Terveyskeskus- lääkärissäkäyntien syyt Suomessa

Terveyskeskuslääkärissäkäyntien syitä normaalina vastaanottoaikana kartoitettiin kahden viikon ajan 23 terveyskeskuksessa. Naiset kävivät lääkärin vastaanotolla lähes kaksi kertaa niin usein kuin miehet. Käyntisyyt vaihtelivat nuorimpien ikäryhmien korvan sekä hengityselinten sairauksista vanhimpien ikäryhmien verenkiertoelinten sekä tuki- ja liikuntaelimistön sairauksiin. Nuorilla miehillä käynnin syynä oli hyvin usein todistuksen saaminen ajokorttia, opiskelua tai asevelvollisuutta varten.

Heikki Pärnänen, Pekka Mäntyselkä, Esko Kumpusalo, Jorma Takala

Alkoholin suurkuluttajien mini-interventio työterveysasemalla Kokeilu S-Työterveyspalveluissa Helsingissä

Alkoholin suurkulutukseen ei ole maassamme puututtu sen kansanterveydellisen merkityksen edellyttämässä laajuudessa. Stakes on kehittänyt työterveyshuollon käyttöön helposti toteutettavan mini-interventio-ohjelman, jota kokeiltiin S-ryhmän työterveysasemalla Helsingissä vuosina 1996-97. Ohjelma näytti epidemiologiselta kannalta toimivan hyvin ja sekä työterveyshuollon henkilökunta että potilaat suhtautuivat siihen myönteisesti.

Martti Kuokkanen, Juha Teirilä

Mikä on normaalia?

Ratkaistessaan asiantuntijana potilaan lääketieteellistä ongelmaa pitää lääkärin päättää onko potilaan kertoma vaiva oire taudista ja häneltä mitattu elimistön arvo normaali. Normaalius voidaan määritellä monella tavalla.

Matti Uhari

Parkinsonin tauti alkaa jo vuosia ennen oireita

1.6.2001 Turun yliopisto

Elina Nurmi

Alkoholin liikakäyttö horjuttaa hormonitasapainoa

1.6.2001 Helsingin yliopisto

Taisto Sarkola

Verensiirtokäytännöt leikkauksissa Suomen sairaaloissa

1.6.2001 Helsingin yliopisto

Leena Capraro

Ohutsuolisiirteen rakenne ja resektion jälkeinen adaptaatio

1.6.2001 Helsingin yliopisto

Jouni Lauronen

Monielinvaurion arviointi, etiologia ja ennuste

1.6.2001 Helsingin yliopisto

Ville Pettilä

Kampaajien iho- ja hengityselinsairauksien epidemiologiaa

1.6.2001 Helsingin yliopisto

Timo Leino

Lyhyesti: Väheneekö skitsofrenia sittenkään?

Viime vuosina on julkaistu (myös Suomesta) sairaalatilastoihin perustuvia tutkimuksia, joiden mukaan skitsofrenia olisi vähenemässä. Psykiatristen sairaansijojen väheneminen ja diagnostiikan muuttuminen voivat kuitenkin selittää muutoksen. Englantilaistutkijat selvittivät diagnostiikan muuttumisen vaikutusta arvioimalla jälkikäteen Koillis-Skotlannissa ensi kertaa hoitoon tulleiden sairaalapotilaiden diagnoosit vuosilta 1979-98. Tällöin kävi ilmi, että sairaalatilastoon perustuva skitsofrenian ilmaantuvuus väheni tutkimusajanjaksona merkitsevästi, ei ICD-10:n ja DSM-IV:n mukaisissa skitsofreniadiagnooseissa tapahtunut merkitsevää muutosta. Väitteisiin skitsofrenian vähenemisestä onkin syytä suhtautua varauksin.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Ei antasideja osterien kanssa

Jo pidempään on epäilty, että antasidit altistavat ruokamyrkytyksille raakoja ostereita ja muita riskiruokia syötäessä. Alabamassa toimivassa meren antimien terveydellisiä vaikutuksia tutkivassa laboratoriossa rakennettiin erityinen keinomaha asian selvittämiseksi. Vibrio vulnificus on vaarallisin ostereissa pesivä bakteeri; se voi aiheuttaa jopa tappavan suolistotaudin, mikäli mahahapot eivät sitä tapa. Kun keinomahan happamuus pidettiin normaalin mahan happamuuden tasolla, vibriot tuhoutuivat tehokkaasti. Jos keinomahaan annosteltiin happamuutta vähentäviä lääkkeitä, suuri osa bakteereista säilyi hengissä. Osterien kanssa ei siis pidä nauttia antasideja, vaikka kuinka närästäisi.

