Eturauhassyövän erilaistumisasteen luokitus Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpämuoto Suomessa. Diagnoosi perustuu lähes aina eturauhasen histologiseen biopsialöydökseen. Hoitomuodon valinnan kannalta olisi tärkeää pystyä pienistä biopsianäytteistä antamaan arvio syövän aggressiivisuudesta. Histologinen erilaistumisaste eli gradus on syövän levinneisyysasteen ohella edelleenkin tärkein eturauhassyövän ennustetekijä. Eturauhassyövän gradeerauksessa käytetään yleisimmin Gleasonin luokitusta. Sen taustalla on runsain tutkimusaineisto, joten sen voi katsoa edustavan ns. kultaista standardia. Muiden luokitusten käyttö Gleasonin luokituksen rinnalla on mahdollista. Luokituksen ennusteellisen merkityksen kannalta on tärkeää, että luokittelu tapahtuu yhtenäisin kriteerein. Paula Martikainen Katsausartikkeli 43/2001 Kommentteja
Ammattikuljettajan työkyky Lääkärin tehtävä ajokyvyn arvioitsijana ei aina ole helppo. Ajoterveyden vaatimukset eivät ole kaikilta osin selkeästi ohjeistettuja, eivätkä riitakysymyksetkään ole harvinaisia. Tilanne on erityisen monimutkainen, kun kyseessä on ammattikuljettajan työkyvyn arviointi: kyse on ihmisen taloudellisesta toimeentulosta, ja lääketieteellisen arvion lisäksi tulevat mukaan sosiaalivakuutusjärjestelmien linjaukset. Ammatillisen kuntoutuksen rooli tulisi saada aiempaa näkyvämmäksi ja tietosuojakysymyksetkin kaipaisivat uudistamista. Mikael Ojala Katsausartikkeli 43/2001 Kommentteja
Hoidoksi liikuntaa Liikunta ehkäisee sairauksia, hidastaa elimistön rappeutumismuutoksia, vähentää masennusta, parantaa elämänlaatua ja nopeuttaa paranemista. Liikuntatavat ovat pitkällisen oppimisen tulos ja elämän varrella rutiineiksi muodostuneita tapoja on myöhemmin vaikea muuttaa. Leena I. Kauppila, Oliver Michelsson, Sari Siivola Katsausartikkeli 43/2001 Kommentteja
Kelan kokeilu tukeutuu paikallisiin toimijoihin Syrjäytymistä yritetään estää tarttumalla yhä nuorempien ongelmiin Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ongelmiin ryhdytään puuttumaan aiempaa varhaisemmassa vaiheessa. Tavoitteena on ehkäistä niitä kuukausien tai vuosien mittaisia jaksoja, jolloin nuoret eivät ole sen paremmin koulussa, opiskelemassa kuin työelämässäkään. Kelan kahdeksalla paikkakunnalla järjestämä kolmivuotinen nuorten kuntoutuskokeilu on suunnattu 15-17-vuotiaille nuorille. Heli Mikkola Terveydenhuolto 43/2001 Kommentteja
On löydettävä oikea kohderyhmä ja seurattava sitä pitkään Lappeenrannassa ei olla ryhtymässä mihinkään mullistavaan uutuuteen. Paikallisen Laptuote-säätiön ympärille kiertyvällä toimintamallilla on kuntoutettu nuoria aiemminkin - ei kuitenkaan 15-17-vuotiaita. Heli Mikkola Terveydenhuolto 43/2001 Kommentteja
Amfetamiinien ja opiaattien käytön yleisyys Suomessa 1999 Viranomaisrekisterien yhdistämiseen perustuvan selvityksen mukaan koko Suomessa oli vuonna 1999 noin 11 000-14 000 amfetamiinien tai opiaattien ongelmakäyttäjää. Näistä 70-80 % käytti amfetamiineja. Naisten osuus oli alle neljännes ja 15-25-vuotiaiden nuorten osuus kummassakin aineryhmässä 40-50 %. Pääkaupunkiseudulla käyttäjäkunta oli jonkin verran vanhempaa kuin muualla maassa. Kaikista ongelmakäyttäjistä 60 % oli Etelä-Suomesta ja pääkaupunkiseudulta 40%. Päivi Partanen, Pekka Hakkarainen, Pekka Holmström, Aarne Kinnunen, Risto Lammi, Pauli Leinikki, Airi Partanen, Timo Seppälä, Jussi Simpura, Ari Virtanen Terveydenhuolto 43/2001 Kommentteja
