Lyhyesti: Tupakansavulle altistuminen kohdussa vaikuttaa ventilaatiofunktioihin

Kohdussa tapahtuvalla äidin tupakansavulle altistumisella on vaikutusta ventilaatiofunktioiden tasoon. Tämä selviää 5 933 kalifornialaisen lapsen aineistosta. Erityisesti havaittiin eri funktioiden tasoissa laskua niillä, joilla puhkesi astma nuorella iällä. Tutkijat spekuloivat, muodostaako tämä ryhmä (astma nuorella iällä ja raskaudenaikainen tupakansavulle altistuminen) joukon, jolla on myös suuri riski sairastua aikuisena kroonisiin hengityselinsairauksiin. Näin ollen tupakoijat voivat vaikuttaa haitallisesti lastensa elämään vielä vuosikymmeniä myöhemmin.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Klotsapiini ehkäisee skitsofreniapotilaiden itsemurhia

Klotsapiini on vanha uuden polven psykoosilääke, jota käytetään varsinkin hoidolle resistentin skitsofrenian hoidossa. Sen on osoitettu vähentävän itsetuhoista käyttäytymistä. Laajassa monikeskustutkimuksessa voitiin osoittaa, että itsemurhat ja muukin itsetuhoinen käyttäytyminen olivat klotsapiinia saaneilla skitsofreniapotilailla, joilla oli anamneesissaan itsetuhoista käyttäytymistä, vähäisempää kuin toista uuden polven psykoosilääkettä olantsapiinia saaneilla potilailla. Onkin perusteita näkemykselle, että klotsapiinihoidolla voidaan oleellisesti vähentää suuressa itsemurhavaarassa olevien skitsofreniapotilaiden itsetuhoista käyttäytymistä. Klotsapiinia saavan potilaan hoidossa täytyy kuitenkin muistaa agranulosytoosin vaara.

Raimo Kr Salokangas

Naisopiskelijoiden mielenterveys ja laihduttaminen

Nuoret naiset pohtivat paljon omaan itseen ja kehon hyväksymiseen liittyviä kysymyksiä. Yleistynyt laihuuden ihannointi ja ongelmat kehon hyväksymisessä voivat heijastua myös mielenterveyteen. Kuopion yliopiston naisopiskelijoilta tiedusteltiin psyykkiseen hyvinvointiin ja laihduttamiseen liittyviä asioita. Neljäsosa vastanneista ilmoitti yrittävänsä laihduttaa. Laihduttajat olivat muihin verrattuina psyykkisesti rasittuneempia ja masentuneempia. Opiskelunsa aloittavien yliopisto-opiskelijoiden mielenterveyteen tulee kiinnittää huomiota. Tarve laihduttaa voi kätkeä taakseen mielenterveyden ongelmia.

Sanna Kotisaari, Kari Punnonen, Ulla Ågren, Heimo Viinamäki

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 23/2003 Kommentteja

Troponiiniarvo koholla - ei aina sepelvaltimotauti

Sydänlihasvaurion osoittavista merkkiaineista erityisesti troponiinien määritykset ovat laajassa käytössä. Troponiineja on pidetty spesifisinä äkillisen sepelvaltimotautikohtauksen merkkeinä, mutta viime vuosina on tullut yhä enemmän tietoa muista sairauksista, joissa troponiinipitoisuus on suurentunut. Sepelvaltimotaudista riippumaton troponiinipitoisuuden kasvu on tärkeä kliininen ja erotusdiagnostinen ongelma, jonka tunnistaminen auttaa välttämään vääriä sepelvaltimotaudin diagnooseja ja turhia hoitoja.

Pekka Porela, Juha Lund, Juhani Airaksinen

Tuberkuloositartunnalle altistumisen aiheuttamat toimet Asiantuntijaryhmän suositus

Kontaktiselvitys on olennainen osa tuberkuloosin leviämisen torjuntaa. Se käsittää tartuttavan tuberkuloosipotilaan haastattelun kontaktien jäljittämiseksi, altistuneiden tarkastukset, informoinnin ja seurannan. Tavoitteena on löytää sekundaaritapaukset ja joissakin tapauksissa tartunnan lähde. Lisäksi arvioidaan latentin tuberkuloosi-infektion hoidon tarve. Ensisijaisesti tutkitaan lähikontaktit, mutta tutkimuksia voidaan laajentaa tilanteen mukaan. Altistuneiden seuranta-aika alkutarkastuksen jälkeen on 1 vuosi, epidemioissa 1-2 vuotta. Altistuneille annetaan tarkastuksen yhteydessä tietoa tuberkuloosista ja neuvotaan hakeutumaan tutkimuksiin, jos tuberkuloosiin viittaavia oireita ilmenee.

Iiris Rajalahti, Håkan Hellberg, Marja-Leena Katila, Pekka Kirstilä, Rauni Ruohonen, Petri Ruutu, Ilmi Rönnemaa, Eeva Salo, Hanna Soini, Marianna Tala-Heikkilä, Kari Liippo

Missä ovat hoitamattomat psykiatristen erikoisalojen jonot?

