Lyhyesti: Pleuranesteen analyysissä pohdittavaa

Luulisi, että pleuranesteen analyysimenetelmät on jo moneen kertaan selvitetty, ainakin milloin kyseessä on eksudaatti ja milloin transudaatti ja voiko sydämen vajaatoiminnassa esiintyä eksudaattia. Vaan Chestissäpä osoitetaan taas vanhojen mittarien kuten laktaattidehydogenaasin ja punasolujen määrän osalta laskukaavoja (LDH:n nousu viittaa eksudaattiin, mutta punasolut on otettava huomioon vähentävänä tekijänä). Silti sydämen vajaatoiminnassa eksudaatti yleensä viittaa muuhun kuin kardiogeeniseen syyhyn ja varsinkin sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen jälkeen lymfakierron häiriöön. Pleuranesteen (transudaatti vai eksudaatti?) biokemiallisista analyyseistä löytyy lisää jälkimmäisestä juttuparista.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Inhalaatiosteroidista apua akuutin astman jälkeen kotiutettaessa

Yhdysvalloissa on inhaloitavia steroideja käytetty vähemmän kuin meillä. Nyt tutkittiin 40 astmapotilaan satunnaistetulla kaksoissokkokokeella, voidaanko akuutin vaiheen sairaalahoidon jälkeen kotiutettaessa potilaalle antaa lääkitykseksi suuri flunisolidiannos (250 myyg:n suihkeita 8 x 2/pv) ilman suun kautta otettavaa steroidia. Vertailuhoitona oli 40 mg prednisolonia/pv. Hoitoa jatkettiin 7 päivää sairaalasta pääsyn jälkeen. Sairaalavaiheen hoitona kaikilla oli inhaloitavan salbutamolin lisäksi metyyliprednisolonia suoneen 40 mg x 4/pv yhteensä 8 annosta. Kaikilla oli käytössä hengitettävä salbutamoli seurannassakin. Ventilaatiofunktioiden ja oirekirjanpidon mukaan hoidot olivat yhtä vaikuttavia. Kirjoittajat pohtivat kriittisesti tulosten merkitystä; näin suomalaiselta näkökannalta lääkeannokset ovat isoja ja amerikkalainen systeemi kankea.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Lääkärin spesialiteetti ja empaattisuus

Amerikkalaiset tutkijat testasivat 20 kysymystä sisältävän mittarin (muokattu Jefferson Scale of Physician Emphaty) toimivuutta lääkäreille suunnatussa kyselyssä. Mittari käsittää kolme tekijää: asioiden asettaminen oikeaan suhteeseen, myötäelävä huolenpito ja asettuminen potilaan asemaan. Naislääkärit saivat lähes merkitsevästi korkeammat empatiapistemäärät kuin miehet. Kun sukupuolen vaikutus kontrolloitiin, psykiatrit, sisätautilääkärit, pediatrit ja ensiapuasemien lääkärit saivat korkeimmat pistemäärät. Toisaalta anestesiologit, ortopedit, neurokirurgit, radiologit, sydänkirurgit, naistentauti- ja synnytyslääkärit ja yleiskirurgit asettuivat empatiapisteiden toiseen päähän. Prospektiivisella tutkimuksella voitaisiin selvittää, onko kyse valikoitumisesta vai erikoisalan vaikutuksesta.

Raimo Kr Salokangas

Naisen prostatiitti

Alempien virtsateiden vaivoja valittavalta naispotilaalta tutkitaan yleensä ensimmäiseksi virtsanäyte. Jos se on puhdas, tehdään pintapuolinen kliininen tutkimus tai tila vain diagnosoidaan uretraoireyhtymäksi tai lantionpohjan lihasten kivuliaaksi spasmiksi. Se mikä monelta potilaalta tällaisessa tilanteessa löytyy, jos vaan osataan etsiä, on Ruben Gittesin katsauksen mukaan prostatiitti.

Ossi Lindell

Myös pieni annos perinteistä masennuslääkettä tehoaa

Serotoniiniselektiivisten ja muiden uusien masennuslääkkeiden käyttö on nopeasti yleistynyt. Tärkeä syy tähän ovat perinteisten trisyklisten masennuslääkkeiden hankalat sivuvaikutukset. Sivuvaikutusten välttämiseksi lääkärit usein määräävät potilailleen suositeltuja pienempiä päiväannoksia, vaikka tutkimuksissa tätä ei ole pidetty asianmukaisena hoitona.

Raimo Kr Salokangas

Tarvitaanko omalääkärijärjestelmässä yöpäivystystä terveyskeskuksessa?