Onko huumeiden käytön yleistyminen taittumassa? Vuoden 2000 huumekyselyn tulokset Huumeiden käyttö ja siihen liittyvä rikollisuus kasvoivat rajusti maassamme 1990-luvulla. Joka kymmenes suomalainen on ainakin kokeillut huumausaineita. Eniten kokeiluja on opiskelijoilla ja varusmiehillä, vähiten eläkeläisillä. Parin viime vuoden aikana on kuitenkin nuorimmassa ikäluokassa ollut havaittavissa hienoista käytön tasaantumista. Tutkijat pohtivat, onko tämä merkki pysyvämmästä käänteestä vai ainoastaan väliaikaisesta pysähdyksestä ennen uutta voimakkaamman kasvun vaihetta. Pekka Hakkarainen, Leena Metso Terveydenhuolto 43/2001 Kommentteja
Rattijuopon arviointi Valtakunnallinen toimintamalli ja kehittämistarpeet EU-direktiiviin ja tieliikennelakiin perustuen poliisi pyytää enenevästi arvioita rattijuoppojen ajokelpoisuudesta. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä -sarjassa on julkaistu Tampereella toteutetun rattijuoppojen hoitoonohjausprojektin loppuraportti. Projektin myötä on kiteytynyt ehdotus valtakunnallisen toiminnan organisoimiseksi. Toiminta ei kuitenkaan ole ongelmatonta ja vaatinee jatkossa myös lainsäätäjien kannanottoa. Kaija Seppä, Päivi Rantanen Terveydenhuolto 43/2001 Kommentteja
Aminofylliinin, adenosiinin, typpioksidin ja losartaanin hemodynaamiset vaikutukset oikean kammion infarktin jälkeen 17.8.2001 Oulun yliopisto Michael B. Spalding Väitös 43/2001 Kommentteja
Kondrosarkooman karakterisointi suomalaisessa väestössä 17.8.2001 Turun yliopisto Mirva Söderström Väitös 43/2001 Kommentteja
Autonomisen hermoston häiriöt parkinsonismi-oireyhtymissä 17.8 2001 Oulun yliopisto Mika Kallio Väitös 43/2001 Kommentteja
Lasten kolesterolien 11-vuoden seurantatutkimus 24.8.2001 Helsingin yliopisto Markku Kallio Väitös 43/2001 Kommentteja
Uutta perustietoa Yersinia-bakteerista 24.8.2001 Turun yliopisto Yasmin el Hag el Tahir Väitös 43/2001 Kommentteja
Primaarisen Sjögrenin syndrooman kliiniset piirteet ja ennuste 24.8.2001 Tampereen yliopisto Marja Pertovaara Väitös 43/2001 Kommentteja
Lyhyesti: Antibioottia vanhempien toivomuksesta? Viiden arkansasilaisen lastenlääkärin vastaanotolla testattiin, voiko odotushuoneessa pyörivällä videolla vaikuttaa vanhempien odotuksiin siitä, kirjoittaako lääkäri antibioottikuurin flunssaiselle lapselle. Asianmukaista antibioottien käyttöä käsittelevän videon katsoneiden vanhempien odotukset muuttuivat verrattuna niihin vanhempiin, jotka eivät katsoneet videota. Mielenkiintoista oli se, että lääkärien antibiootinkirjoituskäytäntöön vanhempien odotusten muuttuminen ei vaikuttanut mitenkään. Vaikka tutkimuksen kontrolliasetelmaa voisi hieman arvostella, on artikkelin viesti selvä: jos kirjoitamme antibiootteja löysäkätisesti, katsokaamme peiliin. Marjo Renko Lääketieteen maailmasta 42/2001 Kommentteja
Lyhyesti: Kaupungistuminen lisää psykoottisuutta Usein esitetyn väitteen mukaan maaseutuelämä on mielenterveyden kannalta suotuisampaa kuin eläminen kaupungissa. Hollantilaisessa väestötutkimuksessa selvitettiin psykoottisten häiriöiden ja niitä lievempien psykoottisten oireiden esiintyvyyttä tutkittavien asuinpaikan kaupungistumisasteen mukaan. Tällöin kävi ilmi, että sekä psykoottisten häiriöiden ja niitä lievempien psykoottisten oireiden esiintymisen välillä oli merkitsevä korrelaatio ja että molemmat olivat sitä yleisempiä, mitä kaupungistuneempi tutkittavan asuinpaikka oli. Vaikka muuttoliikkeen vaikutusta ei tutkimuksessa voitu sulkea pois, näyttävät tulokset tukevan ajatusta, jonka mukaan kaupungistuminen lisää psykoottisten häiriöiden määrää. Raimo Kr Salokangas Lääketieteen maailmasta 42/2001 Kommentteja
