Lyhyesti: Uutta toivoa selkärankareuman hoitoon I

Koska TNFalfa saattaa liittyä ankyloivan spondyliitin taustaan, tutkittiin Saksassa infliksimabin vaikutusta taudin kulkuun. Vaikeasti tai keskivaikeasti oirehtivista 35 potilaasta puolet sai lumeruiskeen, puolet infliksimabia suoneen (25 mg/kg) seurannan alussa sekä kahden ja kuuden viikon kuluttua. Seurantaa kesti kolme kuukautta. Infliksimabi toi merkitsevää lievitystä taudinkuvaan niin potilaan kuin lääkärinkin mielestä. Väsymys, selkäkipu, nivelkipu- ja turvotus, aamujäykkyys ja jänneinsertioiden kipu lievenivät merkitsevästi jo ensimmäisen injektion jälkeen. Lasko- ja CRP-arvo laskivat merkitsevästi. Kolme potilasta joutui keskeyttämään infliksimabihoidon haittavaikutuksen takia (leukopenia, imusolmuke- ja pernatuberkuloosi, keuhkojen granulomatoottinen yliherkkyysreaktio). Vaikeahoitoiseen tautiin näyttää saadun uusi, joskaan ei täysin vaaraton hoitovaihtoehto.

Robert Paul

Lyhyesti: Uutta toivoa selkärankareuman hoitoon II

Samasta syystä kuin edellä tutkittiin San Franciscon yliopistossa etanerseptin vaikutusta ankyloivan spondyliitin kulkuun 40:llä vaikeasti tai keskivaikeasti oirehtivalla potilaalla. Puolet potilasta sai lumelääkeruiskeen, puolet etanerseptia ihon alle (25 mg) joka toinen viikko neljän kuukauden ajan. Seurantaa kesti 10 kuukautta. Etanersepti toi huomattavaa lievitystä aamujäykkyyteen, yökipuun, selän liikkuvuuteen, jänneinsertioiden kipuun jo 4 kuukauden kohdalla ja tulos säilyi koko seurannan ajan. Lasko- ja CRP-arvo laskivat merkitsevästi. Haittavaikutuksia oli saman verran molemmissa ryhmissä. Tässäkin siis luvassa on uusi hoitovaihtoehto.

Robert Paul

Sepelvaltimotautitapahtumien esiintyvyyden kehityssuunnat Suomessa 1993-1997 FINAMI-tutkimus

Suomessa on toiminut sydäninfarktirekistereitä eri muodoissa 1970-luvun alkupuolelta lähtien, laajimmin FINMONICA-projektin yhteydessä kymmenvuotiskaudella 1983-92. Koska sepelvaltimotauti on edelleen keskeinen kansanterveysongelma maassamme, päätettiin FINMONICAn loppumisen jälkeen infarktirekisteritoimintaa jatkaa. Tässä artikkelissa esitetään FINAMI-rekisterin ensimmäisiä tuloksia viisivuotiskaudelta 1993-97. Tänä aikana sepelvaltimotautikuolleisuuden selvä lasku on edelleen jatkunut. Luonteenomaista ajanjaksolle oli etenkin uusintainfarkteista johtuvan kuolleisuuden väheneminen. Sen sijaan 28 päivän kohtaustappavuuden muutos jäi vaatimattomaksi. Lähes kaksi kolmasosaa sepelvaltimotautikuolemista tapahtui ennen sairaalaantuloa. Tulokset viittaavat siihen, että primaari- ja sekundaaripreventio ovat olleet tärkeimpiä sepelvaltimotautikuolleisuuden vähenemiseen vaikuttaneita tekijöitä Suomessa.

Veikko Salomaa, Matti Ketonen, Heli Koukkunen, Pirjo Immonen-Räihä, Tapani Jerkkola, Päivi Kärjä-Koskenkari, Markku Mähönen, Kari Kuulasmaa, Juha Mustonen, Pertti Palomäki, Matti Arstila, Tapio Vuorenmaa, Aapo Lehtonen, Seppo Lehto, Heikki Miettinen, Anne Juolevi, Jorma Torppa, Jaakko Tuomilehto, Y. Antero Kesäniemi, Kalevi Pyörälä

Lääkkeiden aiheuttamien sikiövaurioiden ehkäisyn mahdollisuudet

Vain harvan lääkkeen tiedetään olevan sikiön kannalta selvästi haitallinen, mutta toisaalta harvasta lääkkeestä on riittävästi tutkimustietoa sikiölle koituvan riskin luotettavaa arviota varten. Uusista lääkkeistä käytössä oleva tieto perustuu pelkästään eläinkokeisiin, eikä niiden tuloksia voi suoraan soveltaa ihmiseen. Lääkkeiden yhteisvaikutuksista sikiön kehityksen kannalta tiedetään vielä vähän. Lääkettä määrätessä tulisi aina muistaa kiinnittää huomiota raskauden mahdollisuuteen.

