Onko negatiivinen asenne serotoniinin puutetta?

Negatiivisesti värittyneet oletukset ja uskomukset ovat tyypillisiä masennuksessa ja itsetuhoisilla potilailla, mutta niitä esiintyy myös muilla. Terveille henkilöille suoritetuissa kokeissa serotoniinin vapautumista lisäävän fenfluramiinin kerta-annos vähensi näitä dysfunktionaalisia asenteita. Tältä pohjalta tutkijat ryhtyivät vertaamaan masentuneiden potilaiden ja terveiden verrokkien aivotoimintoja sekä dysfunktionaalisia ajatuksia ennen ja jälkeen fenfluramiinin annon.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Punkinpuremariskistä tutkittua tietoa

Näin punkkisesongin kynnyksellä kannattanee referoida jo viime vuoden puolella julkaistua ruotsalaistutkimusta, jonka mukaan neljä henkilöä sadasta saa punkinpureman jokaista ulkona vietettyä kymmentä tuntia kohti. Tutkimus tehtiin eteläisen Ruotsin alueella, missä punkkeja esiintyy runsaasti. Lohdullinen tieto on, että vain 1/221 punkinpuremista johti Lymen borrelioosiin. Näin pienen tartuntariskin syyksi tutkimuksen tekijät epäilevät väestön hyvää tietoisuutta taudista ja sen ehkäisystä. Paras ehkäisykeino on jokailtainen, perusteellinen punkkisyyni.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Suuriannoksinen flutikasonihoito vähentää astmaatikon hengitysteiden verisuonimuutoksia

Italiassa tutkittiin sokkoutetusti kahden eritasoisen flutikasoniannoksen (200 myyg ja 1 000 myyg/pv) vaikutusta 30 astmapotilaan bronkusten limakalvojen verisuonimuutoksiin (remodelling). Potilaita putosi melkoisesti pois, vaikka hoidon pituus oli vain kuusi viikkoa - keuhkoputkinäytteiden toistuva ottaminen ei ole kovin mukavaa. Kumpaankin ryhmään jäi 8 potilasta ja tämän lisäksi verrokkeina oli 8 tervettä henkilöä. Molemmissa hoitoryhmissä todettiin bronkiaalisen hyperreaktiviteetin, astmaoireiden ja limakalvojen tulehdussolujen vähenemää. Sen sijaan vain suuriannoksisella hoidolla todettiin myös verisuonten määrää ja verisuonten valtaamaa alaa vähentävää vaikutusta sekä tyvikalvon ohenemista. Havainnolla saattaa olla merkitystä pohdittaessa astman hoidon aloitusannoksen tasoa silmällä pitäen myös verisuoniproblematiikan korjaamista.

Hannu Puolijoki

Tuoko raha onnea? Väestötutkimus onnellisuudesta

Valtaosa psykiatrisista, mielialaa koskevista tutkimuksista käsittelee masennusta ja masentuneisuutta. Onnellisuutta on tutkittu joko vähän tai ei ollenkaan. Tässä tutkimuksessa selvitettiin onnellisuuteen yhteydessä olevia sosiodemografisia ja lapsuuden taustaan liittyviä tekijöitä. Hyvä taloudellinen tilanne ja täysi työkykyisyys lisäsivät onnellisuuden todennäköisyyttä. Asuminen maaseudulla selitti merkitsevästi miesten ja parisuhteessa eläminen naisten onnellisuutta. Mielenterveystyötä tekevien tulisi olla tietoisia onnellisuuden taustatekijöistä - siitä saattaisi olla apua psykoterapiassa tai muussa hoidossa.

