Suomalaisilla ei ole helppoa edes Ruotsissa

Tutkijat selvittivät itsemurhayritysten määriä kansallisuusryhmittäin ruotsalaisessa aikuisväestössä (n = 4,5 miljoonaa, 570 000 ulkomailla syntynyttä). Ruotsissa syntyneisiin naisiin verrattuna erityisen korkea itsemurhayritysten riski oli Suomessa (HR 1,95), Puolassa (HR 1,95), Iranissa (HR 2,06) ja Latinalaisessa Amerikassa (HR 1,72) syntyneillä naisilla. Ruotsalaisiin miehiin verrattuna erityisen korkea itsemurhayritysten riski oli Suomessa (HR 2,26), Puolassa (HR 1,70) ja Iranissa (HR 1,69) syntyneillä miehillä. Kun sosioekonominen taso ja siviilisääty vakioitiin, naisten riskit eivät paljoakaan muuttuneet, mutta miesten laskivat. Tämän vakioinnin jälkeen suomalaisten ja puolalaisten miesten riskit olivat selvästi muita korkeammat. Ruotsalaisiin verrattuna alhainen riski oli Etelä-Euroopasta, Latinalaisesta Amerikasta, Aasiasta ja Afrikasta tulleilla miehillä.Syyksi suomalaisten poikkeuksellisen korkeaan itsemurhayritysten määrään tutkijat tarjoavat alkuperämaan korkeita itsemurhayritysten määriä. Sen sijaan tutkimuksesta ei löydy viittaustakaan siihen suuntaan, että ruotsalaisessa yhteiskunnassa voisi olla joitain tekijöitä, jotka ovat suomalaisten kannalta erityisen ahdistavia.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Kalan syönti kannattaa

Kuopiolaisessa tutkimuksessa mitattiin ohitusleikkauksen, pallolaajennuksen tai sydäninfarktin läpikäyneiden potilaiden kalankäyttöä ja seurattiin heitä 5 vuoden ajan. Kokonaiskuolleisuuden vaara oli jopa 63 % pienempi niillä potilailla, jotka söivät kalaa vähintään 57 g päivässä verrattuna niihin, jotka eivät syöneet kalaa. Kokonaiskuolleisuuden vaara oli lähes 70 % pienempi niillä, joilla veren n-3-rasvahappojen pitoisuus kuului ylimpään kolmannekseen, verrattuna alimpaan kolmannekseen kuuluviin.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Äidin hypotyreoosin haitalliset sikiövaikutukset

Hypotyreoosin riittävä raskaudenaikainen hoito on tärkeää, sillä subkliinisenkin tilanteen tiedetään vaikkuttavan mm. lapsen älykkyysosamäärään. Erityisen tärkeänä pidetään äidin riittävää tyroksiinihormonitasoa raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana.

Pertti Kirkinen

Suunsisäisen irtokojeen käytön aiheet ja hoitovaste puhehäiriöissä

Lähtökohdat Noin viidenneksellä lapsista on äännevirheitä, joiden hoito puheterapiassa on pitkäaikaista ja kallista.

Marja-Leena Haapanen

Lukemisvaikeudet ja silmien ohjausliikkeiden häiriö Alustavia lupaavia tuloksia näkökyvyn ja lukunopeuden parantamiseksi

Lähtökohdat Lukemishäiriön syitä on tutkittu sekä visuaalisen havaintohäiriön että geneettisen perimän näkökulmasta, mutta taustatekijöiden yleiskuva on edelleen epäselvä.