Yöpäivystyksen järjestämistä pohditaan monessa terveyskeskuksessa. Luoteis-Satakunnan terveyskeskuksessa kartoitettiin neljän kuukauden aikana päivystyspisteessä käyneiden potilaiden määrä ja heidän tarvitsemansa avun laatu. Selvityksessä todettiin, että miehet käyttivät päivystystä enemmän kuin naiset. Ikäryhmittäin eniten päivystystä käyttivät alle 5- ja yli 85-vuotiaat. Asuinpaikan etäisyydellä päivystyspisteestä ei tässä tutkimuksessa ollut vaikutusta palvelun käyttöön. Yötä kohti kertyi käyntejä vain 0,6/15 000 asukasta. Näin pieni kävijämäärä olisi mielekästä hoitaa siirtämällä yöaikainen päivystys sairaalaan.

Pekka T. Jaatinen, Erja Kuurila

Olkaluun yläosan murtuma

Pääosa olkaluun yläosan murtumista aiheutuu pienienergiaisista tapaturmista. Iäkkään potilaan murtumaa pahentaa usein osteoporoosi. Valtaosa murtumista voidaan hoitaa ilman leikkausta, mutta osteoporoottisten pirstalemurtumien hoito on edelleen vaikeaa, ja toiminnallinen lopputulos on näissä tapauksissa usein huono hoitomuodosta riippumatta. Konservatiivisen hoidon tavoitteena on aikainen liikeharjoittelun aloittaminen, jolla pyritään ylläpitämään olka- ja muiden yläraajan nivelten liike. Pirstalemurtumien leikkaushoitoon on viime vuosina kehitetty uusia menetelmiä.

Jarkko Pajarinen, Jan-Magnus Björkenheim

Multippeliskleroosin nykyiset lääkehoitokäytännöt

MS-tautiin oli pitkään vain oireenmukaisia hoitoja, mutta 1990-luvun aikana ovat tulleet taudinkulkua muuntavat lääkkeet, jotka selvästi vähentävät taudin pahenemisvaiheita, relapseja ja ehkä jossakin määrin estävät taudin etenemistä. Nykykäsityksen mukaan heti diagnoosin varmistuttua olisi aloitettava joko beetainterferoni- tai glatirameeriasetaattihoito. Pahenemisvaiheet tai nopea etenemisvaihe hoidetaan steroidipulssilla. Uusilla solunsalpaajilla, kuten mitoksantronilla, voidaan hoitaa aggressiivista, tiheästi relapsoivaa tai nopeasti etenevää tautia. Erikoistilanteissa voidaan antaa gammaglobuliinia jättiannoksina suoneen ja pitkäaikaisessa estohoidossa mahdollisesti yhdistää atsatiopriini beetainterferoniin.

Markus Färkkilä

Sydämen vasemman kammion hypertrofia - keskeinen kohoneen verenpaineen kohde-elinvaurio

Sydämen vasemman kammion hypertrofian on todettu olevan sekä sydän- ja verisuonitautisairastavuuden ja -kuolleisuuden että kokonaiskuolleisuuden huomattava itsenäinen riskitekijä. Sen kliinistä merkittävyyttä lisää se, että se voidaan usein todeta vuosia ennen varsinaisen oireisen sydänsairauden syntyä. Hypertensio lisää merkittävästi sydämen vasemman kammion hypertrofian riskiä, ja kohonneen verenpaineen alentaminen elämäntapamuutoksin ja tarvittaessa lääkkein onkin hypertrofian tärkeimpiä hoitokeinoja. Verenpainelääkkeillä voi myös olla verenpainetason laskusta riippumatonta vaikutusta vasemman kammion hypertrofiaan.

Jaana Jokiniitty, Silja Majahalme, Mika Kähönen, Martti Tuomisto, Väinö Turjanmaa

Miksi lääkärit lähtevät terveyskeskuksesta? Terveyskeskustyön nykytila ja tulevaisuus 2002-tutkimus III

Työn pakkotahtisuus ja kiire, erikoistumisen tarve ja uusi työpaikka muualla ovat tärkeimpiä syitä miksi lääkärit jättävät terveyskeskuksen. Lähes neljäsosa kyselyyn vastanneista noin 2 400 lääkäristä ei enää työskennellyt terveyskeskuksessa. Vain yksi neljäsosa lähteneistä olisi mielestään jaksanut terveyskeskustyössä eläkeikään saakka, vaikka kolme neljäsosaa ilmoitti pitäneensä terveyskeskustyöstä. Lähteneistä lääkäreistä joka kolmas piti valikoitujen potilaiden tutkimista mielenkiintoisempana ja joka kolmas näytti taipumuksiltaan soveltuvan paremmin sairaalatyöskentelyyn kuin perusterveydenhuoltoon.

