Ammattiperäisen keuhkosyövän ja keuhkopussin muutosten seulonta tietokonetomografialla

12.4.2002 Helsingin yliopisto

Mia Tiitola

Aivokasvainten perinnöllisyyttä selvittävä molekyyligeneettinen ja epidemiologinen tutkimus

13.4.2002 Tampereen yliopisto

Niina Paunu

Diabeetikoiden ja ei-diabeetikoiden sepelvaltimotaudin vaikeutta ja laajuutta ennustavat riskitekijät

13.4.2002 Helsingin yliopisto

Pia Pajunen

Antioksidatiivisten entsyymien esiintyminen keuhkokudossairauksissa

19.4.2002 Oulun yliopisto

Essi Lakari

NF1-kasvurajoitevalkuainen ihossa: Ilmentyminen kudosvaurion paranemisen ja solujen erilaistumisen aikana

19.4.2002 Oulun yliopisto

Heli Ylä-Outinen

Lyhyesti: Astmaneuvonnan taso Internetissä kehno

Amerikkalaisia kiinnosti, millaista on väestön netistä saaman astmainformaation taso. Haku suoritettiin Yahoon, HON:n, Alta Vistan ja Healthfinderin kautta sanoilla 'asthma, patient information'. Maksimissaan 50 osoitetta hakukonetta kohden tutkittiin. Vain 90/145 saaduista nettiosoitteista itse asiassa sisälsi astmaa koskevaa opetusmateriaalia. 28 800 bittiä sekunnissa siirtävällä modeemilla keskimääräinen sivuston avaaminen tapahtui 34 sekunnissa. Vain 9 kohdetta sisälsi opastusta useammalla kielellä. Puutteita oli materiaalin sisällössä ja laadussa, eikä innovatiivista teknologiaa juurikaan sovellettu. Tässä pohdittavaa niille, jotka suunnittelevat nettiin kotimaista potilasinformaatiota.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Hallusinointi ei aina merkitse psykoosia

Hallusinaatioita pidetään yleisesti vaikean psykoosin tyyppioireina, mutta harha-aistimukset eivät ehkä sittenkään ole kovin harvinaisia eivätkä aina merkitse vakavaa psyykkistä häiriötä. Englantilaistutkimuksessa haastateltiin etniseen vähemmistöön kuuluvia ja valkoihoisia tutkittavia ja heiltä kysyttiin myös harhojen esiintymistä. Valkoihoisista 4 % raportoi hallusinaatioista, Karibian saarilta kotoisin olevista lähes 10 % mutta Etelä-Aasiasta tulleista vain runsaat 2 %. Hallusinaatioista raportoineista vain 25 %:lla täyttyivät jonkin psykoosin diagnostiset kriteerit. Hallusinaatioiden kokeminen ei siis läheskään aina merkitse psykoosia, joskin sitä voidaan pitää merkkinä alttiudesta psykoottiseen reagointiin. Toisaalta kulttuurierot näyttävät selittävän merkittävän osan harha-aistimusten kokemisesta.

Raimo Kr Salokangas

Mitä eri hoidoilla saavutettavat lisävuodet maksavat?

Preventiivisen lääketieteen kehityksen myötä ovat laskelmat eliniän tilastollisen pidentämisen kustannuksista yleistyneet. Tässä vastikään julkaistuja esimerkkejä lisäelinvuoden hinnoista euroina:

Juhani Airaksinen

Ensin työhön ja sitten vasta kuntoutus eikä päinvastoin

Työttömyys ja työkyvyttömyys ovat erittäin yleinen ja yhä paheneva ongelma skitsofreniaan ja muihin vakaviin psyykkisiin häiriöihin sairastuneilla. Viime aikoina on kuitenkin kehitetty menetelmiä, joilla psykoosiin sairastuneita voidaan tuloksellisesti työllistää.

Raimo Kr Salokangas

Geelimäisten käsihuuhteiden antiseptinen teho huono

Hyvä käsihygienia on osoittautunut ratkaisevan tärkeäksi tekijäksi torjuttaessa sairaalainfektioita. Jotta bakteerien siirtyminen potilaasta toiseen voitaisiin minimoida, hoitohenkilökunnan tulisi huuhdella kätensä antiseptisellä aineella kaikkien potilaskontaktein välillä. Kymmenet päivittäiset huuhtelut rasittavat käsien ihoa, eikä käyttömyöntyvyyden kannalta ole lainkaan samantekevää, millaisilla aineilla kädet huuhdellaan. Nykyisin huuhteluun käytetään propanolia tai etanolia sisältäviä nesteitä, joihin on lisätty jotain käsien kuivumista ehkäisevää ainetta.