Istukkaproteiini sepelvaltimotaudin merkkiaineena Sepelvaltimoiden ahtautumisen vaikutuksia seurataan elektrofysiologisin menetelmin, isotooppikartoituksin, kaikututkimuksin ja pääasiassa sydänlihaksen hypoksiaa ja nekroosia kuvaavin biokemiallisin mittauksin. Valtimoa ahtauttavan ateroskleroottisen kasauman koostumuksessa ja rakenteessa tapahtuu muutoksia ennen lihasnekroosiin johtavan tukoksen syntymistä. Koska useimmat sairauden biokemialliset tutkimukset seuraavat varsin myöhäisiä prosessin aiheuttamia vaurioita, on haluttu etsiä epästabiilin sepelvaltimotaudin ja sydäninfarktiin johtavan tilan varhaisempia diagnostisia merkkejä. Pertti Kirkinen Lääketieteen maailmasta 42/2001 Kommentteja
Beeta2-agonistilla suotuisaa vaikutusta hengitysteiden remodeling-ilmiöön astmassa? Referoin hiljattain tutkimusta, jossa todettiin antibiootilla saadun vaikutusta astmapotilaan hengitysteiden limakalvojen turvotukseen (SLL 36/2001, s. 3588). Tuoreesta kirjallisuudesta löytyy toinenkin varsin mielenkiintoinen työ, jossa osoitetaan myös inhaloitavalla beeta2-agonisti salmeterolilla olevan saamantyyppistä verisuonivaikutusta. Hannu Puolijoki Lääketieteen maailmasta 42/2001 Kommentteja
Pienten lasten depressiiviset äidit hoidon piiriin Depressiivisten äitien lapset kärsivän monimuotoisista emotionaalisista ja käyttäytymisen häiriöistä. Vähemmän tiedetään siitä, miten äidin depression ajoittuminen lapsen iän suhteen vaikuttaa lapsen häiriökäyttäytymisen laatuun. Raimo Kr Salokangas Lääketieteen maailmasta 42/2001 Kommentteja
Bronkiaalinen yliärtyvyys lisääntymässä entisen DDR:n alueella Itä- ja Länsi-Saksan välillä todettiin menneinä vuosina eroja mm. allergisten sairauksien esiintymisessä: itäisellä puolella astman, bronkiaalisen yliärtyvyyden ja allergisen nuhan esiintyminen oli yllättäen vähäisempää. Syytä tähän on etsitty. Hannu Puolijoki Lääketieteen maailmasta 42/2001 Kommentteja
Koulutus ja työhyvinvointi nousivat kevätkokouksen teemoiksi Jäsen Koulutus ja työhyvinvointi nousivat kevätkokouksen teemoiksi Liitto perustaa työryhmän arvioimaan ay-jäsenmaksujen vähennysoikeuden poiston vaikutuksia. Avoin artikkeli
Lääkärit yhdessä potilaan parhaaksi Jäsen Lääkärit yhdessä potilaan parhaaksi Uusi strategia korostaa omalääkärijärjestelmää ja perusterveydenhuollon vahvistamista. Avoin artikkeli
Ahokas ja Myllymäki kunniajäseniksi Jäsen Ahokas ja Myllymäki kunniajäseniksi Terttuliisa Ahokkaan ja Kati Myllymäen nimitysten jälkeen elossa olevia kunniajäseniä on yhdeksän. Avoin artikkeli
Varsinainen toiminta tuotti voittoa Jäsen Varsinainen toiminta tuotti voittoa Lääkäritalon arvonalennus vei koko tuloksen tappiolle. Avoin artikkeli
Pekka Puska: Tämä on rikollista toimintaa Terveydenhuolto Pekka Puska: Tämä on rikollista toimintaa Somessa leviää lääkkeen valemainos. Avoin artikkeli
Useat alueet harkitsevat lisärahoituksen hakemista Terveydenhuolto Useat alueet harkitsevat lisärahoituksen hakemista Lääkärilehden selvityksen mukaan ainakin kolme hyvinvointialuetta aikoo hakea lisärahaa ministeriöltä ja kuusi harkitsee. Avoin artikkeli
