Onko verenpaineen vuorokausirekisteröinnistä hyötyä sydäntapahtumien ja -kuolleisuuden ennustamisessa?

Kohonneen verenpaineen diagnoosi ja hoidon seuranta perustuvat verenpaineen yksittäismittauksiin, mutta diagnostiikassa ja hoitovasteen arvioinnissa käytetään yhä useammin myös verenpaineen 24 tunnin rekisteröintiä potilaan normaalissa elinympäristössä. Yksiselitteisiä viitearvoja ja tulkintakriteerejä vuorokausirekisteröinnillä mitattujen verenpainearvojen soveltamisesta diagnoosi- ja hoitoratkaisujen perustaksi ei ole käytettävissä. Tärkeintä sekä yhteiskunnan että yksilön kannalta olisi tietää, millä tavalla mitattu verenpainetaso kuvastaa parhaiten kohde-elinvaurioiden ja sydäntapahtumien vaaraa.

Jaana Jokiniitty, Mika Kähönen, Silja Majahalme, Martti Tuomisto, Väinö Turjanmaa

Sisäilman sieni-itiöt ja mykotoksiinit

Viime vuosina home on saanut huonoa mainetta julkisuudessa puhuttaessa rakennusten kosteusvaurioista ja ihmisten altistumisesta. Rakennusmateriaaleista mikrobiologisissa tutkimuksissa löydetyt mikrobit on tulkittu kannanotoilla löytyy hometta, ja tämän perusteella on usein tehty pitkällekin meneviä johtopäätöksiä homeitiöiden aiheuttamista terveysvaikutuksista niin työpaikalla kuin kotiympäristössä. Osa lääkäreistä joutuu työssään usein arvioimaan näiden mikrobien terveysvaaraa. Tässä katsauksessa tarkastellaan homesienten mahdollista terveyshaittaa nykytiedon valossa.

Eeva-Liisa Hintikka, Tapani Tuomi, Tom Johnsson, Kari Reijula

Missä vanhustenhoidossa näyttöä? Missä sudenkuopat?

Sosiaali- ja terveydenhuollon varoista käytetään kaksi kolmasosaa vanhustenhoitoon. Valtaosa tästä summasta menee erilaisiin vanhusten laitoshoidon ja hoivan kustannuksiin. Suurin osa iäkkäistä haluaisi kuitenkin elää kotonaan mahdollisimman pitkään. On siis sekä yhteiskunnan että yksilöiden etu ylläpitää ikääntyvän väestön toimintakykyä ja heidän edellytyksiään selviytyä kotona. Vanhustenhoidoista alkaa olla näyttöä sekä toimintakyvyn ylläpidon että laitoshoidon lykkäämisen suhteen.

Kaisu Pitkälä, Timo Strandberg

Sosiaalipalveluyritysten kasvu vauhdikasta: Liikevaihto ja yritysten määrä liki kolminkertaistuneet

Sosiaalipalveluyrittäjyyden ripeän kasvun taustatekijöitä ovat väestön ikääntyminen, julkisten palvelujen alasajo sekä jatkuvasti lisääntyvä avohoito. Alan yritysten määrä ja liikevaihto ovat lähes kolminkertaistuneet vuodesta 1995 vuoteen 2000.

Ulla Toikkanen

Voiko pieni pärjätä - kokemuksia järjestelmällisestä terveydenhuollon kehittämisestä

1990-luvun loppupuolella Lammin-Tuuloksen terveyskeskuksen johto oli vakiintumaton, ja peruskunnilta puuttui yhteinen näkemys siitä, miten terveystoimi tulisi järjestää. Vuonna 2000 aloitettiin järjestelmällinen perusterveydenhuollon kehittämistoiminta ja peruskunnissa tiedostettiin terveydenhuollon johtajuuden merkitys. Kehittämisprojektia toteutetaan tiimityömenetelmällä, jossa jokaisella työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa oman työnsä sisältöön. Projektin ansiosta sekä henkilökunnan työtyytyväisyys että asiakkaiden tyytyväisyys terveyspalveluihin ovat parantuneet. Perusterveydenhuollon kehittäminen näyttää myös vähentävän erikoissairaanhoidon käyttöä.