Heli Malm

Milloin lääkehoitoon on syytä puuttua jo ennen raskautta?

Pitkäaikaissairautta sairastavan naisen raskauden suunnittelussa on arvioitava lääkityksen haitat ja hyödyt. Vastakkain ovat taudin paheneminen raskauden aikana ja sikiölle lääkkeistä aiheutuvat vaarat. Valtaosa lääkkeistä on tutkimuksissa osoittautunut turvallisiksi, mutta joihinkin liittyy selvä epämuodostumien vaara. Myös sairauteen liittyvät aineenvaihdunnalliset tilat saattavat altistaa kehityshäiriöille, kuten diabeetikon korkea veren sokeripitoisuus. Raskauden suunnittelu edellyttää lääkkeiden raskaudenaikaisen metabolian tuntemista ja tietoa raskauden kulusta.

Sirkku Tulokas

Lisääkö D-vitamiinin vajaus syöpiä?

Useat epidemiologiset ja kokeelliset tutkimukset osoittavat, että D-vitamiini voisi ehkäistä useita yleisiä syöpiä, sarkoomia ja leukemioita. Myös D-vitamiinin käyttöä syöpien hoidossa on kokeiltu. Hyperkalsemian kehittyminen hoidon aikana on tärkein ongelma, ja sitä yritetään ratkaista kehittelemällä ei-kalseemisia D-vitamiinijohdannaisia. Koska D-vitamiinin paikallinen metabolia kohdekudoksissa ja syövissä on ratkaiseva sen vaikutuksen kannalta ja annettu D-vitamiini saattaa inaktivoitua, on syöpien D-vitamiiniresistenssin voittaminen tärkeä kehityskohde syövän hoidoissa.

Pentti Tuohimaa

Mustasukkaisuus, rakkaus ja aggressio

Mustasukkaisuuteen kytkeytyvä menetys tai sen uhka voi olla vakava terveyden, työkyvyn, todellisuudentajun ja koko elämän vaarantava kriisi, johon tarvitaan psykoterapeuttista apua. Se, onko mustasukkaisuus aiheellista vai aiheetonta, johtaa erilaisiin selviytymisstrategioihin. Ihminen voi kokea ohimenevästi mustasukkaisuutta joka häviää heti osoittautuessaan aiheettomaksi. Aiheellinen mustasukkaisuus häviää sitten, kun asianomainen on selvittänyt perusteellisesti itselleen, mitä suhteelta jatkossa haluaa vai haluaako suhdetta enää ollenkaan. Pitkittyvä aiheeton mustasukkaisuus voi perustua kumppanin hyljeksinnälle ja provosoinnille tai pakkomielteenomaisille ajatuksille siitä, että kumppanilla on toinen.

Rauno Juntumaa

Ministeriö haluaa toteuttaa substituution jo ensi vuonna

Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee siirtymistä geneeriseen substituutioon jo ensi vuoden alusta alkaen. Jos substituutio toteutuu, lääkärin määräämä lääke vaihdetaan apteekissa halvimpaan vaihtokelpoiseen lääkkeeseen. Lääkäri voisi kieltää vaihtamisen vain, jos kieltoon on perusteltu lääketieteellinen syy. Lääkkeen ostajalla olisi oikeus kieltää vaihtaminen millä perusteella tahansa.

Suvi Sariola

Lääkäriliiton Santero Kujala: Lääkkeen vaihdosta ei edes ilmoitettaisi lääkärille

- Jos lääkärin lääkemääräyksestä poiketaan, apteekin on nykyisten säännösten mukaan kysyttävä lääkäriltä lupa tai pakottavissa tapauksissa ensi tilassa ilmoitettava asiasta hänelle. Nyt asiasta ei edes ilmoitettaisi, kritisoi Lääkäriliiton apulaistoiminnanjohtaja Santero Kujala ministeriössä laadittua lakiesitysluonnosta.

Suvi Sariola

Ikäjohtaminen avuksi terveydenhuollossa

Uuden vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä terveydenhuollon palvelujen tuottamisesta vastaavat osaltaan ikääntyvät työntekijät. Suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle menetetään myös paljon kokemuksen kautta hankittua ammattitaitoa, ellei tulevaan varauduta ja turvata ammattitaidon siirto seuraavalle työntekijäpolvelle. Suurten ikäluokkien motivoimisessa jatkamaan työelämässä pitempään ja mentoroimaan nuorempia työntekijöitä voitaisiin hyödyntää ikäjohtamisen periaatteita.

