Lyhyesti: Anoreksian ennuste

Saksalaisen, 21 vuotta kestäneen prospektiivisen seurantatutkimuksen mukaan sairaalassa hoidetuista anoreksiapotilaista 51 % parani täysin, 21 % osittain ja 10 % täytti edelleen anoreksian kriteerit. Anorek- siaan liittyen kuoli 16 %. Matala painoindeksi ja psykososiaa-listen vaikeuksien voimakkuus ennakoivat huonoa ennustetta. Seurantatiedot osoittivat, että anoreksiasta toipuneet saattoivat sairastua uudelleen, mutta toisaalta toipumista tapahtui vielä useankin sairausvuoden jälkeen. Tutkijat suosittelevatkin hoitoa aina, kun anoreksian oireet uusivat.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Tuulella ei ole ystävää

Tämä Lancetin essee ei ole vakavasti otettava tutkimusraportti, mutta se sisältää kiinnostavan ajatuksen. Sen mukaan tuulien kuljettama tomu kantaa myös mikrobeja jopa mantereelta toiselle. Esimerkiksi Afrikasta myrskyt nostavat säännöllisesti tomua korkeuksiin. Vajaassa viikossa se laskeutuu Atlantin toiselle rannalle ja Tyynenmeren ylitykseen menee vähän yli viikko. Karibialla on todettu näinä tomupäivinä ilman sisältävän mikrobeja kymmenkertaisesti, joukossa ihmisen opportunisteja, etenkin sieniä. Korkeuksien UV-valo ei niitä näemmä tapa. DNA-tekniikoilla ollaan nyt etsimässä influenssa- ym. viruksia tuulien tomusta. Infektioepidemiologisesti maapallo ei pienene siis pelkästään lentokoneiden vaikutuksesta. Olisikohan Suomessakin ajoittain esiiintyvä punainen lumi eristettävä?

Heikki Arvilommi

Astma ja allergia selittävät lasten pitkäaikaissairastavuuden lisääntymisen

Kelan ja Stakesin väestötutkimusten mukaan 0-14-vuotiaiden lasten pitkäaikaissairastavuus on selvästi lisääntynyt vuosien 1987 ja 1996 välisenä aikana. Tämä selittyy miltei täysin astman ja allergioiden lisääntymisellä, ja nämä sairaudet ovat pojilla yleisempiä kuin tytöillä. Vanhempien sosiaalinen asema ei juurikaan näytä olevan yhteydessä lasten sairastavuuteen.

Pentti Takala, Timo Klaukka, Ossi Rahkonen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 41/2001 Kommentteja

Trisomiaseulonnan nykytila

Raskaana olevat naiset toivovat, että sikiön kehityshäiriöt voitaisiin todeta jo varhain. Tavallisin kehitysvammaisuuden syy on 21-trisomian aiheuttama Downin oireyhtymä. Nykytietämyksen valossa sen lupaavin seulontamenetelmä näyttää olevan varhainen seulonta biokemiallisia merkkiaineita, äidin ikää ja sikiön niskaturvotuksen mittausta käyttäen. Näyttö alkuraskauden seulonnan tehokkuudesta on jo varsin vahva.

Pekka Taipale, Seppo Heinonen

Vaikean epilepsian hoito

Epilepsian lääkehoidon ensisijaisena tavoitteena on saada kohtaukset loppumaan aiheuttamatta häiritseviä sivuvaikutuksia. Yli puolet potilaista saadaan oireettomiksi yhdellä lääkkeellä ja heidän lisäkseen joukko potilaita kahden lääkkeen yhdistelmähoidolla. Mikäli kohtauksia edelleen esiintyy, voidaan puhua vaikeasta epilepsiasta. Tällöin tulee harkita leikkaushoitoa tai kokeilla uusien kehittyneiden lääkehoitomahdollisuuksien myötä parantunutta rationaalista monilääkehoitoa.

