Lyhyesti: Lipoksiineistako uusi päänvaiva astmaa hoitaville?

Lipoksiinien (LX) lanseerauksesta tulee kuluneeksi pian kaksi vuosikymmentä; kyseessä ovat paikallisesti in vivo tulehdusalueella syntyvät eikosanoidit. Siksipä ei ihme, että niiden osuutta myös astmaattisen tulehduksen taustalta tutkitaan. Kahdenkymmenen eriasteisen astmaatikon ja kahdeksan verrokin tutkimuksessa LXA4:ää todettiin lievää astmaa sairastavien indusoiduissa ysköksissä. Jo pienten LXA4- ja LXB4-pitoisuuksien todettiin estävän perifeerisen veren mononukleaaristen solujen erittämää interleukiini 8:aa. Ennustanpa, että lipoksiinien vaikutusten modulaatiosta tulee uusi keuhkolääketieteen kasvava tutkimusalue.

Hannu Puolijoki

Viivästynyt supistustoiminta lapsivedenmenon jälkeen täysiaikaisessa raskaudessa Lisääkö yli neljän tunnin viive operatiivisia synnytyksiä?

Ennenaikaista lapsivedenmenoa esiintyy 8-13 %:ssa täysiaikaisista raskauksista. Kliininen ongelma muodostuu, kun aika vedenmenon ja supistustoiminnan alkamisen välillä pitkittyy. Kliinisessä työssä on syntynyt vaikutelma, että tällöin komplikaatioiden ja instrumentaalisten synnytysten riski lisääntyy. Asiaa tutkittiin Vaasan keskussairaalan synnyttäjien aineistosta, ja siinä avustettujen alatiesynnytysten ja myös kaikkien toimenpidesynnytysten yhteismäärä oli merkittävästi suurempi synnyttäjillä, joilla lapsivedenmeno tapahtui vähintään neljä tuntia ennen supistustoiminnan alkua.

Mikael Gardberg, Hilkka Ijäs, Eero Laakkonen

Siltakielekeleikkaus puheenparannusleikkauksena nenäportin vajaatoiminnassa

Suulaen ja nielun seinämät muodostavat nenäportin, jonka tulisi sulkeutua puhumisen aikana. Nenäportin toiminnanvajaus johtaa puheäänen sointivirheeseen. Nenäportin toiminnanvajauksen erotusdiagnostiikka edellyttää perusteellista puheen tutkimusta ja instrumentaalista dokumentointia. Kun sulkuvajauksen tausta on selvästi orgaaninen, resonanssihäiriö hoidetaan kirurgisesti. Siltakielekeleikkaus on yleisesti käytetty leikkausmenetelmä, mutta sen käyttöön on arveltu liittyvän myös riskejä. Kirjallisuuskatsaus kuitenkin osoittaa, että siltakielekeleikkaus kuuluu luotettavimmin puhetta korjaaviin leikkausmene-telmiin nenäportin toiminnanvajauksissa.

Marja-Leena Haapanen

Kehitysvammaisen aivojen magneettikuvaukset

Kehitysvammaisuus on neurologinen oire, jonka taustalla voi olla hyvin moninaisia tauteja ja tiloja. Monessa tapauksessa aiheuttaja on jo potilaan tautihistorian perusteella itsestäänselvä, kuten silloin, kun kyseessä on aivojen hapenpuutteen tai aivovamman jälkitila. Yleiset kehitysvammaoireyhtymät, kuten Downin oireyhtymä ja Fragile-X-oireyhtymä, ovat jo kliinisin perustein epäiltävissä ja diagnoosi voidaan varmistaa kromosomianalyysin avulla. Aivojen kuvantamistutkimuksia tarvitaan silloin, kun diagnoosi on tuntematon tai tiedossa olevan vaurion laajuutta halutaan tarkemmin kartoittaa.

Leena Valanne

Kuulon kuntoutus, mitä ja milloin?