Tapani Rahko

Perinnöllisen paksusuolisyövän hoito ja ehkäisy

Paksusuolisyövän aiheuttaa jopa 5 %:ssa tapauksista periytyvä alttius, jonka välittävät geenimuutokset on löydetty viimeisten 15 vuoden aikana. Syöpätaipumus syntyy paksusuoleen kehittyvien lukuisien polyyppien takia suolistopolypoositaudeissa tai ilman lisääntynyttä polyyppimuodostusta ei-polypoottisessa koolonkarsinoomasyndroomassa. Periytyvien syöpämuotojen tunnistaminen on tärkeää, koska syöpä kehittyy nuorella iällä ja sen hoito vaatii yleensä koko paksusuolen poistoa. Kasvainvaara on lisääntynyt myös muissa elimissä. Erityisen merkittävää on ymmärtää syövän ehkäisyn mahdollisuus muilla suvun jäsenillä. Useimmissa tapauksista altistava geenivirhe kyetään tunnistamaan, mikä lisää ehkäisevän hoidon ja seurannan tehoa.

Heikki J. Järvinen

Influenssatalvi 2002-2003: oikea virus outoon aikaan

Syksyn 2002 influenssarokotteen päivitys ei ollut aivan helppoa. Maailmalla kiersi kaksi influenssa B -virusten antigeenista varianttia, joista vain toinen oli mahdollista ottaa rokotteeseen. WHO:n suositus rokoteviruksiksi osui oikeaan. Talven 2002-03 valtavirus Suomessa vastasi hyvin rokotteen uutta B-virusta. Tavanomaista varhaisempi epidemia kehittyi voimakkaaksi vain lasten ja nuorten keskuudessa. Sekä varhaisuudelle että ikäkirjolle löytyy selitys influenssa B -virusten evoluutiosta ja aiemmasta epidemiologiasta. Varusmiehiä syksyn 2002 influenssarokotus suojasi hyvin. Syksyn 2003 rokotteen haaste ovat H3N2-alatyypin uudet influenssa A -virukset, joiden ote voimistui keväällä 2003.

Reijo Pyhälä, Niina Ikonen, Heikki Korpela, Tero Axelin, Riitta Räty, Petri Ruutu, Riitta Santanen, Anja Villberg, Matti Sarjakoski

Itsemurhien ehkäisyn nykynäkymiä

Itsemurhakuolleisuus kasvoi Suomessa 1930-luvun alun lamavuosia ja sotavuosia lukuun ottamatta 1800-luvun puolivälistä 1990-luvun alkuun saakka. Sen jälkeen itsemurhien määrä on pienentynyt viidenneksellä ja on nyt 1970-luvun alkupuoliskon tasolla. Mahdollisia selityksiä vähenemiselle ovat kansallinen itsemurhien ehkäisyprojekti seurausvaikutuksineen, muutokset yhteiskunnallisissa olosuhteissa ja ihmisten elinolosuhteissa ja -tavoissa sekä masennuksen hoidon tehostuminen. Tutkimukset kuitenkin viittaavat siihen, että masennus on edelleen alihoidettu sairaus Suomessa ja kliinisessä työssä tehokkain tapa ehkäistä itsemurhia on tunnistaa masentuneet ja hoitaa heitä aktiivisesti.

Jukka Hintikka, Marko Sorvaniemi

Eurooppalaista lääkepolitiikkaa - G10-ryhmän ehdotuksia käsitellään

Euroopan Unionin integraation edistyessä on osoittautunut vaikeaksi sovittaa yhteen jäsenvaltioiden terveys- ja lääkepoliittisia tavoitteita. Vaikeus on johtunut ennen muuta lääkkeiden hinnoitteluperiaatteista ja sairausvakuutusjärjestelmistä, jotka kussakin jäsenvaltiossa ovat erilaiset. Tätä yhteensovittamista on nyt pyritty helpottamaan ns. G10-lääketyöryhmän annettua suosituksensa, joihin komissio on heinäkuussa julkaisemassaan tiedonannossa tiukasti sitoutunut. Nyt on kunkin jäsenvaltion vuoro osaltaan arvioida tiedonannossa esitettyjä parannustoimenpiteitä.