Pekka Arvio, Airi Kiimalainen, Marina Erhola

Liikuntavammat ja niiden ehkäisy

Liikuntatapaturmat ovat suurin vammoja aiheuttava tapaturmaluokka Suomessa. Liikuntatapaturmien ehkäisyn tulisi perustua eri lajeissa syntyvien tyyppivammojen syiden, riskitekijöiden ja syntymekanismien tuntemukseen sekä edelleen satunnaistettujen ja kontrolloitujen tutkimusten perusteella tehokkaiden ehkäisykeinojen valintaan. Valmentajilla, tuomareilla, fysioterapeuteilla ja lääkäreillä on ratkaiseva rooli runsaasti harmia aiheuttavien liikuntavammojen torjunnassa.

Jari Parkkari, Pekka Kannus, Urho Kujala, Mika Palvanen, Markku Järvinen

Lyhyesti: Ammattiautoilu ei vaurioita välilevyä

Suomalaisesta kaksosrekisteristä löytyi 45 monotsygoottista kaksosparia, joista toinen parikki harjoitti ammattimaista autoilua, toinen ei. Ryhmien välillä oli yli viisinkertainen ero altistumisessa autolla-ajoon. Tämä ero ei kuitenkaan heijastunut mitenkään magneettikuvauslöydöksiin: molemmissa ryhmissä oli saman verran välilevyn rappeutumaa nimakavälistä riippumatta. Myös selkäoireita oli molemmissa ryhmissä saman verran. Tutkimus tukee viimeaikaisia, muilla menetelmillä saatuja tuloksia, joiden mukaan runsaskaan autolla-ajo ei vaurioita selän välilevyjä.

Robert Paul

Lyhyesti: Alveolaarisen proteinoosin hoitoon uusia näkökulmia

Pulmonaarinen alveolaarinen proteinoosi (PAP) on onneksi harvinainen sairaus, jossa keuhkorakkuloihin kertyy lipoproteiinimateriaalia. Viime vuosina on selvinnyt tämän yhteys nimenomaan hematopoieettisen kasvutekijän GM-CSF:n puutteeseen tai esimerkiksi vasta-aineiden takia huonoon toimintaan. Vaikean PAP:n hoitona on ollut koko keuhkon huuhtelu, työläs ja nukutusta vaativa temppu eikä riskitönkään huonokuntoisilla. Perusmekanismin selviämisen myötä kehittynevät myös spesifiset hoidot, mutta sitä odotellessa keuhkojen huuhtelumekanismien innovaatioita tervehditään ilolla. Nyt julkaistiin kuituoptisella tekniikalla suoritettavasta keuhkon osan eli lohkon huuhtelusta rohkaiseva raportti, mutta vain kolmen potilaan hoidosta. Havainto on kuitenkin sen verran merkittävä, että sille on omistettu artikkelin lisäksi pääkirjoitus.

Hannu Puolijoki

Lupaava rokote kondyloomavirusta vastaan

Kondyloomavirusinfektio (HPV) on varsin tavallinen yhdynnässä leviävä genitaalialueen ongelma. Viruksen alatyyppejä on tiedossa yli 30, ja niistä ongelmallisin HPV-16, joka on osallisena ainakin 50 %:ssa kohdunkaulan syövistä.

Pertti Kirkinen

Opioideja vaikean hengenahdistuksen hoitoon

Hengenahdistuksen ymmärtäminen, määrittely ja hoito on vaikeaa, luonnehtii Thoraxin pääkirjoituksen laatija. Ongelma on myös ikään kuin aliarvostettu, on sitten kyse keuhkosairauksien alasta, kardiologiasta tai palliatiivisesta lääketieteestä. Opioidien käyttö hoidossa on ollut vakiintunempaa palliatiivisella sektorilla, mutta systemaattista selvitystä asiasta ei liene juurikaan laajamittaisesti tehty.

Hannu Puolijoki

Lörpöttelevä potilas on myytti

Tutkimusten mukaan Yhdysvalloissa potilas saa keskimäärin 22 sekuntia aikaa esittää asiansa lääkärille, ennen kuin lääkäri keskeyttää. On arvioitu, että potilaan hoidolle keskeistä anamnestista dataa jää saamatta, jos tämä introitusvaihe jää kovin lyhyeksi. Toisaalta lääkärit kenties pelkävät, että jos alkupuheenvuoro saa velloa vapaasti, vastaanottoaika pitkittyy ja aikataulu menee sekaisin.