Kuulovammaisten lääkinnällisellä kuntoutuksella on Suomessa jo melko pitkät perinteet myös osana terveydenhuoltoa. Kuulon kuntoutus edellyttää sekä kuulovaurion että potilaan toimintaympäristön aiheuttaman haitan arviointia. Kuntoutusratkaisut räätälöidään yksilöllisesti ja ne ovat tehokkaita vasta riittävän ohjauksen ja sopeutumisvalmennuksen tukemina. Viime vuosien rakennemuutokset ja erikoissairaanhoidon varojen puute ovat kuitenkin tuoneet ongelmia. Jonot ovat kohtuuttomasti pidentyneet, audiologien koulutus on lopetettu ja epärealistisesti yritetään löytää jopa kuntoutuslainsäädännön hengen vastaisesti vippaskonsteja kuntoutuksen järjestämiseksi yhä pienemmillä kustannuksilla tarpeen kuitenkin jatkuvasti lisääntyessä.

Tapani Jauhiainen

Asklepios avartaa: Lääketieteilijät ja humanistit lyövät kättä Turussa

Turussa syksyllä 2002 alkavan Asklepios-ohjelman tehtävänä on avartaa, herättää ja hätkähdyttää ajattelemaan terveyttä ja sairautta uusista näkökulmista. 15 opintoviikon mittainen ohjelma on suunniteltu yhteisiksi opinnoiksi sekä lääketieteen että humanistisen tiedekunnan opiskelijoille.

Tuula Vainikainen

Miten lääkäri voi auttaa potilasta ilman potilaan vastaanottokäyntiä? Kuvaus Luoteis-Satakunnan terveyskeskuksen lääkärihoitaja -projektin alkuvaiheista lääkärin näkökulmasta

Luoteis-Satakunnan terveyskeskuksessa käynnistettiin lääkärihoitaja-projekti. Projekti alkoi, koska taajamista etäällä olevissa sivuterveysasemissa on lääkäripula. Hoitajatyövoimaa on ainakin toistaiseksi ollut maaseudulla paremmin saatavilla. Myös maakuntakeskuksen kupeessa olevalle pääterveysasemalle on saatu lääkäreitä selvästi helpommin. Päätettiin kehittää uutta toimintamallia, jossa hoitajan ja lääkärin väliseen työnjakoon tehdään muutoksia ja jossa kehitetään etäasiointimalleja. Osoittautui, että lääkärit voivat hoitaa etäasioinnin keinoin noin 80 % niistä asioista, joihin tarvitaan lääkärin apua.

Pekka T. Jaatinen, Petri Kiippa

Lääketieteen opiskelijat terveyskeskuksessa: Kuinka ohjaajalääkärit sen kokevat?

Syyslukukaudella 2000 Helsingin yliopiston suomenkielisessä lääketieteen perusopetuksessa tehtiin terveyskeskusharjoittelun uudistus, jossa opetus hajasijoitettiin 11 terveyskeskukseen Helsingin ulkopuolelle ja toteutettiin kahden viikon yhtäjaksoisena harjoitteluna. Kandidaattien ohjaukseen osallistui 140 terveyskeskuslääkäriä. Sekä opiskelijoiden että ohjaajien kokemukset olivat erittäin myönteisiä. Lääkäriohjaajien ammatillisen hyödyn kokemisen lisääminen, ohjauksen kehittymisen ja jatkuvuuden tukeminen sekä ohjaajan roolin vakiinnuttaminen ovat jatkossa tärkeimpiä tavoitteita. Parhaiten näihin tavoitteisiin päästään järjestämällä ohjaajakoulutusta ja tukemalla ohjaavien lääkärien ammattitaidon arvostusta.

Marja Sihvonen, Pertti Kekki

Usko Jumalaan lääkärin arvomaailmassa

Usko Jumalaan jakaa lääkärit. Se on hyvin tärkeä asia neljäsosalle lääkäreistä. Toisaalta yhtä monelle lääkärille usko Jumalaan ei ole ollenkaan tärkeää. Nämä ääripäät edustavat yhdessä puolta lääkärikunnasta. Toinen puoli suhtautuu omaan jumalauskoonsa vähemmän kantaaottavasti.