Matti Viljanen

Epästabiili angina pectoris - eikö invasiivinen hoitostrategia tehoakaan naisiin?

Pohjoismaissa tehty FRISC II -tutkimus, johon osallistui 749 naista ja 1 708 miestä, vertasi varhaiseen sepelvaltimoiden varjoainekuvaukseen perustuvaa hoitostrategiaa perinteiseen konservatiiviseen seurantaan epästabiilissa angina pectoriksessa. Kuten tunnettua, varhainen invasiivinen hoitostrategia vähensi kuolleisuutta, sydäninfarkteja ja sairaalahoitojaksoja sekä paransi potilaiden elämänlaatua kaikilla käytetyillä mittareilla arvioituna.

Juhani Airaksinen

Stafylokokilla todellisen taistelijan perimä

Staphylococcus aureus on kiistatta yksi menestyneimmistä ihmiselle patogeenisista bakteereista. Lähes kolmasosalla ihmisistä stafylokokki pesii sieraimissa suurempia ongelmia aiheuttamatta. Tämä rauhanomaisuus on kuitenkin perin pettävää, sillä bakteeri pystyy aiheuttamaan hyvin laajan kirjon infektiotauteja lievistä impetigoista aina tappaviin endokardiitteihin asti.

Matti Viljanen

Serotoniinireseptorien väheneminen aivokuorella suojaa depressiolta

Masennuksen hoidossa käytettävät serotoniiniselektiiviset (SSRI) lääkkeet estävät serotoniin takaisinoton hermosoluun ja lisäävät serotoniinin määrää aivoissa. Yksinkertaistetun ajattelun mukaan masentuneella on aivoissaan liian vähän serotoniinia ja sitä voidaan lisätä lääkkeellä. Tämän näkemyksen kanssa on sopusoinnussa havainto, jonka mukaan serotoniinin esiasteen, tryptofaanin, poistaminen ruoasta johtaa masennuksesta parantuneilla masennusoireiden palaamiseen. Toisaalta tiedetään, että SSRI-lääkitys johtaa aivojen serotoniinireseptorien määrän vähenemiseen. Tämän merkitys depression hoidon yhteydessä on kuitenkin epäselvää. Tätä selvitettiin tutkimalla tryptofaanittomalla ruokavaliolla olevia terveitä henkilöitä posi-tronemissiotomografialla.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: USA:n vankiloihin suositellaan keuhkojen pienoiskuvauksia

Paitsi Venäjällä myös Yhdysvalloissa keuhkotuberkuloosi on vankiloiden ongelmana. Sairastavuusluvut ovat vankiloissa tasoa yli 200/100 000, maan keskiarvo noin 6,8/100 000. HIV-infektion yleisyys vielä tuo ongelmaan oman lisäsävynsä. Tennesseessä selvitettiin, miten diagnostiikkaa voitaisiin tehostaa kustannustehokkaimmin. Rutiinimaisen thoraxkuvauksen hinnaksi vankilaan saapuessa arvioitiin 6,60 dollaria. Yhden kiinni saadun tapauksen hinnaksi tulisi 9 600 dollaria, ja tämä oli selvästi halvempaa kuin tuberkuliinitestiin perustuva (32 100 dollaria; USA:n rokotuskäytäntö erilainen) tai oireisiin kohdistuva (54 100 dollaria) tapausten seulonta. Tutkijat suosittavat painokkaasti kuvausten käyttöönottamista infektiopaineen vähentämiseksi.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Hoitosuhteen jatkuminen suojaa itsemurhalta

Psykiatrisilla potilailla on tavallista suurempi itsemurhariski, suurimmillaan välittömästi sairaalasta kotiutumisen jälkeen. Tapaus-verrokkitutkimus osoitti, että monet potilaskohtaiset tekijät, kuten aiempi itsetuhoinen käyttäytyminen, toivottomuus, ihmissuhdeongelmat ja työttömäksi joutuminen, lisäsivät riskiä. Hoitavan lääkärin tai muun potilaalle tärkeän hoitohenkilökunnan jäsenen vaihtuminen lisäsi itsemurhavaaraa kuitenkin eniten (16-kertaisesti). Tämä tulisi ottaa jo ennalta huomioon, kun muutoksia hoitosuhteessa on tapahtumassa.

