Kantasolusiirrot - tulevaisuuden hoitomuoto?

Ensimmäiset ihmisen alkion kantasolulinjat eristettiin vuonna 1998 ja niiden osoitettiin kykenevän erilaistumaan minkä tahansa kudoksen soluiksi. Samalla todettiin, että myös aikuiskudoksen kantasoluilla saattaa olla kyky erilaistua toisen kudoksen soluiksi. Alan tutkimus on tämän jälkeen kasvanut räjähdysmäisesti. Kannustimena toimii mahdollisuus hoitaa lukuisia pitkäaikaisia ja nykyhoidoin parantumattomia sairauksia palauttamalla vaurioituneen elimen toiminta normaaliksi. Kantasoluhoitojen kehitys on kuitenkin vielä alkuvaiheessa ja edessä on useita ylitettäviä esteitä. On tärkeää, ettei potilaiden odotuksia ruokita katteettomilla lupauksilla pian odotettavissa olevista hoidoista.

Jarmo Laine, Timo Otonkoski

Dementiapotilaan hankalien käytösoireiden hoitomahdollisuudet

Valtaosalla dementiapotilaista on sairauden jossain vaiheessa psykiatrisia tai käytösoireita. Masennus liittyy taudin alkuvaiheeseen ja harhat sekä aggressiivisuus pidemmälle ehtineeseen dementiaan. Nämä oireet vaikuttavat usein ratkaisevasti omaisten jaksamiseen. Potilaiden hoidossa käytetään nimenomaan dementiapotilaille suunnattuja käyttäytymistä muokkaavia psykoterapiamuotoja sekä lääkehoitoa. Uusilla masennuslääkkeillä ja toisen polven psykoosilääkkeillä on huomattavasti vähemmän haitallisia sivuvaikutuksia kuin vanhemmilla valmisteilla, joten niiden hyöty-haittasuhde on paljon aikaisempaa parempi.

Esa Leinonen, Maire Santala

Tunteet, mitä ne ovat, mistä ne tulevat, mitä ne merkitsevät ihmisen mielenterveydelle ja sairaudelle

Tunteet ovat itsekokemuksemme perustassa, ne synnyttävät ja muokkaavat representaatiomaailmaamme, antavat merkityksiä henkilökohtaisille kokemuksillemme. Tunteet kehittyvät affekteista, jotka ovat tiedostamattomia, mielen ja ruumiin rajalla olevia ilmiöitä. Ruumiilliset ilmaisumme, käyttäytymisemme, oireemme ovat niihin johtolankoina. Psyykkinen työ ja turvautuminen tunteisiin on paras suojamme elämän ahdinkotiloissa. Jos tämä ei ole mahdollista, käytämme kehityksellisesti eri tasoisia suojautumismekanismeja.

Pirkko Siltala

Mistä turvallinen paikka väkivaltaiselle nuorelle? Lastensuojelun ja psykiatrian pitäisi pystyä yhteistyöhön

Kun perhekodissa asuva nuori surmaa hoitajansa, kyse on äärimmäisestä teosta. Oikeuslaitos etsii syyllisiä, mutta nuorten parissa työskentelevät pohtivat syitä. Kysymyksiä on enemmän kuin vastauksia, mutta palveluverkostosta on havaittu pahoja reikiä, joista nuori voi pujahtaa helposti läpi.

Ulla Järvi

Miksi nuori tappaa?

Nuorten väkivallanteot ovat median voimalla tunkeneet jokaisen tajuntaan. Tilastotkin kertovat nuorison väkivallan tekojen lisääntyneen 1990-luvun puolivälistä lähtien.

Ulla Järvi

Nuori ihminen syrjäytyy - yhteiskunta tuhlaa

Nykymaailmassa, jossa kaikki pitää laskea rahassa, on todettu syrjäytyvän nuoren tulevan maksamaan yhteiskunnalle yli miljoona euroa. Rahassa ei voi kuitenkaan mitata sitä inhimillistä tuhlausta, joka seuraa nuoren ihmisen elämän valumisesta hukkaan.