Kari Mattila Ja Lääkäri 98 -Tutkimusryhmä

Apoptoosi sydämen kehityksessä

3.5.2002 Turun yliopisto

Eltyeb Abdelwahid

Hiili-11-leimattu hydroksiefedriini-PET kroonisessa sydämen vajaatoiminnassa

3.5.2002 Turun yliopisto

Mikko Pietilä

Lasten kuorsaus ja uniapnea: kuuden kuukauden seurantatutkimus

3.5.2002 Oulun yliopisto

Peter Nieminen

Nisäkässolujen stressigeenin (hsp70) säätelypoikkeavuudet

3.5.2002 Kuopion yliopisto

Kai Kaarniranta

D-vitamiinijohdannaiset kokeellisissa leukemia- ja elinsiirtomalleissa

7.5.2002 Helsingin yliopisto

Ilkka Pakkala

Apoptoosin säätely naisen lisääntymiselimistössä

8.5.2002 Oulun yliopisto

Tommi Vaskivuo

Lyhyesti: Joka neljäs australialaisnuori käyttänyt kannabista

Kannabiksen käyttö on lisääntynyt nopeasti. Vuonna 1998 kartoitettiin Australiassa 13-17-vuotiaiden nuorten terveyskäyttäytymistä. Neljännes nuorista oli jossain elämänsä vaiheessa käyttänyt kannabista. 17-vuotiaista jo 41 % oli kokeillut kannabista. Tyttöjen ja poikien kannabiskokeilujen määrissä ei ollut merkittävää eroa. Sen sijaan yksinhuoltajien lapsilla kannabiksen käyttö oli selvästi yleisempää kuin kahden vanhemman kanssa asuvilla. Kannabiksen käyttö yhdistyi nuorella masentuneisuuteen, käytöshäiriöihin, runsaaseen alkoholin ja muiden aineiden käyttöön. Kannabiksen käytön yleisyys yllätti tutkijat. Myös muun samanaikaissairastamisen ja haitallisen terveyskäyttäytymisen kasautuminen kannabiksen käyttäjille on huolestuttavaa.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Glaukoomaa helikobakteerista?

Viime vuosina on mikrobeja liitetty moniin tauteihin, joita ei äkkipäätään infektioihin yhdistetä, mutta mikrobiologikin hieraisi silmiään nähdessään tämän jutun. Kreikkalainen tutkimusryhmä on jo aiemmin todennut glaukoomapotilailla paljon helikobakteeri-infektioita. Tässäkin työssä potilailla oli bakteeri tuplasti niin usein kuin verrokeilla (88 % vs 47 %). Nyt tehtiin hoitokoe: helikobakteeri häädettiin ja jäätiin seuraamaan tilanteen kehittymistä. Kahden vuoden kuluttua silmänpaine ja näkökenttä paranivat niillä, joilla häätö oli onnistunut. Helikobakteeria edelleen kantavilla näin ei käynyt. Tutkijat ehdottelevat vienosti helikobakteeria glau-kooman aiheuttajaksi. Millähän mekanismilla?

Heikki Arvilommi

Lisääkö Internet Münchausenin oireyhtymän esiintyvyyttä?

Silloin tällöin itse kukin lienee kohdannut Münchausenin oireyhtymää sairastavan potilaan. Diagnoosi on yksi vaikeimmista ja hoito usein toivotonta; asioiden todellisen laidan selvitessä potilas hakeutuu yleensä muualle hoitoon ja kieltää tietenkin tietojensa luovuttamisen mihinkään, lukuun ottamatta hänellä itsellään hallussaan olevaa lukuisten aiempien tutkimusten nippua...

Hannu Puolijoki

Poikkeava serotoniinin aineenvaihdunta voi altistaa depressiolle - mutta miten?

Varsin yleisesti uskotaan, että masennuksessa serotoniinin transmissio on häiriintynyt. Vähemmän tiedetään siitä, minkälainen häiriö on kyseessä ja muuttuuko tämä häiriö, kun masennuksesta on toivuttu. Kahdessa tutkimuksessa pyrittiin vastaamaan näihin kysymyksiin.

Raimo Kr Salokangas

Probiootit ehkäisevät antibioottiripulia

Probiootit ovat mikrobeja, joilla sanotaan olevan edullisia terveysvaikutuksia. Kohtuullista näyttöä on niiden tehosta lasten infektioripulin hoidossa ja vaihtelevia tuloksia turistiripulin ehkäisyssä. Tämä meta-analyysi löysi 9 satunnaistettua, kontrolloitua kaksoissokkotutkimusta probioottien käytöstä antibioottiripulin ehkäisyssä.

Heikki Arvilommi