Lyhyesti: Myös Suomessa skitsofrenian riski on muuttunut

Myös suomalaistutkijat ovat poistorekisteritietojen perusteella selvittäneet urbanisaation yhteyttä skitsofrenian ilmaantuvuuteen ja havainneet, että 1960-luvun puoliväliin mennessä merkittävää eroa ei ollut, mutta 1960-luvun loppupuolella kaupungeissa syntyneillä skitsofrenia on yleisempää kuin maaseudulla syntyneillä. Paljon voimakkaampi oli kuitenkin yhteys asuinalueeseen: Itä- ja Koillis-Suomessa skitsofrenian ilmaantuvuus oli noin 3 kertaa niin suuri kuin lännempänä. Geneettisten tekijöiden kasautuminen voi selittää alueellisia eroja, mutta toisaalta myös raskaudenaikaisten riskitekijöiden kasautuminen heikomman kehitystason alueille. Ihannoitu 1960-luku näyttää kuitenkin tuoneen muassaan kaupunkielämän kirot myös syrjäiseen Suomeen.

Raimo Kr Salokangas

Uusia aseita anthraxia vastaan

Viime aikoina julkisuuden valokiilassa paistatelleen Bacillus anthracisin virulenssi perustuu kapseliin ja kolmesta proteiinista koostuvaan toksiinikompleksiin. Protektiivinen antigeeniproteiini (PA) vastaa kompleksin sitoutumisesta solukalvojen pinnan reseptoriin. Isäntäelimistön proteaasien avustuksella 7 PA-molekyyliä asettuu kehään solun pinnalle. Tähän muodostelmaan tarttuvat sitten ödeemitekijä (OF) ja letaalitekijä (LF). Koko ryväs endosytoidaan rakkulaan, jonka sisällön matala pH muuntaa PA-kehän ominaisuuksia niin, että se pystyy penetroimaan rakkulan seinämän ja vapauttamaan OF:n ja LF:n solulimaan. Anthraxin toksiinit iskevät hanakasti makrofageihin. OF on adenylaattisyklaasi, joka häiritsee fagosytoosiprosessia ja muitakin immuunivasteen keskeisiä tapahtumia. LF on puolestaan sinkistä riippuvainen proteaasi, joka pilkkoo mitogeenien aktivoiman proteiinikinaasin kinaasia (MAPKK). Tämä johtaa makrofagien hajoamiseen, ja suuria määriä aktiivisia välittäjäaineita vapautuu. Seurauksena on endotoksiinisokin kaltainen tilanne ja kuolema.

Matti Viljanen

Masennuspotilaat tarvitsevat sekä psykiatrista että somaattista hoitoa

Yksittäisiin potilasaineistoihin perustuvissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että sekä yksisuuntaiseen että kaksisuuntaiseen masennukseen liittyy lisääntynyt kuolleisuus. Väestörekisterit mahdollistavat sairastavuus- ja kuolleisuustietojen liittämisen toisiinsa ja koko väestön tutkimisen.

Raimo Kr Salokangas

Kokemuksia alaraajojen ihon verisuonilaajentumien ruiskutushoidosta polidokanoliliuoksella

Ruiskutushoitoa eli skleroterapiaa on käytetty Suomessa varsin vähän alaraajojen ihon verisuonilaajentumien hoitoon. Se on kuitenkin yksinkertainen ja tehokas tapa hoitaa häiritsevät telangiektasiat ja retikulaarilaskimot. Hoitotekniikka on helppo oppia ja välineistö on yksinkertainen. Hoitosukan käytöllä varmistetaan ruiskutettujen suonien sulkeutuminen. Artikkelissa kuvataan 40 potilaan alaraajojen ihon verisuonilaajentumien polidokanoliliuoksella tehdyn skleroterapian hoitotulokset ja sivuvaikutukset. Potilaat olivat keskimäärin tyytyväisiä hoitoon, ja yksilötasolla hoitotulokset vaihtelivat olemattomasta erinomaiseen.