Antti Tanskanen, Kaisa Haatainen, Jukka Hintikka, Kirsi Honkalampi, Risto Antikainen, Heimo Viinamäki

Pitkävaikutteinen insuliinianalogi - uuden sukupolven insuliini diabeteksen hoitoon

Hypoglykemia on edelleen insuliinihoidon merkittävin haittavaikutus, joka hankaloittaa hyvän hoitotasapainon saavuttamista. Etenkin yölliset hypoglykemiat ovat yhdistelmähoidossa yleisimmin käytetyn NPH-insuliinin suurimpia ongelmia. Kolmannen sukupolven pitkävaikutteiselta glargiini-insuliinilta puuttuu muille insuliineille tyypillinen vaikutushuippu, joten sen vaikutus kestää pitkään tasaisena. Sekä tyypin 1 että 2 diabeetikot voivat annostella glargiini-insuliinia kerran päivässä ilman, että keskimääräinen sokeritasapaino muuttuu, ja lisäksi hypoglykemioitten määrä vähenee merkittävästi.

Hannele Yki-Järvinen

Työkuormituksen selvittäminen osana työkyvyn edistämistä

Vuoden 2002 alusta voimaan tulleessa uudistetussa työterveyshuoltolaissa työterveyshuolto velvoitetaan tekemään arvioita työn kuormittavuudesta. Lakisääteiset työpaikkaselvitykset sekä pitkät perinteet työkyvyn arvioinnissa ja edistämisessä antavat tähän hyvät lähtökohdat. Myös työn kuormittavuuden arvioinnin tavoite on tukea työkykyä ja työssä jatkamista. Koska koetussa työkuormituksessa psykososiaalisten tekijöiden osuus on merkittävä, on arvioinnissa otettava huomioon terveydentilan ja muiden yksilöllisten tekijöiden lisäksi myös työyhteisö ja itse työtoiminta.

Kari-Pekka Martimo, Mari Antti-Poika

Uudet akuutin vaiheen merkkiaineet

Yleistynyt tulehdusreaktio liittyy infektioihin ja muihin vakaviin tauteihin, kuten äkilliseen haimatulehdukseen ja vaikeisiin vammoihin. Yleistynyt tulehdusreaktio vaikuttaa siihen, kehittyykö sokki, elinvaurioita ja menehtyykö potilas. Nykyisin käytössä oleva C-reaktiivinen proteiini on hitaasti reagoiva tulehduksen merkkiaine, eikä sen pitoisuus taudin alkuvaiheessa ole suhteessa elinvaurioiden kehittymiseen. Uusista akuutin faasin merkkiaineista toivotaan apua infektion varhaisdiagnostiikkaan ja elinvaurioiden ennakointiin riskipotilailla.

Annika Takala, Marja-Leena Kylänpää, Irmeli Nupponen, Hannu Kautiainen, Heikki Repo

Erikoissairaanhoidon palvelujen saatavuus

Palvelujen saatavuus ja rahoitus ovat olleet paljon esillä terveydenhuollosta käydyssä keskustelussa viime aikoina. Rahoitusta arvioitaessa on vertailussa käytetty pääasiassa terveydenhuoltomenojen bruttokansantuoteosuutta, joka ei ole paras mahdollinen mittari. Viime vuosikymmenen voimakkaat bruttokansantuotteen muutokset ensin alas ja vuosikymmenen lopulla ylös ovat terveydenhuoltomenojen muutosten ohella aiheuttaneet suuria muutoksia terveydenhuollon bruttokansantuoteosuuteen.

Jouko Isolauri, Martti Talja

Onko potilasvahinkojen ennaltaehkäisy taivaanrannan tavoittelua?

Potilasvakuutuskeskukselle ilmoitetaan noin 7 000 potilasvahinkoa vuosittain. Näistä alle kolmasosa johtaa korvaukseen. Keskukseen on kertynyt 16 vuoden aikana 90 000 tapauksen aineisto. Hoito-organisaatioissa potilasvahinkojen ennaltaehkäisy on mahdollista käymällä läpi aikaisempia tapauksia ja niihin johtaneita syitä. Tällainen käytäntö on osa normaalia palautejärjestelmää, jossa potilasvahingot toimivat terveydenhuollon yhtenä laatumittarina. Ennaltaehkäisy kannattaa, koska sen avulla säästetään paitsi inhimillistä kärsimystä, myös taloudellisia kustannuksia.