Arto Vehviläinen, Jorma Takala, Outi Haggren, Hanna-Maria Roitto, Esko Kumpusalo

Terveydenhuollon ammattilaisten tietotekniikka- ja tietoturvavalmiudet

Informaatioteknologia on tuonut uusia mahdollisuuksia palvelujen tuottamiseen myös terveydenhuollossa. Tietotekniikan käyttö vaatii kuitenkin uutta ajattelutapaa sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Kuopion yliopistossa toimivassa SHIFTEC-tutkimusyksikössä on aloitettu tutkimus, jonka tavoitteena on selvittää terveydenhuollon tietojärjestelmien käyttäjien näkemykset valmiuksistaan käyttää informaatioteknologiaa. Tutkimuksen tuloksena tullaan myös esittämän loppukäyttäjäehtoinen, julkisen avaimen menetelmiin perustuva malli terveydenhuollon tietoturvaratkaisuksi. Tutkimuksen ensimmäisen vaiheen tuloksissa korostuu erityisesti tietojärjestelmien laaja käyttö työpaikoilla sekä koulutuksen määrä, joka koetan vähäiseksi.

Aapo Immonen, Pekka Ruotsalainen, Kaija Saranto, Pekka Turunen

Lyhyesti: Harvinaiset keuhkosairaudet muuttuvat yhteistyöllä harvinaisemmiksi?

Vuonna 1993 perustettiin Groupe d'Etudes et de Recherche sur les Maladies "Orphelines" Pulmonaires (GERM"O"P) keräämään harvinaisista keuhkosairauksista suurempia aineistoja eri maiden, lähinnä ranskankielisten, keuhkokliinikkojen yhteistyöllä. Tuore esimerkki yhteistyön hedelmistä (Ranska, Belgia, Sveitsi) on julkaisu tuiki harvinaista idiopaattista akuuttia eosinofiilista pneumoniaa sairastavista 22 potilaasta. Siinä tuodaan esiin uusia diagnosoinnin ja hoidon näkökohtia, mm. bronkoalveolaarisen lavaation arvo. Sitäkin suurempi on yhteistyön arvo tällaisten ongelmien selvittämisessä, ja rekisterin laajenemista ranskankielisen alueen ulkopuolelle toivotaan.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Puhelinkontakti vähentää vanhusten itsemurhia

Pohjois-Italiassa tutkittiin puhelimitse annetun tuen vaikutusta vanhusten itsemurhiin. Terveyskeskuslääkärien tai sosiaalityöntekijöiden aloitteesta tarjottiin vanhuksille kahdesti viikossa tukea ja tarpeiden arviota sisältävä puhelinkontakti sekä ympärivuorokautinen mahdollisuus ottaa puhelimitse yhteyttä hälytyspalveluun. Kahden vuoden aikana puhelinpalvelua käyttäneistä naisista 2 (odotusarvo 12) ja miehistä 4 (odotusarvo 9) teki itsemurhan. Puhelintuki toimi erityisen hyvin naisilla, mutta näytti auttavan myös miehiä, vaikka vaikutus heillä ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Puhelinkontakti on tärkeä apukeino nykyaikana, kun yksinäisten vanhusten määrä kasvaa. Taas joudutaan kysymään, miten voidaan auttaa nimenomaan yksinäisiä miehiä.

Raimo Kr Salokangas

Postmenopausaalisten naisten raskaudet

Luovutettuja munasoluja käytettiin keinoavusteisessa lisääntymishoidossa aluksi auttamaan sellaisia nuoria naisia, joiden infertiliteetin syynä oli ennenaikainen menopaussi tai muista sairauksista johtunut munasarjojen toiminnan lakkaaminen. Varsin pian havaittiin myös postmenopausaalisten naisten raskauksien mahdollisuus luovutettujen munasolujen ja IVF-teknologian keinoin. Yksittäisiä tapauksia lukuun ottamatta hoidon riskit ja tulokset tässä potilasryhmässä ovat olleet epäselvät.

Pertti Kirkinen

Tupakointi lisää keuhkotuberkuloosin riskiä

Intiassa voidaan tehdä laajoja epidemiologisia selvityksiä mm. tuberkuloosin tarttumisherkkyydestä. Ihmetystä on herättänyt se, miksi miesten tartuntariski (etenkin 15 ikävuoden jälkeen) on 2-4-kertainen naisten riskiin nähden. Tutkijat pohtivat, voisiko tupakointi selittää eroa, sillä Intiassa sitä harjoittavat lähes pelkästään miehet ja nimenomaan yli 15-vuotiaat. Asiasta tehtiin tapaus-verrokkitutkimus Tamil Nadun alueella.