Ken Malanin

Epilepsialääkkeet kroonisen kivun hoidossa

Epilepsialääkkeillä on keskeinen asema neuropaattisen kivun hoidossa. Karbamatsepiini on edelleen trigeminusneuralgian peruslääke. Gabapentiini on osoitettu tehokkaaksi diabeettisen neuropatiakivun ja postherpeettisen neuralgian hoidossa, ja neuropaattinen kipu onkin sen virallinen käyttöaihe myös Suomessa. Lamotrigiini on käyttökelpoinen aivoverenkiertohäiriön jälkeisessä kivussa, polyneuropatiakivussa HIV-potilailla ja diabeetikoilla sekä lisälääkkeenä trigeminusneuralgiassa. Valproaatti on hyvä migreenin estolääke, mutta neuropaattisen kivun hoidosta siitä ei ole kontrolloituja tutkimuksia. Uudet lääkkeet ovat tervetullut lisä vaikeahoitoisena pidettyyn neuropaattiseen kipuun.

Maija Haanpää

Biomateriaalit sydänkirurgiassa ja kardiologiassa 1 Tekoläpät, verisuoniproteesit ja stentit

Tekoläppiä käytetään korvattaessa ahtautuneita tai vuotavia mitraali-, trikuspidaali-, aortta- tai keuhkovaltimoläppiä. Polymeeriläppien valmistus ja eläinkokeet aloitettiin 1950-luvulla. Ensimmäinen raportoitu ihmiseen asennettu läppä oli silikonikumista valmistettu aorttaläppä 1960-luvulla. Myös biologista alkuperää olevia tekoläppiä on käytetty 1960-luvun alusta lähtien. 1970-luvun lopulla alettiin kokeilla synteettisiä verisuoniproteeseja sepelvaltimoiden ohitusleikkauksissa. Samoihin aikoihin alettiin kehittää taipuisaa stenttiä, joka voitaisiin asentaa ihon läpi verisuoniteitse paikoilleen sepelvaltimoon. Vuonna 1977 tehtiin ensimmäinen sepelvaltimolaajennus, ja ensimmäinen stentti sepelvaltimoon asennettiin 1986.

Ville Waris, Martti Lepojärvi, Lauri Toivonen, Pasi Ruuttila, Yrjö T. Konttinen

Soittajan käsiongelmat

Soittajan käsivaivoista osa on samoja kuin muullakin väestöllä, mutta osa on soittajille tyypillisiä soittamisesta johtuvia. Koska soittajalla kysymys on ammatista ja toimeentulosta, on tärkeää pystyä varhaisessa vaiheessa diagnosoimaan vaivan luonne ja aloittamaan hoito. Yleisimpiä ovat jänne-lihasyksikköön liittyvät vaivat, jotka hoitamattomina johtavat helposti pitkään työkyvyttömyyteen, jopa uran loppumiseen.

Martti Vastamäki

Kroonista munuaisten vajaatoimintaa sairastavien potilaiden anemian hoito Suomalainen hoitosuositus

European Renal Association/European Dialysis and Transplantation Association (ERA/EDTA) on yhteistyössä nefrologisten asiantuntijoiden kanssa aloittanut European Best Practice Guidelines in Nephrology-projektin, jonka ensimmäisessä vaiheessa laadittiin ohjeet munuaisten vajaatoimintaan liittyvän anemian hoidosta.

Finnish Best Practice Guidelines (Fbpg) Työryhmä Kaj Metsärinne, Carola Grönhagen-Riska, Jukka Mustonen, Marja Ala-Houhala, Markku Asola, Erkki Lampainen, Marjatta Linnanvuo-Laitinen, Kai Rönnholm, Heikki Saha

Aorttaläppäproteesin asennus katetrin avulla – TAVI

Aorttaläpän ahtauma on merkittävä vanhenevan väestön terveysongelma ja yleisin kajoaviin toimenpiteisiin johtava läppävika.