Terveydenhuollon tavoitteena on turvata jokaiselle hänen terveydentilansa edellyttämät ja riittävät terveyspalvelut kohtuullisessa ajassa. Jono on vakuuttava mittari operatiivisilla aloilla. Jonottajia on tuhansia ja jonoista saadaan helposti sairaalakohtaisia tai valtakunnallisia tilastotietoja. Lasten ja nuorten psykiatriassa jonotusaikoja seurataan hoitotakuun näkökulmasta. Jonotusaika on hoitoon pääsyn mittari - kuitenkin vain niiden lasten ja nuorten kohdalla, jotka ovat päätyneet erikoissairaanhoidon jonoon. Keskustelussa hoidon saatavuudesta ja oikeudesta hoitoon on puhuttava muustakin kuin jonoista.

Pälvi Kaukonen, Kari Pylkkänen

Terveyskeskuksesta kirjoitettujen lähetteiden tarpeellisuus

Terveyskeskuslääkäri kirjoittaa lähetteen potilaalleen jatkohoitoa tai -tutkimuksia sekä esim. lausuntoa varten. Ajoittain on nostettu esiin kysymys kaikkien lähetteiden tarpeellisuudesta. Nurmeksen ja Valtimon kuntayhtymästä kirjoitettujen lähetteiden tarpeellisuutta arvioitiin tutkimuksessa, jossa oli mukana yli 300 Pohjois-Karjalan keskussairaalaan lähetettyä potilasta. Arvion suoritti kuusi kokenutta erikoislääkäriä. Lähes 70 % lähetteistä arvioitiin tarpeellisiksi. Loput olivat 1-4:n arvioijan mielestä tarpeettomia.

Markku Puhakka, Olli-Pekka Ryynänen, Pertti Palomäki, Veijo Anttonen, Risto Jukola, Jorma Takala

Sairaalaan lähettämisen aiheet ja perusteet

Terveyskeskuksesta sairaalahoitoon tai -tutkimuksiin lähetettävien potilaiden lähetteissä on edelleenkin epätarkkuuksia ja puutteita. Tutkimuksessa selvitettiin Nurmeksen ja Valtimon terveyskeskuksesta Pohjois- Karjalan keskussairaalaan lähetettyjen potilaiden lähetteitä. Noin 40 %:lle potilaista oli lähetteeseen kirjoitettu diagnoosi, mutta noin 60 % potilaista oli lähetetty pelkällä oirediagnoosilla. Eniten ongelmia terveyskeskuslääkäreille tuotti neurologian, keuhkotautien ja lastentautien diagnosoiminen. Kirjoittajat toivovat perusteellisempia tutkimuksia ja enemmän erikoislääkäreiden konsultointia perusterveydenhuoltoon, jotta diagnostiset ja hoidolliset ongelmat jäisivät mahdollisimman pieniksi.

Markku Puhakka, Olli-Pekka Ryynänen, Pertti Palomäki, Veijo Anttonen, Risto Jukola, Jorma Takala

Lyhyesti: Rajatilapotilaan impulsiivisuus vähenee iän myötä

Pienimuotoisessa tutkimuksessa analysoitiin avohoidossa psykoterapiaan otettujen rajatilapotilaiden psykopatologisten piirteiden yhteyttä ikään. Impulsiivisuus oli sitä yleisempää, mitä nuorempi potilas oli (p = 0,002). Sen sijaan affektiiviset, kognitiiviset tai ihmissuhteissa ilmenevät häiriöt eivät olleet yhteydessä ikään. Tutkimus vahvistaa kliinisen kokemuksen, että epävakaasta persoonallisuudesta kärsivän rajatilapotilaan hoitovaikeudet hellittävät vaihdevuosien jälkeen ja varsinkin itsetuhoisuus vähenee. Hoidon yksi tehtävä onkin pitää potilas hengissä yli kuohuvimman keski-iän.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Diabetes altistaa ventilaatiofunktioiden heikkenemiselle

Diabetekseen on todettu liittyvän myös ventilaatiofunktioiden muutoksia. Framinghamin tutkimuksen tähän liittyvässä osassa oli mukana 3 254 henkilöä, joista poimittiin erilleen diabeetikot (n = 280). Aineisto kerättiin vuosina 1971-75 ja ventilaatiofunktiot määritettiin vuosina 1991-94. Luokittelu tehtiin myös tupakoinnin osalta ja ventilaatiofunktiot suhteutettiin ikään, sukupuoleen ja ruumiinrakenteeseen; vertailuaineistona olivat tupakoimattomat ei-diabeetikot. Sekä kohonnut paastosokeriarvo että diabeteksen diagnoosi olivat yhteydessä viitetasoa matalampiin ventilaatiofunktioiden (FEV1, FVC ym.) arvoihin. Yhteys voimistui, jos henkilö tupakoi tai oli joskus tupakoinut. Kirjoittajat pohtivat mm. havainnon yhteyttä keuhkoahtaumataudin syntymekanismeihin.

Hannu Puolijoki

Fytoestrogeeneilla on vain lumevaikutus kuumiin aaltoihin

Kasvituotteista saatavilla fytoestrogeeneilla on oletettu olevan estrogeenin kaltaista vaikutusta vaihdevuosioireisiin, samalla kun niiden käytön uskotaan pienentävän hormoniriippuvaisen rintasyövän esiintymistä. Soijatuotteet sisältävät runsaasti fytoestrogeeneihin kuuluvia isoflavoneja. Postmenopausaalisille, kuumista aalloista kärsiville naisille tehtiin satunnaistettu, kaksoissokkoutettu ja lumekontrolloitu tutkimus soijatuotteista valmistettujen isoflavonien vaikutuksen mittaamiseksi.

Pertti Kirkinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030