Terhi Hermanson, Jarmo Lehtonen

Lääketieteen opiskelijoiden suhtautuminen eläinkokeisiin

Koe-eläintöitä käytetään edelleen lääketieteen opetuksessa ja tutkijakoulutuksessa havainnollistamaan elimistön fysiologisia ja patofysiologisia tapahtumia. Teimme keväällä 2002 Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa selvityksen opintonsa vasta aloittaneiden opiskelijoiden asennoitumisesta koe-eläintöihin. Vaikka enemmistö opiskelijoista halusi rajoittaa eläinkokeiden tekemistä ja lisätä niiden valvontaa, he suhtautuivat kuitenkin muuta nuorisoa myönteisemmin koe-eläintutkimuksiin. Naiset suhtautuivat selvästi miehiä kielteisemmin. Koska eläinkokeet ja niistä saatavat tulokset edelleen merkittävästi vaikuttavat lääketieteen opetukseen ja lääkärin työhön, asiallinen informointi eläinkokeista, niiden valvonnasta ja eettisistä näkökohdista jo opintojen alkuvaiheessa on ilmeisen tärkeää.

Ulla-Marjut Jaakkola, Pekka Kääpä

Niska-hartiaoireet nuoressa väestössä

30.8.2003 Oulun yliopisto

Sari Siivola

Kuumekouristusten patogeneesi, uusiutumisten estohoito ja kuumekouristusten ennuste

5.9.2003 Oulun yliopisto

Rita Tarkka

Keskosina syntyneiden lasten lannenikamien mineraalitila imeväis- ja esikouluiässä

12.9.2003 Kuopion yliopisto

Sangita Kurl

Lyhyesti: Antikolinerginen rasitus ja vanhuksen kognitioiden heikkeneminen

Lääkkeiden aiheuttamaa seerumin antikolinergistä aktiviteettia kutsutaan antikolinergiseksi rasitukseksi. Vanhuspotilailla antikolinergiset lääkkeet aiheuttavat varsin usein kognitiivisia häiriöitä ja deliriumia. Amerikkalaisessa tutkimuksessa mitattiin väestöotoksella vanhusten seerumin antikolinerginen rasite ja kognitiivinen suorituskyky. Niillä tutkittavilla, jotka kuuluivat tämän rasituksen suhteen vaikeimpaan kymmenekseen (90. persentiili) oli 13-kertainen riski saada Mini Mental State Examination testissä arvo 24 tai alle. Tutkimus osoittikin, että antikolinerginen rasite on voimakkaassa yhteydessä vanhuksen kognitiiviseen suorituskykyyn. Tässä olisikin erinomainen keino suunnitella lääkehoitoa, joka ei heikentäisi kognitiivisia toimintoja.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Varovaista optimismia myelooman hoitoon

Bortetsomibi kuuluu uuteen lääkeryhmään, proteasomin salpaajiin. Siitä on vaiheen I tutkimuksissa ollut hyötyä edennyttä myeloomaa sairastaville potilaille, ja nyt Dana-Farberin syöpätutkimuslaitoksesta raportoidaan 193:n refraktaaria myeloomaa sairastaneen potilaan hoitotulokset. Potilaiden tauti oli resistentti kolmannelle hoitolinjalle. Bortetsomibilla saatiin 35 %:lle vaste, ja peräti 19 potilaalle täydellinen tai lähes täydellinen vaste. Mediaaninen elinaika oli 16 kuukautta, kun se yleensä taudin tässä vaiheessa on 6-9 kuukautta. Lääke ei suinkaan ole haitaton: hematologisten haittojen lisäksi 12 % potilaista sai perifeerisen neuropatian. Odotamme nyt innolla vaiheen III tutkimustuloksia.

Robert Paul

Päätelmät lääketutkimuksissa - ajattele itse!