Mikko Savontaus, Tuija Ikonen, Matti Niemelä, Jaana Isojärvi, Maija Saijonkari, Tapani Keränen

Tehostetussa kotihoidossa lääkäritkin tekevät kotikäyntejä

- Melkein kaikkea muuta olemme tämän vuoden aikana ehtineet epäillä paitsi tämän työn arvoa, sanoo tehostettua kotihoidon kokeilua Helsingin läntisessä suurpiirissä vetävä ylilääkäri Riitta Aejmelaeus. Kaupungin vanhusvaltaisimmalla alueella hoidetaan erittäin huonokuntoisiakin vanhuksia ympäri vuorokauden heidän omissa kodeissaan. Kotikäyntejä tekevät myös lääkärit. Tämän vuoden ensimmäisen kymmenen kuukauden aikana tehostettu kotihoito teki yhteensä noin 153 000 kotikäyntiä.

Suvi Sariola

Perinteinen lääkärintaito kunniassa

Tehostetun kotihoidon kulmakivi on kotikäyntejä tekevä lääkäri.

Suvi Sariola

Kivunhoidon erityispätevyyskuulumisia

Tutkimustieto kivun perusmekanismeista on luonut pohjan tehokkaiden kivunhoitomenetelmien kehittämiselle. Nykyaikaisen kivunhoidon edistämiseksi Suomen Lääkäriliitto perusti keväällä 1998 kivunhoidon erityispätevyyden Suomen Kivuntutkimusyhdistyksen aloitteesta. Siirtymäajan jälkeen erityispätevyyskoulutus toteutuu erikoisalakohtaisten koulutusohjelmien mukaisesti koulutusoikeudet saaneissa yksiköissä.

Maija Haanpää, Aki Hietaharju, Per Rosenberg

Sähköisen potilaskertomuksen käytettävyys suhteessa manuaaliseen potilaskertomukseen Tapaustutkimus Kaarinan-Piikkiön terveyskeskuksesta

Graafinen sähköinen potilaskertomus tulee olemaan eräs terveydenhuollon tietojärjestelmien tärkein potilashoitoon vaikuttava sovellus. Käyttäjien mielestä sähköisen potilaskertomuksen parhaita puolia verrattuna manuaaliseen näyttäisivät olevan helppokäyttöisyys ja tietojen saaminen heti käyttöön. Sen sijaan esitysmuotojen kehittämiseen tulisi tulevaisuudessa panostaa enemmän. Merkillepantavaa on, että lääkäreiden ja hammaslääkäreiden mielestä uusi sähköinen potilaskertomus tuki heidän päätöksentekoaan paperimuotoista vähemmän.

Pekka Turunen, Markku Suokas

BNP ja äkillisen sepelvaltimotautikohtauksen ennuste

B-tyypin natriureettista peptidiä (BNP) muodostuu kammiolihaksessa sydämen vajaatoiminnan aiheuttaman seinämävenytyksen stimuloimana. Pitoisuuksien mittauksia onkin käytetty menestyksellisesti hyväksi vajaatoiminnan diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa.

Juhani Airaksinen

Aivojen dopamiinissako miesten ja naisten eron ydin?

Miesten ja naisten käyttäytymisen eroja on selitetty niin biologisilla kuin sosiaalisillakin tekijöillä. Biologisella puolella sukupuolihormonit näyttelevät merkittävää osaa; mm. estrogeenit vaikuttavat yksilöiden kognitiivisiin kykyihin, ennen muuta muistiin. Toisaalta myös aivojen dopamiiniaktiivisuus vaikuttaa muistitoimintoihin.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Keuhkojen typistysleikkauksissa suuri kuolleisuus

Keuhkokudoksen tilavuuden pienentämistä leikkauksella on käytetty hoitona vaikeaan emfyseemaan. Yhdysvalloissa selvitettiin hoitomuodon turvallisuutta 70 leikkauspotilaan ja 70 konservatiivisesti hoidetun potilaan aineistossa; FEV1-arvot keuhkoputkia laajentavan lääkityksen jälkeen olivat vain tasoa 17 %, diffuusiokapasiteettiarvot 20 % viitearvosta ja kuuden minuutin kävelytestin tulokset kilometrin paikkeilla. Kuolleisuus 30 päivän kuluessa leikkauksen jälkeen oli 16 %, konservatiivisesti hoidetuilla ja seuratuilla 0 % (p < 0,001). Muutkin analysoidut parametrit olivat kehnoja leikkauspotilailla, eivätkä tutkijat suosittele tätä hoitomuotoa homogeenisessa emfyseemassa, jos ventilaatiota mittaavat suureet ovat kovin huonoja, kuten näillä potilailla.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Maailmanhistorian massiivisin DNA:n tunnistusprojekti