Aarne Ylinen

Koulun yhteisöllisyys - väline vaikuttaa nuoren terveeseen kasvuun

Koululuokan sosiaalisella ilmapiirillä on suuri merkitys nuoren itsetunnon kehitykselle ja menestymiselle koulutyössä. Ongelmille taas on tunnusomaista, että ne pysyvät pitkään ulkopuolisilta piilossa, mutta ilmenevät nuoren epämääräisenä oireiluna. Kuopiossa tehdyssä koulutyön kehittämiskokeilussa painotettiin koulun yhteisöllisyyttä. Oppilaat osallistuivat luokkien sääntöjen laadintaan ja valvontaan, ja opettajat saivat vertaistukea toisilta saman luokka-asteen opettajilta. Kokeilussa todettiin, että erityisesti 7. luokalla alkavien ongelmien ennakoiminen on tärkeää oppilaan tasapainoisen kehityksen turvaamisen kannalta.

Eila Laukkanen, Liisa Oranen, Sirpa Shemeikka

Paikalliset neuvottelut vasta aluillaan Oulussa oma malli vauhditti neuvotteluja

Paikalliset neuvottelut lääkärisopimuksen soveltamisesta ovat enimmäkseen vasta aluillaan. HUS:ssa asiasta muhii suuri riita ja kiistaa on myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä paikallisissa neuvotteluissa on sen sijaan edetty nopeasti. Piirissä oli heti neuvottelujen alkaessa käytettävissä oma malli palkkauskriteereiksi.

Suvi Sariola

Selvitysmies ehdottaa: Tampereen oma erikoissairaanhoito liitettävä sairaanhoitopiiriin

Selvitysmies Jouko Isolauri ehdottaa Tampereen kaupungin erikoissairaanhoidon liittämistä osaksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin toimintaa. Pirkanmaan julkisen erikoissairaanhoidon yhteistyötä ja työnjakoa koskeva selvitys on jatkoa ylijohtaja Jussi Huttusen muutaman vuoden takaiselle tarkastusraportille, jossa kiinnitettiin huomiota TAYS:n ja Hatanpään sairaalan toimintojen päällekkäisyyksiin.

Seksuaalinen väkivalta ja sen kohtaaminen

Viime aikojen uutisointi seksuaalisesta ahdistelusta on antanut aihetta miettiä, mikä on seksuaalista ahdistelua ja kuka sen määrittelee. Vastaavasti joudutaan pohtimaan myös seksuaalisen väkivallan määrittelyä niissä tilanteissa, joissa ei ole kysymys suoranaisesti raiskauksesta. Laki määrittää rikosoikeudellisesti lapsiin, nuoriin ja aikuisiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan eri muodot, mutta seksuaalista ahdistelua ei ole kriminalisoitu. Kulttuuriset tekijät, lapsuudenkodin kasvuilmapiiri ja elämänkokemus muovaavat ihmisen henkilökohtaista väkivaltamääritelmää.

Pirkko Brusila

Lyhyesti: Korvaavatko kannettavat ultraäänilaitteet stetoskoopin?

Sydämen kaikututkimus on tärkein kajoamaton sydämen rakenteiden ja toiminnan tutkimus. Pienet, kannettavat ultraäänilaitteet ovat laitekehityksen tuorein mullistus. Ne mahdollistavat tutkimuksen viemisen vaivatta vaikeasti sairaankin potilaan vierelle. Tutkimuksissa näiden optisten stetoskooppien onkin todettu parantavan selvästi perinteistä kliinistä diagnostiikkaa ensihoito-olosuhteissa, vaikka täydellistä sydämen kaikututkimusta ne eivät vastaa. Joka tapauksessa kannettavat laitteet näyttävät tulevan sydänpotilaita hoitavan kliinikon jokapäiväiseen käyttöön. Ongelmaksi muodostuu riittävä käyttäjien koulutus tutkimuslöydösten tulkintaan.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Mitä tiedämme lasten sinuiitista?