Pekka Mölsä

Mikä tekisi terveyskeskuslääkärin työn houkuttelevaksi? Helsingin terveyskeskuslääkäreiden toiveita ja ehdotuksia

Helsingin terveyskeskuslääkärit haluaisivat työssään lisää koulutusta ja kannusta, parempaa palkkaa, selkeämpää työn suunnittelua ja organisointia sekä hyvää tiedonkulkua työyhteisössä. Tiedot perustuvat Helsingin Aluelääkäriyhdistyksen keräämiin työryhmäraportteihin ja jäsenkyselyyn viime vuoden syyskuussa. Tutkimushetkellä Helsingin terveyskeskuksen tulevaisuus lääkärityövoiman pysyvyyden suhteen näytti huolestuttavalta.

Katia Käyhkö, Mikko Valkonen

Lyhyesti: Sildenafiilista apua pulmonaalihypertensioon?

Yksittäisten tapausselostusten valossa potenssilääke sildenafiili saattaa laskea kohonnutta keuhkoverenkierron painetta. Kanadalaisessa tutkimuksessa kerta-annos (75 mg) sildenafiilia laski keuhkoverenkierron vastusta yhtä paljon kuin inhaloitu typpioksidi 13:lla vaikeaa pulmonaalihypertensiota sairastavalla potilaalla eikä laskenut systeemistä verenpainetta tai aiheuttanut merkittäviä muita haittavaikutuksia. Yksinkertaisuuden annostelun takia sildenafiilista arveltiin olevan hyötyä ainakin pulmonaalihypertension hoidon arvioinnissa, ja jos edullinen hemodynaaminen vaikutus osoittautuu pitkäaikaiseksi, mahdollisesti myös hoidossa.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Sildenafiilin ja kodeiinin yhteisvaikutus

Opiaatit lisäävät syklisen GMP:n pitoisuuksia perifeerisissä hermopäätteissä. Siksi ei ole yllättävää, että sildenafiili, joka on tämän välittäjäainetta hajottavan entsyymin estäjä, yhdessä kodeiinin kanssa voi aiheuttaa pitkittyneen erektion. Lontoosta raportoidaan kahdesta eri potilaasta, 49-vuotiaasta selkänsä loukanneesta ja 37-HIV-positiivisesta miehestä, joilla oli impotentia coeundi. Kun he yskään ja kipuun käyttivät säännöllisesti kodeiinia ja samalla 100 mg sildenafiilia, oli seurauksena orgasminjälkeinen pitkittynyt, osin kivulloinen erektio. On siis syytä kysyä potilaan mahdollista opioidien käyttöä, jos sildenafiilihoito on aiheen. Yhteisvaikutuksena voi seurata jopa priapismi.

Robert Paul

Insuliini ihon alle ei estä riskipotilaiden diabetesta

Tyypin 1 diabeteksen riski on suurentunut jopa 20-kertaiseksi tautia sairastavien lähisukulaisilla, joilla on veressään saarekesoluvasta-aineita. Jo pitkään on toivottu, että näiden riskipotilaiden diabeteksen puhkeaminen voitaisiin estää antamalla pieninä annoksina insuliinia joko ihon alle tai suun kautta. On nimittäin koe-eläinnäyttöä siitä, että pieni annos insuliinia estää diabeteksen puhkeamisen elämille joko metabolisella tai immunologisella mekanismilla.

Robert Paul

Miten estää virtsatiekivien uusiutuminen?

Vähentäkää maidon ja maitotuotteiden käyttöä, on vastaus otsikon kysymykseen usein, kun virtsatiekivitautia sairastava potilas tiedustelee asiaa lääkäriltään. Vähäkalsiumista ruokavaliota on suositeltu erityisesti sellaisille potilaille, joilla on todettu idiopaattinen hyperkalsiuria. Pitkäaikaistulokset tämän hoidon tehokkuudesta kuitenkin puuttuvat, ja viime aikoina koko ehkäisykeino on saatettu kyseenalaiseksi. Sen sijaan on arveltu, että rajoittamalla eläinvalkuaisen ja suolan käyttöä kivien syntyä saataisiin vähennetyksi.

Ossi Lindell

Systeemisen skleroosin keuhkomuutoksista uutta tietoa

Systeeminen skleroosi, jonka monet paremmin mieltävät sklerodermaksi, on moniin elinjärjestelmiin iskevä sairaus. Pääpaino on toki ihossa ja sisäelimissä, mutta keuhkomuutokset eivät ole nekään harvinaisia. Tutkimusta näistä ei ole kovin paljon, mutta esimerkiksi nyt julkaistu tuore selvitys 80 potilaan keuhkomuutoksista osoittaa niissä esiintyvän luultua enemmän variaatioita, joilla voidaan arvioida myös olevan ennusteellista vaikutusta: epäspesifinen interstitiaalinen pneumonia (NSIP; tavallisempi) lienee ennusteeltaan parempi kuin ns. tavallinen interstitiaalinen pneumonia (UIP). Elossa olevien määrissä 10 vuoden kuluttua diagnoosista olivat 69 % ja 29 %. Potilaiden määrät tosin olivat aineistossa pieniä (62 ja 6).