World Trade Centerin kaksoistornien raunioissa on 5 000 ihmisen jäännökset - yli 400 tonnia ihmiskudosta murskautuneena betonin ja teräksen sekaan. Vainajien tunnistamiseksi on käynnistetty ennennäkemätön DNA:n tunnistusprojekti. Onnettomuuspaikalta tuleva murske seulotaan ja kudoskappaleet lähetetään keskukseen, jossa 100 ihmistä eristää niistä DNA:ta. Näytteet jaetaan sitten eri tutkimuslaitoksiin. Samaan aikaan vainajien kotona olleista esineistä ja sukulaisista otettuja näytteitä tutkitaan monissa yksiköissä. FBI tekee kertyvän tietomassan lopullisen analyysin. Suuroperaatiosta huolimatta on selvää, ettei kaikkia kadonneita koskaan löydetä.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Onko pallolaajennuspotilaan restenoosiin vihdoin löytymässä ratkaisu?

Suonen ahtautuminen uudelleen on edelleen pallolaajennushoidon tärkein heikkous. Nyt näyttää ensimmäistä kertaa siltä, että ongelmaan on löytymässä ratkaisu solunsalpaajilla päällystetyistä metalliverkkoputkista. Rapamysiini on epäonnistunut antibiootti, joka löydettiin Kanadan maaperästä jo 1960-luvulla. Sittemmin lääkkeellä havaittiin immunosuppressiivisia ominaisuuksia, ja nyt se on ajautunut sepelvaltimoon asennettavien metalliverkkoputkien päällysteeksi samoin kuin toinen samantyyppinen lääke, paklitakseli. Parisataa potilasta käsittäneissä sarjoissa uusi hoito on ehkäissyt täysin sepelvaltimoiden uudelleen ahtautumisen ilman sivuvaikutuksia. Jos pian valmistuvat suuremmat potilassarjat vahvistavat nämä havainnot, lisääntyy pallolaajennuksen tarve valtimosairauksien hoidossa räjähdysmäisesti.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Sulfiittiallergia ei selitä, jos viini ei sovi

Sulfiitteja on istutettu syytettyjen penkillä, jos viini aiheuttaa allergisia reaktioita. Todisteita on kuitenkin puuttunut. Australialaiset tutkivat nyt tätä altistamalla viineille yliherkäksi itseään epäileviä ja astmapotilaita sulfiitteja sisältävällä viinillä; ensin kerta-annoksella, sitten kaksoissokeasti lumeannosten kera ja lopuksi annoksia suurentaenkin. Tutkimuksen ensimmäisessä osiossa vain neljä 24 tutkitusta todettiin yliherkiksi sulfiiteille ja hekin reagoivat vain suurempiin annoksiin (300 ppm). Ehkäpä siis sulfiittien osuutta on tässä yhteydessä yliarvioitu ja muillakin viinien aineosilla on merkitystä.

Hannu Puolijoki

Söisitkö resistenttejä bakteereita?

Bakteerien kulkeutuminen ruoan mukana ihmiseen on itsestäänselvyys. Mikrobilääkkeiden käyttö tuotantoeläinten rehun lisäaineena kiellettiin Euroopan Unionissa vuonna 1999. Yhdysvallat jatkaa kuitenkin edelleen tätä järjetöntä linjaa, jonka ajatuksena on tuotannon lisääntymisen kautta ansaita enemmän rahaa. Ruotsalaiset ovat jo kauan sitten osoittaneet, että mikrobilääkkeiden käytön tuotantoa lisäävä vaikutus on mitätön, kun eläinten hygieniasta pidetään huolta. Antimikrobisten rehun lisäaineiden kannattajat argumentoivat myös, etteivät resistentit bakteerit siirry ruoasta ihmiseen merkittävissä määrin. Tämä kumosivat nyt tanskalaiset tutkijat.

Pentti Huovinen