Hannu Puolijoki

Aivokuoren epänomaali GABA syynä kuukautisvaivoihin?

Kuukautisia edeltävien psykofyysisten oireiden perimmäinen syy on epäselvä. Eniten on tutkittu sukupuolihormoneja, mutta kanadalaiset tutkijat paneutuivat niiden ohella myös aivojen yhden välittäjäaineen, gamma-aminovoihapon (GABA) pitoisuuden vaihteluun kuukautiskierron aikana. Aivokuoren GABA-pitoisuus mitattiin protonimagneettiresonanssispektroskopialla ja verinäytteistä määritettiin hormonipitoisuudet kuukautiskierron aikana.

Raimo Kr Salokangas

Leikkausmenetelmä vaikuttaa ohitusleikkausen jälkeisiin neurologisiin häiriöihin

Jotkut potilaat valittavat ohitusleikkauksen jälkeen muisti- tai keskittymiskyvyn häiriöitä. Tarkoissa neurologissa testeissä onkin todettu, että subkliiniset neurologiset häiriöt ja kognitiivisen toiminnan muutokset ovat leikkauksen jälkeen yleisiä. Sydän-keuhkokoneen käyttöä ja nousevan aortan pihditystä on useimmiten syytetty häiriöistä. Uusien tekniikoiden avulla leikkaus on kuitenkin yhä useammin mahdollinen ilman sydän-keuhkokonetta. Toisaalta valtimosiirteiden käyttö vähentää tarvetta kajota mahdollisesti hyvinkin skleroottiseen nousevaan aorttaan.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Aiheuttaako inhalaatiosteroidihoidon keskeyttäminen pulmia keuhkoahtaumataudissa?

Hollannissa tutkittiin inhalaatiosteroidihoidon keskeyttämisen vaikutuksia COPD-potilailla. Aineistoon kuului 244 henkilöä ja he käyttivät flutikasonia 1 000 myyg/pv (sic!) neljän kuukauden ajan, jonka jälkeen 123 satunnaistettiin jatkamaan steroidia ja 121 lumelääkitykseen kuuden kuukauden ajaksi. Vähintään yksi pahenemisvaihe tuli steroidihoitoa jatkaneista 47 %:lle ja lumehoidossa olleista 57 %:lle. Lumeryhmässä oli enemmän äkillisiä pahenemisia heti vaihdoksen jälkeen (suhteellinen riski 4,4). Myös oirekyselyssä aktiivilääkitystä jatkaneet selviytyivät selvästi paremmin. Tärkeää olisi pystyä tunnistamaan ne, joilla inhalaatiosteroidista on todella etua.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Alkoholistin masennus ei johdu pelkästään alkoholista

Alkoholistien masennus on usein selitetty alkoholin aiheuttaman intoksikaation ja sitä seuranneen vieroitustilan aiheuttamaksi ja hoitokin on suositeltu aloitettavaksi vasta, kun vieroitusoireet ovat poissa. Amerikkalaistutkimuksessa selvitettiin raittiiden tai lähes raittiiden alkoholistien masentuneisuutta. Tupakoivat ja lääkkeitä käyttävät suljettiin pois tutkimuksesta. Aiempi alkoholiriippuvuus lisäsi masennustilan riskiä normaaliin verrattuna 4-kertaisesti eivätkä muut tekijät selittäneet tätä yhteyttä. Valtaosa tutkittavista ei ollut käyttänyt alkoholia kahteen vuoteen, joten intoksikaatio ja vieroitusoiretila eivät voineet selittää tuloksia. Tutkijat toteavatkin, että alkoholistin tai alkoholiriippuvaisen masennus ei läheskään aina johdu alkoholinkäytöstä. Näillä kahdella häiriöllä voi olla jokin yhteinen altistava tekijä.

Raimo Kr Salokangas

Talouslama ja sairauslomat

Vuosittain alkaneiden sairauspäivärahakausien kokonaismäärä väheni pahimman laman aikana 1990-luvun alkupuoliskolla noin kolmanneksella, mutta sen jälkeen määrä kääntynyt hitaaseen kasvuun. Väheneminen johtui suurelta osin tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi myönnettyjen sairauslomien vähenemisestä. Mielenterveyshäiriöiden vuoksi myönnettyjen sairauslomien määrä alkoi naisilla kasvaa heti laman alettua ja miehilläkin laman mentyä ohi 1990-luvun loppupuolella. Sydän- ja verenkiertoelinten sairauksien vuoksi myönnettyjen sairauslomien määrällä ei näytä olleen selvää yhteyttä lamaan, vaan niiden määrä on laskenut tasaisesti jo yli 20 vuoden ajan.

Jouko K. Salminen