Robert Paul

Depersonalisaatio - kroonisesti ylireagoiva puolustusmekanismi

Deprsonalisaatiokokemuksella tarkoitetaan vierauden tilaa, jossa ihminen olevansa irrallaan tai erossa omasta mielestään tai ruumiistaan. Hän ikään kuin tarkkailee itseään tai reaktioitaan ulkopuolisena. Depersonalisaatiohäiriö luetaan neuroottisiin häiriöihin.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Kolibakteerista entistä parempi proteiinitehdas

Bakteereita käytetään monien rekombinanttiproteiinien tuotantotehtaina. Bakteereilla on kuitenkin yksi merkittävä heikkous: ne eivät osaa glykosyloida eli liittää sokereita proteiineihin. Sokeriryhmät ovat välttämättömiä monien proteiinien biologisen tehon kannalta, ja siksi on jouduttu turvautumaan hankaliin eukaryoottisoluihin proteiinien tuottajina. Englantilainen tutkijaryhmä löysi yllättäen Campylobacter jejunista täydellisen glykosylaatiosysteemin. Ryhmä onnistui vielä siirtämään tarvittavat geenit kolibakteeriin ja näin entistä ehompi tehdas oli syntynyt.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Työolot vaikuttavat työntekijöiden mielialaan

Useat poikkileikkaustutkimukset ovat osoittaneet työhön liittyvän stressin korreloivan masennukseen. Toisaalta yksilölliset seikat, kuten persoonallisuuden neuroottisuus, altistavat sekä masennukselle että työn kokemiselle rasittavana. Sitä, missä määrin kyse on yksilöön, missä määrin työolosuhteisiin liittyvistä tekijöistä, selvitettiin ranskalaisen, sähkö- ja kaasualan yrityksen työntekijöihin kohdistuvassa kolmen vuoden seurantatutkimuksessa. Ensinnä todettiin, että heikko itsetunto ja taipumus vihamielisyyteen ennakoivat masennusoireiden voimistumista seuranta-aikana. Kun näiden persoonallisuuspiirteiden ja muiden sekoittavien tekijöiden vaikutus otettiin huomioon, masennusoireita ennakoivat työn korkea vaatimustaso ja huono sosiaalinen tuki työssä, mutta miehillä suuri päätöksenteon vapaus merkitsi masennusoireiden vähenemistä. Päätelmänä oli, että työntekijöiden masennustasoon vaikuttavat sekä persoonallisuuteen että työhön liittyvät tekijät.

Raimo Kr Salokangas

Lapsena tehty valtasuonten transpositioleikkaus ja nykyinen elämänlaatu ja -tilanne

Valtasuonten transpositio on vaikea synnynnäinen sydänvika, joka korjataan leikkauksella varhaislapsuuden aikana. Kyselytutkimuksessa selvitettiin potilaiden elämänlaatua ja sosiaalista selviytymistä, kun he olivat vähintään 16-vuotiaita. Vaikka osa nuorista vietti samanlaista normaalia elämää kuin muutkin ikätoverinsa, on tietyillä elämänlaadun osa-alueilla kuitenkin selkeästi nähtävissä eroja normaaliväestöön verrattuna. Viisi nuorta oli niin sairasta, etteivät he opiskelleet tai olleet työssä. Kirjoittajat korostavat, että on tärkeä tiedostaa sydämen toiminnan mahdollisesti huonontuvan vuosien kuluessa ja seurantaan sekä esim. ammatinvalintaan tulisi kiinnittää erityistä huomiota.