Lääkeyritysten tukemat kliiniset lääketutkimukset päätyvät kiistattomasti useammin uuden lääkkeen kuin vertailuhoidon tai lumehoidon eduksi. Tämähän on luonnollista, sillä jos lääke päätyy yrityksen kehitysputkessa kliiniseen loppuvaiheeseen asti, lääke on todennäköisesti edeltäjäänsä parempi.

Robert Paul

Onko tupakoinnilla ja itsemurhilla yhteys?

Tutkimusten mukaan tupakointi lisää itsemurhan ja itsetuhoisen käyttäytymisen riskiä. Myös alentuneeseen serotoniinin aktiivisuuteen liittyy vastaavaa käyttäytymistä. Irlantilaistutkijat olettivat näiden kahden löydöksen välillä olevan yhteyden siten, että tupakoijilla on alhaisempi serotoniinin aktiivisuus. He tutkivat psykiatristen potilaiden tupakointitottumukset ja suisidaalisuuden. Osalle potilaista tehtiin serotoniinin toimintaa kuvaava fenfluramiinikoe. Tässäkin tutkimuksessa tupakoijilla oli enemmän itsemurhayrityksiä ja aggressiivisuuspisteitä. Mielenkiintoisinta oli, että depressiopotilailla tupakoinnin määrä oli tilastollisesti erittäin merkitsevästi käänteisessä suhteessa serotoniinin aktiivisuuden kanssa. Olisi houkuttelevaa ajatella, että tupakointi laskisi aivojen serotoniiniaktiivisuutta ja aiheuttaisi itsetuhoista käyttäytymistä. On kuitenkin mahdollista, että tämän aiheuttaa joku tai jotkut muut tekijät. Lopullista selitystä odotellessa voidaan aivojen serotoniinikato siirtää tupakan syntitaakkaan ja tälläkin tavoin perustella tupakanpolton synnillisyyttä.

Raimo Kr Salokangas

Y-kromosomin megapalindromit ylläpitävät maskuliinisuutta

Y-kromosomin lukuisat toistuvat rakenteet tekivät siitä ihmisen perimän kartoituksessa niin visaisen kohteen, että se jätettiin suosiolla myöhemmin tutkittavaksi. Ehkä myös ajateltiin, että tämä X-kromosomin kanssa samasta kantamuodosta kehittynyt kääpiö on aika vähämerkityksinen.

Matti Viljanen

Estolääke eturauhassyöpään?

Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä ja riski sairastua siihen suurenee iän myötä. Finasteridi estää testosteronin muuttumisen eturauhasessa androgeenisesti aktiivisemmaksi dihydrotestosteroniksi, pienentää eturauhasta ja helpottaa liikakasvusta johtuvia virtsaamisvaikeuksia. Eturauhassyöpään se ei ole tehoa.

Sirkku Jyrkkiö

Lyhyesti: Prolastiinihoidon kustannusvaikuttavuus on huono

Alfa1-antrypsiinin puutoksen hoitoon on kehitetty suonensisäisesti annettava alfa1-proteinaasi-inhibiittori, prolastiini, joka on kuitenkin erittäin kallista. Nyt julkaistussa kustannusvaikuttavuusselvityksessä laskettiin eri vaihtoehtoja hoidon aloittamiselle (ei hoitoa, hoitoa koko elämän ajan tai vasta kun FEV1 < 35 % viitetasosta). Eniten laatupainotettuja elinvuosia (QALY) tuotti elämänmittainen hoito, 7,19 (kustannukset 895 243 $). Mikäli hoito aloitettiin vasta kun FEV1 < 35 % olivat luvut 6,64 QALYa ja 511 930 $; ilman varsinaista korvaushoitoa 4,62 ja 92 091 $. Tutkijat laskivat, että kustannusvaikuttavuus koko elämänmittaisen ja FEV1 < 35 % -strategian välillä tuli samansuuruiseksi vasta, jos lääkkeen hinta laskisi merkittävästi. Tutkijat peräävätkin uusia terapiamuotoja.

Hannu Puolijoki