Bostonissa on tartuttu isoon haasteeseen ja tehty meta-analyysi, jonka tarkoituksena oli selvittää totuus lasten sinuiitin diagnostiikasta, antibioottihoidosta ja tukihoidoista. Satunnaistettuja, lumekontrolloituja hoitotutkimuksia löytyi vain kaksi. Kun kaikki sinuiittidia-gnoosin vuoksi antibioottia saaneet laskettiin yhteen, oireet helpottivat heistä 88 %:lla, lumelääkettä saaneista 60 %:lla. Tukihoitotutkimuksista ei heterogeenisuuden vuoksi päätelmiä voinut tehdä. Diagnoosipuolella meni yhtä huonosti, sillä eri keinot taudin diagnosoimiseksi eivät menneet lainkaan yksiin. Lasten sinuiitista emme siis edelleenkään tiedä juuri mitään.

Marjo Renko

21-trisomia parasta seuloa varhaisraskaudessa

Sikiön 21-trisomian riskin arviointiin käytetään edelleen yleisimmin raskauden keskikolmanneksen alussa tehtävää ns. kaksoisveriseulontaa, jossa riski määritetään äidin verinäytteen koriongonadotropiini- ja alfafetoproteiinipitoisuuksien perusteella. Tämän lisäksi on käyttöön tullut lukuisia muita seulontakeinoja, joiden osuvuus, keskenmenoriski (väärät positiiviset löydökset, jotka johtavat turhiin invasiivisiin ja keskenmenoa aiheuttaviin tutkimuksiin), raskauden keston vaihe, hinta ja muut soveltuvuusominaisuudet vaihtelevat. Näiden menetelmien paremmuusjärjestystä Brittein saarten terveydenhuoltojärjestelmässä ja olosuhteissa arvioitiin ottamalla huomioon erityisesti osuvuus ja testin hinta.

Pertti Kirkinen

Astmaatikon eosinofiilinen tulehdus ei välttämättä merkitse hengitysteiden yliärtyvyyttä

Australialaiset selvittivät 31 stabiililla, keskimäärin 1 000 myyg:n päivittäistä inhalaatiosteroidiannosta (vaihteluväli 100-3 600 myyg/pv) käyttävällä astmapotilaalla (keski-ikä 45 vuotta; naisia 17), kuinka mm. hengitysteiden yliärtyvyys mitattuna histamiini- ja mannitoli-inhalaatioilla sekä ventilaatiofunktioiden aste ovat yhteydessä hengitysteiden limakalvojen tulehduksesta kertoviin merkkiaineisiin, kuten uloshengitysilman typpioksidipitoisuuteen (eNO) tai yskösten tulehdussolujen määriin.

Hannu Puolijoki

Helikobakteeri ja mahasyöpä

Helikobakteeri on tunnustettu mahasyöpään liittyneeksi karsinogeeniksi, mutta hyviä prospektiivisia tutkimuksia yhteydestä ei ole. Nyt japanilaiset ovat sellaisen tehneet. Noin 1 500 potilaalta, joilla oli mahahaava, pohjukaissuolihaava, hyperplasia tai dyspepsia, testattiin huolellisesti helikobakteeri. Noin 1 200 potilaalla oli infektio. Mahasyövän syntymistä seurattiin vajaat 10 vuotta. Syöpiä ilmaantui 36 tapausta infektoituneille viereisen kuvion osoittamaan tahtiin, mutta ei yhtään helikobakteerinegatiivisille. Dyspepsiapotilaille niitä tuli 4,7 %:lle ja hieman harvemmin mahahaava- tai hyperplasiapotilaille. Erikoista oli, että pohjukaisuolihaavaa sairastaneilta ei mahasyöpää löytynyt lainkaan. Vihjeitä tällaisen haavan suojaavasta yhteydestä on tosin saatu jo aiemminkin. 250 potilaalta häädettiin helikobakteeri eikä heistä kenellekään kehittynyt mahasyöpää.

Heikki Arvilommi

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030