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Koiraat kehityksen kärjessä

Koirailla ei ole viime aikoina mennyt oikein hyvin. Munasolun partenogeneettisessä hedelmöittämisessä on onnistuttu, ja kloonienkin sukupuoli voidaan vaihtaa helposti koiraasta naaraaksi. Yhdessä suhteessa koiraat ovat kuitenkin kiistatta naaraita edellä: heidän perimässään tapahtuu selvästi enemmän mutaatioita. Uusin ihmisen ja ihmisapinoiden soluilla tehty tutkimus osoittaa, että koiraiden mutaatiofrekvenssi on yli viisinkertainen naaraiden frekvenssiin verrattuna. Aika laiha lohtu tämä kuitenkin on ainakin meille ihmiskoiraille, sillä valtavan populaatiomme vuoksi riittävän suurta lisääntymisetua antavan mutaation syntyminen on lähes mahdotonta.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Aivotrauma altistaa itsetuhoisuudelle

Aivotraumaan liittyy runsaasti psyykkisiä oireita ja toimintakyvyn häiriöitä mutta kattavia selvityksiä aivovamman ja itsetuhoisuuden välisestä yhteydestä ei ole tehty. Australialaistutkimuksessa avohoidossa olevista aivotraumapotilaista 35 %:lla ilmeni toivottomuutta, 23 %:lla itsetuhoajatuksia ja 18 % oli tehnyt trauman jälkeen itsemurhayrityksen. Itsemurhaa yrittäneillä ilmeni runsaasti myös muita psykiatrisia häiriöitä. Traumaa seurannut toivottomuuden tunne ennakoi itsetuhoajatuksia ja ne puolestaan itsemurhayrityksiä. Sen sijaan trauman vaikeusaste tai sitä edeltäneet itsetuhon riskitekijät eivät ennakoineet trauman jälkeisiä itsemurhayrityksiä. Tutkimus osoittikin vakuuttavasti, että suurella osalla aivovamman kärsineistä ilmenee itsetuhoisuutta ja että aivovammapotilaiden hoidossa tulee erityisesti kiinnittää huomiota toivottomuuden tunteiden ja itsetuhoajatusten ilmenemiseen.

Raimo Kr Salokangas

Uskonnollisuus ja masentuneisuus iäkkäillä

Uskonnollisuus on kanava, mistä mielenterveyden ongelmista kärsivä saattaa etsiä tukea ja toivoa elämäänsä. Uskonnollisuus ei ehkä poista ongelmia, mutta se saattaa auttaa selviytymään niistä huolimatta. Turun seudulla tehdyssä tutkimuksessa kävi ilmi, että vaikka uskonnollisuus ei ollut yhteydessä ajankohtaisiin masennusoireisiin, oli uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistuminen, raamatun lukeminen ja uskonnon subjektiivinen merkitys yleisempiä niillä, joilla oli jossain elämänvaiheessa todettu masennustila. Tutkijat arvelevat, että uskonnollisuuden merkitys elämässä korostuu koetun masennustilan jälkeen, vaikka näiden kahden välillä ei todettu riippuvuutta.

Timo Teinonen, Raimo Isoaho, Sirkka-Liisa Kivelä

Perinnöllisen kolorektaalisyövän geenimuutokset

Perinnöllinen kolorektaalisyöpä jaetaan usein kahteen pääryhmään: polypoositauteihin ja periytyvään ei-polypoottiseen kolorektaalisyöpään. Yleisin polypoositauti on familiaalinen adenomatoottinen polypoosi (FAP) jonka osuus kaikista kolorektaalisyöpätapauksista on noin 0,1%, jos sukujen seuranta on hyvin organisoitua. Harvinaisempia polypoositauteja ovat juveniili polypoosi ja Peutz-Jeghers-oireyhtymä. Perinnöllinen ei-polypoottinen kolorektaalisyöpä, HNPCC (hereditary nonpolyposis colorectal cancer), selittää noin 2,0-5,5 % kolorektaalisyöpätapauksista. Periytyvälle suolistosyövälle altistavat geenit ovat tyypillisesti kasvurajoitegeenejä, tai kuten HNPCC-oireyhtymässä, DNA:n korjausmekanismeihin liittyviä geenejä.

Virpi Launonen, Lauri A. Aaltonen