oireeton keliakia

1.8.2003 Tampereen yliopisto

Kirsi Mustalahti

Tuhkarokkovirusinfektio

8.8.2003 Turun yliopisto

Eija Helin

Neuroprotektio kokeellisessa akuutissa aivoiskemiassa

8.8.2003 Kuopion yliopisto

Johanna Kuhmonen

Kahden RFamidi-peptidin geenin ilmentyminen ja sen säätely rotassa

8.8.2003 Helsingin yliopisto

Maija-Liisa Kalliomäki

Dynaamisen silmänpainemittarin kehittäminen kliiniseen käyttöön ja silmänpainetaudin perustutkimukseen

15.8.2003 Helsingin yliopisto

Antti Kontiola

Epidermi- ja fibroblastikasvutekijöiden merkitys haiman kehityksessä

15.8.2003 Helsingin yliopisto

Mari-Anne Pulkkinen

Lyhyesti: Varastaako hemodialyysi verta sydämeltä ohitusleikkauksen jälkeen?

Kroonisesta munuaisen vajaatoiminnasta kärsiviä potilaita ohjautuu yhä useammin sepelvaltimoiden ohitusleikkaukseen, jossa puolestaan käytetään enenevästi valtimosiirteitä. Rintavaltimoiden virtaus ja vasemman kammion toiminta tutkittiin hemodialyysin aikana ja ennen sitä 5 hemodialyysipotilaalta, joilla oli valtimo-laskimoavanne vasemmassa ranteessa. Oikealla puolella ei tapahtunut virtauksen muutoksia, mutta vasemman rintavaltimon virtaus hidastui kaikilla potilailla heti hemodialyysin alussa merkittävästi ja johti etuseinäiskemiaan ja pumppaushäiriöön. Näyttää siis siltä, että hemodialyysi varastaa rintavaltimosta sydämeen menevää verivirtausta ja johtaa usein kliinisesti merkittävään sydänlihasiskemiaan. Tämä uusi löydös on syytä muistaa, kun munuaispotilaiden revaskularisaatiotoimenpiteitä suunnitellaan.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Miten helicobacter pylorin käy jatkossa?

Venezuelan viidakoissa asuvien alkuasukkaiden mahalaukuista löytyneet helicobacter pylori -kannat ovat geneettisesti samanlaisia kuin itäisen Aasian alueen kannat, ja poikkeavat urbaanien venezuelalaisten bakteereista. Näyttääkin ilmeiseltä, että Aasiasta Beringin salmen yli Etelä-Amerikkaan 11 000-43 000 vuotta sitten siirtyneet ihmiset veivät helikobakteerin mukanaan. Viime aikoina tämä helikobakteerin ja ihmisen pitkä yhteiselo on ollut päättymään päin korkean hygienian maissa. Aika näyttää, mihin helikobakteerin karkottaminen johtaa - atopioiden ja autoimmuunisairauksien yleistymiseenkö?

Matti Viljanen

Diabeetikon mikroalbuminuria ei aina ennustakaan nefropatiaa

Tutkimustulosten perusteella on aiemmin iskostettu mieleemme, että diabeetikon mikroalbuminuria ennustaa makroproteinurian kehittymistä 6-14 vuodessa 60-85 %:n todennäköisyydellä. Uuden tutkimuksen mukaan nefropatia ei olekaan mikroalbuminurian vääjäämätön seuraus.

Robert Paul

Itsemurhariski ei kohoa lumehoitoa saavilla potilailla

Lumekontrolloitujen tutkimusten käyttöä on kritisoitu, koska lumelääkettä saavilla voi olla suurentunut itsemurhariski. Kahdessa äsken ilmestyneessä tutkimuksessa selvitettiin itsemurhien määriä kontrolloituihin tutkimuksiin osallistuneiden joukossa. Mielialalääkkeitä koskeneissa tutkimuksissa (n = 48 277) serotoniinin takaisinoton estäjiä saaneilla itsemurhan riski oli 0,5 % vuodessa, standardimasennuslääkettä saaneilla 0,76 % ja lumelääkettä saaneilla 0,45 %. Johtopäätös oli, että itsemurhariskissä ei ollut eroa aktiivilääkeaineryhmien eikä lumeryhmän välillä.

Raimo Kr Salokangas