Helena Hämäläinen, Christian Johansson, Tuula Toikka, Harri Sintonen, Henrik Ekblad, Heikki Sairanen, Eero Jokinen

Reflektorinen sympaattinen dystrofia Tunnista ajoissa suhteettoman kipeän, huonoliikkeisen, turvonneen käden sairaus

Reflektorinen sympaattinen dystrofia (RSD) eli complex regional pain syndrome-1 (CRPS I) on raajan kipuoireyhtymä, johon liittyy toiminnan huononeminen ja autonomisen hermoston säätelyhäiriö. RSD liittyy yleensä vammoihin, usein distaaliseen radiusmurtumaan. Oireyhtymässä kipu lisääntyy suhteettoman suureksi vamman laatuun nähden, käden nivelet turpoavat, niiden liike vaikeutuu ja iho on lämmin, kuiva ja punoittava. Paras tapa hoitaa RSD:tä on estää se varmistamalla mahdollisimman aikainen ja riittävä mobilisaatio, kipulääkitys ja lääkinnällinen kuntoutus. Vaikeissa tapauksissa tarvitaan aina sairaalahoitoa.

Martti Vastamäki

Opiaattiriippuvuuden näyttöön perustuva hoito ja lääkärin etiikka

Lääkärinvala velvoittaa käyttämään tutkimustiedon ja kokemuksen hyödyllisiksi osoittamia menetelmiä, kunnioittamaan potilaan tahtoa ja täyttämään lääkärin velvollisuuden jokaista kohtaan. Tiedon lisääntyessä valan noudattamisen pitäisi olla entistä helpompaa, mutta esteenä ovat usein asenteet ja rahan puute. Lyhyet vieroitushoidot on osoitettu opiaattiriippuvaisen potilaan kokonaiskuntoutumisen kannalta tehottomiksi, mutta silti niitä käytetään suomalaisessa päihdehoidossa. Toisaalta korvaushoitoon opiaattiagonisteilla on meillä suhtauduttu torjuvasti, vaikka tieteellinen näyttö sen tehosta on vahva. Asenteiden ja tieteellisen näytön välinen kuilu on johtanut eettiseen ongelmaan, joka ulottuu yksittäisistä potilastapauksista asiantuntijoihin, virkamiehiin ja päätöksentekijöihin.

Mikko Salaspuro

Aleksitymian pysyvyys - uutta tietoa

Aleksitymiaa, kyvyttömyyttä tunnistaa ja kuvata omia tunteita, pidettiin alun perin pysyvänä persoonallisuudenpiirteenä. Tämä käsitys on kuitenkin pohjautunut varsin lyhyisiin seurantoihin ja pieniin sekä valikoituneisiin aineistoihin. Tuoreimmat yleisväestöstä ja depressiopotilaista tehdyt seurantatutkimukset kyseenalaistavat käsityksen aleksitymian pysyvyydestä. Niiden perusteella kyky tunnistaa ja kuvata tunteita voi korjaantua mm. masennuksen onnistuneen hoidon kautta.

Kirsi Honkalampi, Johannes Lehtonen, Heimo Viinamäki

Sydäninfarktin hoitokäytäntöjen, kustannusten ja vaikuttavuuden alueellinen vertailu Kohti kansallista hoidon vertaisarviointia ja kehittämistä

Sydäninfarktin hoidon hoitopäivät, kustannukset ja tulokset näyttävät laajan, rekisteripohjaisen tutkimuksen mukaan Suomessa vaihtelevan alueittain suuresti. Infarktipotilaiden kuolleisuus näyttää olevan pienempi alueilla, joilla ohitusleikkaus tai pallolaajennus on tehty varhaisessa vaiheessa. Hoitoilmoitusten kirjaamiskäytäntöjen puutteet haittaavat luotettavan vertailutiedon saamista. Silti rekisteritiedot tarjoa-vat hyvän lähtökohdan sairaanhoitopiirien toiminnan arviointiin ja vertailuun.

Unto Häkkinen, Ulla Idänpään-Heikkilä, Ilmo Keskimäki, Auvo Rauhala, Timo Klaukka, Eija Teitto

Syrjäytyneet kansalaiset vakuutuslääketieteen näkökulmasta

Suomessa käynnistetty projekti työkyvyttömyyseläkehakemusten laatimiseksi syrjäytyneille henkilöille perustuu ajatukseen, että he eivät muutoin välttämättä saa sosiaaliturvaa oikeasta järjestelmästä. Sosiaaliturvajärjestelmältä tämäm edellyttää yhtenäistä ratkaisukäytäntöä. Miten työkyvyttömyyskriteerit on nähtävä syrjäytyneiden tilanteessa?

Juhani Juntunen, Antti Huunan-Seppälä, Tiina Telakivi, Ilkka Taipale