Martti Mikkonen

Tukipiste Laturi - mielenterveyspotilaiden kokonaisvaltainen avohoitopalvelumalli

Vielä parikymmentä vuotta sitten psykiatristen sairaansijojen määrä oli Suomessa asukaslukuun suhteutettuna maailman suurimpia. Käytännössä sairaaloiden tehtävänä oli lääketieteellisen hoidon lisäksi tarjota potilaille asumispalveluja. Sairaalapaikkojen määrä väheni alle kolmannekseen vuosina 1980-2000 eivätkä avohuollon palvelut kehittyneet samassa suhteessa. Tilanne kärjistyi 1990-luvulla ja puutteita ilmeni sekä avohoitopotilaiden lääketieteellisen hoidon että kroonikkopotilaiden asumis- ja tukipalvelujen järjestämisessä. Vuonna 2000 käynnistetyssä Tukipiste Laturi -projektissa on kehitetty uudentyyppinen avohoidon palvelukokonaisuus skitsofreniapotilaille.

Päivi Laine, Pekka Jousilahti

Miten löytää parempia malleja maksan ja istukan farmakokinetiikan tutkimiseksi?

9.5.2003 Oulun yliopisto

Päivi Myllynen

Enterovirusten merkityksen arviointi tyypin 1 diabeteksessa

9.5.2003 Turun yliopisto

Kimmo Salminen

Korvaako tietokonetomografia diagnostiset sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset?

Tietokonekerroskuvaus ja magneettitutkimus kehittyvät nopeasti ja ovat lähivuosina muuttamassa sepelvaltimotaudinkin diagnostiikkaa. Tietokonekerroskuvauksessa käytetyillä elektronisella (EBCT) tai mekaanisella (MSCT) tekniikalla on edelleen ongelmansa ja etunsa sepelvaltimotaudin kuvantamisessa.

Juhani Airaksinen

Psykogeenisten ei-epileptisten kohtausten ennuste

Psykogeenisiä ei-epileptisiä kohtauksia diagnostisoitiin 329 henkilöllä saksalaisessa epilepsiaklinikassa kymmenen vuoden aikana. Kohtausoireiden ennustetta, potilaiden persoonallisuuspiirteitä ja psyykkisiä oireita selvitettiin retrospektiivisesti postikyselyllä. Kyselyyn vastasi 98 sellaista potilasta, joilla oli pelkästään ei-epileptisiä kohtauksia, ja 66 potilasta, joilla oli sekä epileptisiä että ei-epileptisiä kohtauksia. Potilaat vastasivat kyselyyn keskimäärin 12 vuotta oireiden alkamisen jälkeen ja keskimäärin 4 vuotta diagnoosin tekemisen jälkeen.

Kari Majamaa

Amalgaamipaikat eivät aiheuta vaarallista elohopean kertymistä sikiöön

Amalgaamipaikkojen elohopean sikiölle aiheuttamasta vaarasta tiedetään vähän. Viitteitä elohopean vahingollisista vaikutuksista on saatu epämuodostumia, keskenmenofrekvenssejä ja lasten neurologista kehitystä tutkittaessa.

Pertti Kirkinen

Tupakanhimo on samanlaista kuin muukin riippuvuus

Viime aikoina kehittynyt kuvantamistutkimus on paneutunut innolla myös riippuvuuskysymysten selvittelyyn. Tutkimusten mukaan ympäristön vihjeet, jotka liittyvät päihteen tai huumeen käyttöön, johtavat aivojen otsalohkon rakenteiden aktivoitumiseen. Amerikkalaisessa tutkimuksessa kuvattiin himotupakoitsijoiden ja tupakoimattomien henkilöiden aivojen metaboliaa PET-menetelmällä, kun heille näytettiin tupakointiin liittyviä kuvia.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Lievässä astmassa montelukasti ei tuo lisähyötyä flutikasonihoitoon