Matti Viljanen

Akupunktiosta ei apua astmaan

Erilaisten paramedisiinisten konstien käyttö sairauksien hoidossa on yleistä varsinkin Yhdysvalloissa, jossa arvioiden mukaan peräti 42 % väestöstä harrastaa vaihtoehtoisia hoitoja ja käyttää tähän 27 miljardia dollaria vuodessa. Akupunktio on useiden sairauksien hoitokeinojen listoilla varsin suosittuna perinteisen lääketieteen ulkopuolisena keinona, mutta sen tehosta on ristiriitaisia havaintoja, vaikka sitä onkin sovellettu jo Kiinan keisari Huang Din ajoista (aina vuodesta 2000 eKr lähtien).

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Uni ja kuolleisuus

Potilaat valittavat usein joko nukkuvansa liian vähän tai liian paljon ja kysyvät, mikä on normaali tai terveellinen unen pituus. Erittäin laajasta kalifornialaisesta väestöotoksesta tutkittiin, miten yöunen pituus ennakoi kuolleisuutta kuuden vuoden seurannassa. Vähäisin kuolleisuus oli tutkittavilla, joiden yöunen pituus oli 7 tuntia (6,5-7,4 tuntia). Kahdeksan tuntia ja enemmän sekä kuusi tuntia ja vähemmän nukkuneilla kuolleisuus oli suurempi. Kuolleisuuden riski oli lisääntynyt yli 15 %, jos yöunen määrä ylitti 8,5 tuntia tai alitti 4,5 tuntia. Sen sijaan sillä, ilmoittivatko tutkittavat kärsivänsä unettomuudesta, ei ollut yhteyttä kuolleisuuteen, kun muut tekijät vakioitiin. Samalla voitiin kuitenkin toistaa havainto, että unilääkkeen käyttö yhdistyi lisääntyneeseen kuolleisuuteen, vaikka unen kesto ja unettomuus oli kontrolloitu. Näyttääkin mahdolliselta, että unilääkkeiden käyttö, joka on yleisempää sekä paljon että vähän nukkuvilla, voi merkittävästi lisätä kuolleisuutta.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Naaraita ja koiraita samasta kantasolukloonista

Amerikkalais-saksalainen tutkijaryhmä on onnistunut muuttamaan koirashiiren sikiöstä peräisin olevan kantasolukloonin solut naarassoluiksi. Y-kromosomi tipahtaa osasta soluista pois itsekseen. Tämän jälkeen soluja risteyttämällä saadaan syntymään aito naarassolu, jossa on kaksi X-kromosomia. Kehitetty malli mahdollistaa mutanttieläinten entistä hallitumman tuottamisen. Kun aiemmin on osoitettu, että munasolu voidaan hedelmöittää somaattisen solun geenimateriaalilla, herää kysymys, mihin koiraita kohta tarvitaan. Kloonisotureiksiko?

Matti Viljanen

Pahoinpitelyn aiheuttamat kasvovammat

Suomessa 60-80 % pahoinpitelyistä kohdistuu pään alueelle. Helsingin seudulla kasvomurtumapotilaiden määrä on kolmessa vuosikymmenessä kasvanut 200 potilaasta lähes 500 potilaaseen vuodessa, pahoinpideltyjä on heistä lähes puolet. Naisten osuus pahoinpitelyjen uhreista on pysynyt ennallaan, mutta todellisuus voi olla toinen, sillä väkivalta saatetaan naamioida kaatumiseksi. Näissä tapauksissa on lääkärin syytä olla valppaana, jotta esimerkiksi perheväkivalta ei jää huomaamatta. Kasvomurtumapotilaista 20 %:lla murtuma on silmän luisessa pohjassa, useimmiten pahoinpitelyn seurauksena.

Risto Kontio

Ylipainehappihoito pään ja kaulan kirurgiassa: Osteoradionekroosi, osteomyeliitti ja leukaluiden implantit

Ylipainehappihoitoa käytetään pään ja kaulan alueelle tehtävien toimenpiteiden tukihoitona. Tavallisimmat hoidon aiheet ovat alaleuan krooninen osteomyeliitti, ostoradionekroosi sekä sädehoidon jälkeen tehtävät hampaanpoistot, leukarekonstruktiot ja kasvo- ja leukaimplanttien asettaminen. Turun yliopistollinen keskussairaala on ylipainehappihoidon valtakunnallinen keskus, ja siellä saatujen kokemusten mukaan suu- ja leukakirurgisiin toimenpiteisiin yhdistetty ylipainehappihoito on turvallista ja kustannuksia säästävää, jos hoitoindikaatiot ovat oikein valittuja.