Ulla Järvi

Potilasasiakirjat valvonnan näkökulmasta

Asiakkaiden oikeusturvan näkökulmasta ajankohtaisia haasteita terveydenhuollossa ovat asiakaspalautteen käsittelyn organisoiminen osaksi jatkuvaa laatutyötä, lainsäädännön edellyttämä hyvä tiedonhallintatapa sekä potilasasiamiesjärjestelmän kehittäminen. Potilasasiakirjojen laadun myötä kehittyvät hyvä hoito, potilaan turvallisuus ja henkilökunnan sekä potilaan oikeusturva. Asioiden ajatteleminen asiakasnäkökulmasta auttaa monessa asiassa. Palvelun tuottajan näkökulmasta eräs tunnustettavia tosiseikkoja on, että kaikessa inhimillisessä toiminnassa tapahtuu virheitä.

Esa Koukkari

Lääkärien ammatti-identiteetistä

Suomalaisen lääkärin ammatti-identiteetistä piirtyy Lääkäri 98 -tutkimuksen perusteella kuva, joka on enemmän potilas- kuin järjestelmäkeskeinen, enemmän ryhmätyöntekijä kuin yrittäjä ja enemmän kuuntelija kuin johtaja. Perusterveydenhuollon lääkäri tuntee olevansa vahvasti perhelääkäri.

Esko Kumpusalo Ja Lääkäri 98 -Tutkijaryhmä

Imeväiskuolemien välittömät syyt ja altistavat riskitekijät Malawin maaseudulla

25.5.2002 Tampereen yliopisto

Merimaaria Espo

Bisfenoli A:n ja kasvisterolien vaikutukset hilleriin ja peltomyyrään

27.5.2002 Helsingin yliopisto

Petteri Nieminen

Epäterveellisten elintapojen yhteydet: kohti terveyteen liittyvää elämäntyyliä

28.5.2002 Helsingin yliopisto

Mikko Laaksonen

Kuoleman säätely miehen itusoluissa: mitokondrioihin liittyvät mekanismit

31.5.2002 Helsingin yliopisto

Krista Erkkilä

Keuhkoklamydia-vasta-aineet iäkkäillä: seroepidemiologinen tutkimus

1.6.2002 Turun yliopisto

Anna-Liisa Koivisto

Itselujittunut polylaktidi-implanttikiinnitys nivelenluudutusleikkauksissa

5.6.2002 Helsingin yliopisto

Nina Voutilainen

Lyhyesti: Oikean kammion toimintakin tärkeä sydäninfarktipotilaalle

Vasemman kammion pumppaustoiminnan heikkeneminen on tärkeä huonon ennusteen merkki sydäninfarktin jälkeen, mutta oikean kammion merkityksestä ei ole juurikaan tietoa. Niinpä oikean kammion toiminta arvioitiin kaikukardiografialla suuren vajaatoimintatutkimuksen yhteydessä yli 400 osallistuneelta infarktipotilaalta, joilla kaikilla oli merkittävä vasemman kammion toimintahäiriö (ejektiofraktio alle 40 %). Oikean kammion toiminta ei korreloinut lainkaan vasemman kammion toimintaan, mutta se ennusti merkittävästi (p < 0,0001) kuolleisuutta ja sydämen vajaatoiminnan kehittymistä noin neljän vuoden seurannan aikana. Näyttää siltä, että oikean kammion toimintaan kannattaa kiinnittää entistä enemmän huomiota kaikukardiografian yhteydessä.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Bakteerit aiheuttavat heinäsirkkojen parveilun

Miljardien yksilöiden muodostamina pilvinä leviävät heinäsirkkaparvet voivat muutamassa päivässä tuhota viljasadon jopa satojen neliökilometrien alueelta. Parveilu käynnistyy, jos heinäsirkkapopulaation tiheys suurenee tietyn rajan yli. Tällöin sirkoille kasvaa normaalia pidemmät siivet ja niiden käytös muuttuu tuhoisin seurauksin. Muutos johtuu sirkkojen ulosteisiin erittyvistä feromoneista, joita niiden suoliston bakteerit tuottavat. Steriileissä olosuhteissa pidetyt sirkat pysyvät rauhallisina tiheinäkin populaatioina. Eipä olisi uskonut, että bakteereilla on sormensa pelissä tällaisessakin ilmiössä.

