Lyhyesti: Pleuraneste sydänleikkauksen jälkeen tavallista

Nashvillessa Tennesseessa selvitettiin, miten sydänleikkauspotilailla esiintyy pleuranestettä kuukauden kuluttua toimenpiteestä. Aineistoon kuului 389 peräkkäistä potilasta, joista 312:lle tehtiin tavanomainen sepelvaltimoiden ohitusleikkaus, 37:lle ohituksen lisäksi läppäoperaatio ja 40:lle vain läppätoimenpide. Ohitusleikkausryhmissä nestettä esiintyi 63-62 %:lla, pelkän läppäleikkauksen jälkeen vain 45 %:lla. Yleensä nesteen määrä oli vähäinen; yli neljänneksen hemithoraxista nesteen määrä ylitti vain kymmenesosalla. Keskeinen oire oli hengenahdistus; kipu ja kuume olivat epätavallisia. Vuoden seurannassa neste valtaosin häipyi kokonaan, mikä on sydänleikkauspotilaita seuraavien kollegojen hyvä muistaa.

Hannu Puolijoki

Kehitysvammahuollon haasteellisimmat asiakkaat Suojatoimenpiteet Pääjärven kuntayhtymässä

Kehitysvammaisten laitoshoitoon liittyviä suoja- eli pakkotoimenpiteitä selvitettiin Pääjärven kuntayhtymässä. Noin 10 %:iin laitoshoidossa olevista asiakkaista sovellettiin suojatoimenpiteitä, joista yleisin oli omaan huoneeseen lukitseminen. Kaksi kolmasosaa suojatoimenpiteistä alkoi yöaikana. Tutkimusryhmälle tyypillistä vertailuryhmään verrattuna oli keskimäärin nuorempi ikä, parempi fyysinen toimintakyky, heikommat vuorovaikutustaidot, ärtyisä ja väkivaltainen käyttäytyminen, ahdistuneisuus, alavireisyys ja poikkeava käyttäytyminen. Suojatoimenpidekäytännön kehittämisen ohella on tärkeää lisätä kehitysvammaisten tutkimusta sekä parantaa hoitoa ja kuntoutusta. Rajoittavia toimenpiteitä koskevia lainsäädännöllisiä ohjeita pohditaan parhaillaan työryhmämuistion pohjalta sosiaali- ja terveysministeriössä.

Terhi Koskentausta, Heikki Seppälä, Heimo Valkama

Kahdella tuhannella suomalaisella toimiva munuaissiirrännäinen

Munuaissiirtojen määrän lisääntyessä ja hoitotulosten parantuessa on tänä syksynä saavutettu tilanne, jossa yli 2000 suomalaisella on toimiva munuaissiirre, mikä on lähes kaksinkertainen määrä dialyysihoidossa oleviin potilaisiin verrattuna. Keskeinen tavoite tällä hetkellä on hyljinnän estolääkityksen optimointi niin, että riskit potilaalle ja siirrännäiselle olisivat mahdollisimman vähäiset. Lääkevaihtoehtoja on olemassa, mutta korvausjärjestelmän hitaus vaikeuttaa uusien lääkkeiden käyttöä lääketutkimusten ulkopuolella.

Kaija Salmela, Lauri Kyllönen

Asbestisairauksien radiologiaa

Suomessa on vuosien kuluessa noin 200 000 työntekijää altistunut asbestille. Merkittävimmät sairaudet, bilateraaliset pleuraplakit, asbestoosi sekä työperäinen keuhkosyöpä, ovat paremmin todettavissa tietokonetomografialla kuin perinteisellä thorax-kuvauksella. Tietokonetomografian herkkyydestä johtuen hyvänlaatuiset keuhkopussin muutokset ovat yleinen löydös, ja radiologinen rajanveto ammattitaudin ja normaalin tilan välillä kannattaa tehdä arvioimalla muutosten laajuutta. Nykyinen asbestisairauksien radiologinen diagnostiikka vaikuttaa epäyhtenäiseltä erityisesti fibroosin havaitsemisen ja sen määrän arvioinnin suhteen. Jatkokoulutus yhtenäisen radiologisen ammattitautidiagnostiikan luomiseksi olisi tärkeää.