Leukotrieeniantagonistit hakevat asemaansa astman hoidossa. Nyt selvitettiin 28:n lievää astmaa sairastavan aineistossa pelkän inhaloitavan flutikasonin 200 myyg/pv vaikutusta verrattuna montelukastin 10 mg illalla liittämiseen hoitoon (vaihtovuoroinen lumekontrolloitu tutkimus; hoitoaika jaksoa kohti 8 vk). Eroja ei saatu hoitojen välille ventilaatiofunktioiden, bronkiaalisen hyperreaktiviteetin eikä bronkusbiopsioiden solujen tai sytokiinien suhteen. Tämän tutkimuksen tulosten valossa lievässä astmassa pieniannoksisella flutikasonilla saatavaa vastetta ei kyetä montelukastilla lisäämään.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Reuma ja sydäninfarktin vaara

Tulehdusreaktiolla näyttää olevan keskeinen osa äkillisen sepelvaltimotautitapahtuman patogeneesissä. Amerikkalaisessa prospektiivisessa sairaanhoitajien terveystutkimuksessa selviteltiin nivelreuman yhteyttä sydäninfarktin ja aivohalvauksen ilmaantumiseen. Seurantaan osallistui 114 342 naissairaanhoitajaa, joilla ei ollut seurannan alussa vuonna 1976 merkkejä sydänsairaudesta tai nivelreumasta. Noin 20 vuoden seurannan aikana 577 hoitajalla ilmeni nivelreuma. Sydäninfarkteja ja aivohalvauksia ilmaantui puolestaan 3 622 potilaalle. Nivelreumaan liittyi kaksinkertainen sydäninfarktin ilmaantumisen vaara. Taudin keston ylittäessä 10 vuotta oli sydäninfarktin vaara yli kolminkertainen Aivohalvauksen suhteen ei todettu merkittävää vaaran lisää.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Normaalin umpisuolen poisto voi olla merkki psyykkisestä haavoittuvuudesta

Yksittäisten tutkimusten mukaan akuutteihin, vaille selitystä jääneisiin vatsakipuihin liittyy, varsinkin naisilla, lisääntynyt psyykkinen sairastavuus ja itsetuhoisuus. Englantilaistutkijat vertasivat kahta umpisuolileikkausaineistoa (molemmissa 253 tapausta), joista toisilta oli poistettu terve ja toisilta tulehtunut umpisuoli. Tiedot keskimäärin 16 vuoden ajalta operaation jälkeen osoittivat, että terveen umpisuolen menettäneet käyttivät psykiatrista ja muuta sairaalahoitoa selvästi enemmän kuin potilaat ja myös itsensä vahingoittamisesta johtuneiden ensiapukäyntien määrä oli suurempi. Psykiatristen palvelujen käyttö oli erityisen yleistä, jos leikkaus oli tehty lapsuusiässä. Tulos oli samanlainen miehillä ja naisilla. Terveen umpisuolen poiston yhteydessä tulisikin paneutua myös potilaan psykososiaalisiin tekijöihin.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Ukkosastmassa homeitiömyrskyjä?

Kanadalaiset tutkivat ukkosen aiheuttaman astman pahenemisen taustakijöitä kuuden vuoden ajalta. Käytössä oli tietoja 151 ukkospäivältä ja 919 tavanomaiselta vuorokaudelta ilman saasteista, allergeenipitoisuuksista ja käynneistä lasten astmaa hoitavassa päivystysyksikössä. Käynnit lisääntyivät ukkospäivinä 8,6:sta 10:een (nousua noin 15 %, p < 0,05), samalla kun ilman homeitiöiden määrät kaksinkertaistuivat. Sen sijaan siitepöly- ja saastepitoisuudet kasvoivat vain vähän. Tutkijat suosittelevat analysoimaan asiaa myös muissa ilmastoissa kuin Ontariossa. Matematiikkaa harrastavalle artikkelin liitteen analyysiosuus saattaa antaa kiehtovia elämyksiä...

Hannu Puolijoki