Matti Viljanen

Akarboosi ehkäisee aikuistyypin diabetesta

Aikuistyypin diabetesta edeltää heikentynyt glukoosinsieto. Kansainvälisessä monikeskustutkimuksessa, jossa myös Suomi oli mukana, selvitettiin, voidaanko akarboosilla estää tai siirtää diabeteksen puhkeaminen henkilöillä, joiden glukoosinsieto on heikentynyt. Akarboosi estää ohutsuolessa alfaglukosidaasientsyymien toimintaa; nämä entsyymit pilkkovat ravinnon hiilihydraatteja monosakkarideiksi. Näin hiilihydraattien pilkkoutuminen ruoansulatuskanavassa viivästyy tai estyy, jolloin hiilihydraateista vapautuvan glukoosin imeytyminen verenkiertoon hidastuu ja vähenee. Loppuanalyysiin saatiin 1 368 potilasta, joista puolet oli käyttänyt lumetta, puolet 100 mg akarboosia kolme kertaa vuorokaudessa aterioiden yhteydessä. Tutkimus kesti niin kauan, että kaikki potilaat olivat käyttäneet akarboosia tai lumetta vähintään 3 vuotta.

Robert Paul

Biventrikulaarinen tahdistus lievittää sydämen vaikean vajaatoiminnan oireita

Noin kolmanneksella vajaatoimintapotilaista tautiprosessi hidastaa sähköimpulssin johtumista kammioiden alueella. Tämä ilmenee QRS-kompleksin levenemisenä ja aiheuttaa kammioiden epäsynkronisen supistumisen, mikä saattaa pahentaa vajaatoiminnan oireita.

Juhani Airaksinen

Depression riskitekijät erilaisia lapsuusiässä ja aikuisena

Viime aikoina on ilmestynyt tutkimuksia, joissa kartoitetaan mielenterveyshäiriöiden varhaista ilmaantumista. Uudessa-Seelannissa tehdyssä valikoimatonta syntymäkohorttia seuraamalla selvitettiin masennuksen esiintymistä lapsuudessa (11, 13 ja 15 vuoden iässä) ja aikuisuudessa (18, 21 ja 26 vuoden iässä). Luotettavat tiedot saatiin 998 tutkittavalta, jotka jaettiin neljään ryhmään: 1) lapsuudessa masennukseen sairastuneet mutta aikuisiässä terveet (n = 21), 2) vasta aikuisiässä sairastuneet (n = 314), 3) lapsuus- ja aikuisiässä masennusta sairastaneet (n = 34) sekä 4) koko ajan masennuksen suhteen terveet (n = 629).

Raimo Kr Salokangas

Nenähuuhtelu ei riitä alahengitysteiden arviointiin kosteusvaurioaltistuksissa

Kuopiolaiset ovat selvittäneet monipuolisesti kosteusvaurioiden merkitystä terveydentilalle. Purokivi ym. ovat tutkineet asiaa nimenomaan kosteusvaurion kärsineen koulun (n = 37) ja verrokkikoulun opettajien (n = 23) oireiston ja löydösten kannalta. Ideana oli selvittää, voidaanko kajoamattomilla tutkimuksilla kuten indusoidun ysköksen eri solujen ja sytokiinien (mm. IL-4, IL-6,TNFalfa) tutkimisella, uloshengitysilman typpioksidin määrityksellä (NO) tai nenähuuhtelunäytteen analyysillä päästä luotettavaan diagnostiikkaan. Aiemminhan diagnostiikka varsinkin alahengitysreiden osalta on perustunut varsin kajoavaan tekniikkaan kuten bronkoalveolaarihuuhteluun ja keuhkoputkien tai kudoksen biopsioihin.

Hannu Puolijoki