Mia Tiitola, Tapio Vehmas

Säärihaavan hoito hitusiirrolla

Säärihaavan hoito vaatii kärsivällisyyttä, koska sen paraneminen kestää usein kuukausia, jopa vuosia. Ihon kasvaminen haavan yli on hidasta, ja haava tulehtuu herkästi. Kirjoittaja esittelee yksinkertaisen hitusiirtotekniikan, jossa pieniä ihon hitusia siirretään kasvamaan haavan pohjaan. Haavan umpeenkasvu nopeutuu, ja tekniikkaa voidaan käyttää melko laajojenkin haavojen hoitoon.

Kari Eskola

Syöpäsäätiö palkitsi plastiikkakirurgin

- Tämä on paras kannustus, mitä voin saada, iloitsee Savonlinnan keskussairaalan plastiikkakirurgi Helena Puonti Syöpäsäätiöltä äskettäin saamastaan Hyvä syöpälääkäri -palkinnosta. Erityisen merkittävänä hän pitää tunnustusta siksi, että se annettiin potilaiden ja työtovereiden aloitteesta.

Arja Ukkonen

Kuopion yhteispäivystystutkimus Onko yhteispäivystyksessä turhia käyntejä?

Toukokuussa 2002 Kuopiossa suoritetussa yhteispäivystystutkimuksessa kartoitettiin yliopistosairaalassa toimivan ympärivuorokautisen yleislääkäripäivystyksen toimintaa myös päivystysavun tarpeen osalta. Lääkärit arvioivat 14 % käynneistä aiheettomiksi päivystyskäynneiksi. Päivystävän lääkärin apua ei lääkärin arvion mukaan olisi tarvittu 10 %:ssa tapaturmista, 13 %:ssa äkillisistä sairaustapauksista, 20 %:ssa pitkäaikaisen sairauden pahenemistilanteista ja 29 %:ssa tapauksista, joissa pitkäaikainen sairaus jatkui ilman äkillistä pahenemisvaihetta.

Juhani Miettola, Matti Halinen, Pertti Lipponen, Seppo Hietakorpi, Mirja Kaukonen, Esko Kumpusalo

Kyselytutkimus Keski-Suomesta: Sopimusohjauksen odotetaan lisäävän luottamusta

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehtiin kyselytutkimus sopimusohjausneuvotteluihin osallistuneille. Yleiset odotukset sopimusohjaukseen olivat korkealla. Uskottiin, että sopimusohjaus parantaa toimijoiden välistä yhteistä ja työnjakoa, hoitoketjujen toimivuutta ja erikoissairaanhoidon ohjausta. Uskottiin myös, että kuntien ja sairaanhoitopiirin välinen luottamus kasvaa. Yleisen positiivisen suhtautumisen rinnalla havaittiin, että eri toimijaryhmien odotuksissa oli huomattavia eroja. Sairaanhoitopiirin johdon, kunnanjohtajien ja poliitikkojen odotukset olivat selvästi korkeammat kuin erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon lääkäreiden.

Asko Rytkönen, Sakari Möttönen

Schengen-sopimus lopetti buprenorfiinin hankkimisen Ranskasta Huumaavien lääkkeiden kuljettamiseen Schengen-maiden välillä tarvitaan apteekin kirjoittama todistus

Huumaavien lääkkeiden kuljettamiseen Schengen-maasta toiseen on tarvittu kuluvan vuoden alusta lähtien erillinen todistus. Käytännössä todistusta kuitenkin kysytään varsin harvoin. Sopimuksen ensimmäinen todellinen, lääkkeisiin liittyvä vaikutus on ollut se, että buprenorfiinia ei voi enää tuoda laillisesti Ranskasta Suomeen.