Kalle Aitasalo, Juhani Laine, Kimmo Vähätalo

Ylipainehappihoidon osuus ongelmahaavojen hoidossa

Ylipaineista happea on käytetty jo vuosia erilaisten huonosti paranevien ongelmahaavojen tukihoitona. Tavallisimpia ylipainehappihoidon kohteita ovat olleet diabeettiset tai muut haavat, joissa iskemialla ja/tai infektiolla on merkittävä osuus. Ylipainehappihoito stimuloi kollageenisynteesiä ja uudiskapillaarien muodostumista sekä parantaa infektiopuolustusta. Hoidon vaikuttavuudesta on kuitenkin julkaistu varsin vähän hyviä kontrolloituja tutkimuksia. Asiaan on kuitenkin tulossa korjausta EU:n käynnistämässä laajassa monikansallisessa tutkimusprojektissa. Ylipainehappihoidolla on perusteltu sijansa ainakin iskeemistyyppisten diabeettisten alaraajahaavojen ja tiettyjen sädehoidon jälkeisten kudosvaurioiden hoidossa.

Vesa Juutilainen

Meluvammojen hoito ylipainehappihoidolla

Pysyvän kuulovamman voi saada voimakkaasta ja äkillisestä tai matalammasta, mutta pitkäkestoisesta ääni-impulssista. Meluvammassa osa sisäkorvan aistin- ja tukisoluista tuhoutuu lopullisesti eikä niiden toimintakyvyn palauttamiseksi ole mitään tehtävissä. Osan toiminta pystytään hyvissä olosuhteissa palauttamaan. Hoitotoimenpiteet kohdistuvat juuri tähän soluryhmään. Äkillisen kuulovamman hoitona on Keskussotilassairaalassa käytetty ylipainehappihoitoa, josta on saatu hyviä kokemuksia. Hoito aloitetaan mahdollisimman pian vammautumisen jälkeen ja yleensä sitä annetaan kerran päivässä 5-10 päivän ajan.

Seppo Savolainen

Eräitä näkökohtia masennuksen psykoterapeuttisesta hoidosta

Psykodynaamisesta näkökulmasta masennusta tarkasteltaessa nousevat keskeiseen asemaan ne merkitykset ja sisällöt, joita henkilö erilaisille asioille antaa ja on antanut. Usein masentuneen ongelmana on vaikeus hyväksyä oman henkilökohtaisen rajallisuuden, oman kuoleman todellisuus. Sureminen ei onnistu. Toisinaan keskeistä on aggression integroitumisen vaikeus muuhun persoonallisuuteen ja siitä seuraava tyhjyyden tunne. Kolmas näkökulma on todellisen inhimillisen vastavuoroisen vuorovaikutuksen vaikeus. Kaikista näistä näkökulmista katsoen masentuneen psykoterapeuttinen hoito pyrkii saamaan aikaan potilaassa psyykkistä työtä ja psyykkistä integraatiota sekä lisäämään mielen vapautta ja psyyken autonomiaa.

Timo Niemi

Stressi on naislääkärinkin rasittava arkikaveri

Uutiset ovat samoja Suomessa ja Ruotsissa: nuoret naiset uupuvat ja stressaantuvat nyt sairastumiseen asti. Ruotsalaiskartoituksen mukaan erityisen kovilla ovat hyvin ansaitsevat, alle 35-vuotiaat naiset. Todennäköisenä pidetään, että tilanne on sama Suomessa. Tämän allekirjoittavat ainakin nuoret naislääkärit. Työssä viihdytään, mutta usein arkea värittävät väsymisen ja riittämättömyyden tunteet, kun ammatin lisäksi pitää hoitaa lapset, koti ja parisuhde.

Liisa Koivula

Ihmisten kanssahan työtä tehdään HUS:n varatoimitusjohtaja Seppo Tuomola muutti Länsi-Pohjaan

Seppo Tuomola jäi - monelle varmasti suurena yllätyksenä - pois Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kakkosjohtajan tehtävistä ja hakeutui Kemiin Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin johtajaksi. Tuomola tuli yleiseen tietoisuuteen kolmisenkymmentä vuotta sitten HYKS:ssa alkaneella urallaan, tätä seurasi toistakymmentä vuotta hallintojohtajana toimimista Helsingin terveysvirastossa ja paluu HUS:iin sen perustamisen myötä. Tuomola tunnetaan terveydenhuollon strategioiden miettijänä, suunnittelu- ja ohjausjärjestelmien kehittäjänä ja terveyspoliittisena vaikuttajana omalla sarallaan. Nyt mies vaihtoi maisemaa ja siirtyi HUS:in varatoimitusjohtajan supervirasta piskuisen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin johtajaksi.

Taito Pekkarinen