Raimo Kr Salokangas

Kuntoutustarve lannerangan välilevytyräleikkauksen jälkeen

Lannerangan välilevytyräleikkauksessa olleista potilaista 85 % ilmoitti selkä- ja alaraajakivun vähentyneen kohtalaisesti tai lähes kokonaan kaksi kuukautta leikkauksen jälkeen. Noin kolmasosa potilaista koki kuitenkin selkä- ja alaraajaoireiden edelleen heikentävän suorituskykyä. Lannerangan liikkuvuus ekstensioon ja selkälihasvoimat olivat kivuliailla merkitsevästi huonommat kuin oireettomilla. Yli 50-vuotiaat hyötyivät leikkauksesta harvemmin kuin nuoremmat. Toimintakyvyltään heikentyneet ja kivu-liaat potilaat voisivat hyötyä aktiivisista kuntoutustoimenpiteistä.

Jari Ylinen, Arja Häkkinen, Ilkka Kiviranta, Ulla Tarvainen, Arto Herno, Olavi Airaksinen

Kirurgisen päivystyspotilaan kipulääkitys

TAYS:n kirurgian ensiapupoliklinikassa selvitettiin potilaiden ja hoitajien kokemuksia kipulääkityksestä ja kivunhoidon menetelmistä. Kipulääkitys osoittautui vaihtelevaksi, eikä yhtenäistä käytäntöä lääkkeistä tai lääkkeenantotavoista ollut. Potilaat saivat kivun lievitystä, mutta monien potilaiden kohdalla lääkitys ei ollut riittävää. Keskimäärin potilaat odottivat kipulääkitystään reilun tunnin. Potilaista 64 % piti saamaansa kipulääkitystä riittävänä, mutta hoitajien mielestä riittävä lääkitys oli vain 29 %:lla potilaista. Yhtenäiset lääkitysohjeet ja kipumittarin käyttö voisivat tehostaa kivunhoitoa.

Sanna Kauppinen, Kari-Matti Hiltunen

Kaularangan kliininen tutkimus

Kaularangan kliininen tutkimus perustuu toiminnallisen anatomian tuntemukseen. Kaularangan eri osien anatomiset erityispiirteet mahdollistavat löydöksen anatomisen lähtökohdan määrittämisen kohtalaisella tarkkuudella. Kun toiminnallisen anatomian tuntemus ohjaa kliinistä tutkimusta, jatkotutkimuksia ja hoitotoimenpiteitä on helpompi suunnata. Anamneesin tärkeyttä osana kliinistä tutkimusta ei voi koskaan korostaa liikaa.

Karl-August Lindgren

Tieteelliseen näyttöön perustuva sydämen vajaatoiminnan lääkehoito

Tähänastiset tutkimukset osoittavat kiistattomasti, että sydämen vajaatoiminnan hoidon kulmakivet ovat ACE:n estäjät ja beetasalpaajat. Angiotensiini II -reseptorien salpaajia voidaan käyttää, mikäli ACE:n estäjistä tulee hankalia sivuvaikutuksia. Vaikeaa sydämen vajaatoimintaa sairastavat potilaat hyötynevät myös spironolaktonista ja digitaliksesta. Kalsiuminherkistäjistä toiveet kohdistuvat lähinnä levosimendaaniin. Suomessa sydämen vajaatoimintapotilaiden tieteelliseen näyttöön perustuva lääkehoito toteutuu paremmin kuin monessa muussa maassa, muttei silti vielä läheskään parhaalla mahdollisella tavalla.

Matti Niemelä, Keijo Peuhkurinen