Terhi Hermanson, Pekka Järvinen

Kasvutekijät pikkukeskosen keuhkoissa

2.12.2002 Helsingin yliopisto

Patrik Lassus

Bradykiniinin tasoa säätelevät entsyymit verenkierrossa ja sydänlihaksen soluvälitilassa

5.12.2002 Helsingin yliopisto

Antti Kuoppala

Liikuntaelinten kipujen yhteydet liikunnan harrastamiseen, työn kuormitukseen ja yksilöllisiin tekijöihin

5.12.2002 Helsingin yliopisto

Helena Miranda

Gracile-oireyhtymän molekyyligenetiikka

5.12.2002 Helsingin yliopisto

Ilona Visapää

Akuutti silmän suonikalvoston etuosan tulehdus ja potilaiden ennuste

13.12.2002 Helsingin yliopisto

Minna Huhtinen

Aktometrialla mitattu liikeaktiivisuus neuropsykiatrisissa häiriöissä

13.12.2002 Helsingin yliopisto

Katinka Tuisku

Lyhyesti: Silkkimato kehrää ihmisen kollageenia

Japanilaiset tutkijat ovat onnistuneet tuottamaan siirtogeenisen silkkimadon, jonka valmistamassa kotelossa on ihmisen kollageenia. Silkkimadon muniin ruiskutettiin DNA:ta, joka koodasi kolmea valkuaisainetta. Yksi näistä oli ihmisen tyypin III prokollageenin miniketju, toinen normaali silkin proteiini ja kolmas vihreää fluoresenssia emittoiva proteiini. Munista syntyneet madot tuottivat fluoresoivia koteloita, mikä varmisti siirron onnistumisen. Koteloissa oli runsaasti puhdasta prokollageenia. Siirtogeeniset silkkimadot mahdollistavat monien lääkkeinä käytettyjen valkuaisaineiden erittäin edullisen massatuotannon.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Masennusoireiden lisääntyminen iän myötä ei johdu perimästä

Masennusoireiluun liittyy huomattava perinnöllinen alttius. Sitä, missä määrin tämä alttius liittyy eri ikäkausien depressiivisyyteen, tutkittiin tanskalaisesta kaksosaineistosta. Sen mukaan affektiivinen ja somaattinen masennusoireilu lisääntyi iän myötä. Sen sijaan masennukseen liittyvien affektiivisen ja somaattisen oireilun periytyvyysestimaatit (0,27 ja 0,26) olivat yhtä suuret, korreloivat vahvasti (0,71) keskenään eivätkä vaihdelleet merkitsevästi ikäryhmien kesken. Iän myötä lisääntyvä masennusoireilu ei siis johdu perinnöllisen alttiuden voimistumisesta vaan ei-geneettisten, depressiivisyyttä laukaisevien tekijöiden lisääntymisestä. Lisäksi tutkimus vahvistaa käsitystä, että masennus on aidosti psykosomaattinen, yhtä aikaa psyykeä ja ruumista koskettava tautitila.

Raimo Kr Salokangas

Tupakoinnin vähentäminen ei riitä

Tupakointitapojen muutosten vaikutuksesta keuhkoahtaumataudin käyttäytymiseen on saatu merkittävää tietoa Tanskasta. Suuressa prospektiivisessa tutkimuksessa oli mukana oli 19 709 henkilöä (miehiä 11 148) Kööpenhaminan alueelta. Tavoitteena oli selvittää tupakoinnin vähentämisen tai lopettamisen vaikutusta keuhkoahtaumataudin takia tarvittuun sairaalahoitoon.

Hannu Puolijoki

Mikä nimeksi oireelle, jolle ei löydy syytä?

Tilanne, jossa potilaan oireelle ei löydy orgaanista tai medisiinistä syytä, on hyvin tavallinen. Miten tällainen tilanne on paras hoitaa viestinnällisesti? Edinburghin yliopistosairaalan neurologit ja psykiatrit testasivat tätä 86:lla neurologisen poliklinikan potilaalla.

Robert Paul

Uro- ja enteropatogeenisilla kolibakteereilla täysin erilaiset työkalupakit

Escherichia coli on yksi läpikotaisimmin tutkituista elollisista olioista. Se on myös hyvin monipuolinen bakteeri, joka voi olla tappava patogeeni tai täysin harmiton suoliston asukas. Fenotyyppiset tutkimukset ovat osoittaneet, että erilaisia suoliston infektioita aiheuttavien kolien virulenssitekijät poikkeavat tyystin virtsatieinfektioita aiheuttavien bakteerien virulenssitekijöistä. Useiden kolibakteerikantojen perimät on nyt sekvensoitu, mikä mahdollistaa entistä eksaktimpien vertailujen tekemisen.

Matti Viljanen