Rokotteilla ei odottamattomia haittavaikutuksia 1999

Kansanterveyslaitos on seurannut Suomessa lisensoitujen rokotteiden haittavaikutuksia usean vuoden ajan. Lakisääteistä seurantaa on tehostettu vuodesta 1997 lähtien. Tehostettujen toimenpiteiden vuoksi haittavaikutuksista vuosittain tehtyjen ilmoitusten määrä on kolmen viime vuoden aikana yli kaksinkertaistunut. Vuonna 1999 saatiin kaiken kaikkiaan 490 haittavaikutusilmoitusta. Vakavia haittoja raportoitiin 17, mutta niistä todennäköisesti rokotuksesta johtuviksi luokiteltiin ainoastaan 8.

Ilona Idänpään-Heikkilä

STRIP-lapset murrosiän kynnyksellä Kymmenvuotias tutkimusprojekti on maailmassa ainutlaatuinen

Sepelvaltimotaudin riskitekijöitä ja niiden ennaltaehkäisyä selvittävän STRIP-tutkimuksen lapset ovat nyt 9-11-vuotiaita. Jo tähän mennessä tuloksia voi pitää huomattavan merkityksellisinä. Tiiviissä seurannassa olevien lasten tulo murrosikään asettaa tutkijoille kuitenkin uusia haasteita: miten motivoida heidät pysymään mukana vielä ainakin seuraavat kymmenen vuotta.

Ulla Järvi

Vaikee ajatella auttavansa maailman lapsia

Turkulainen 10-vuotias Roope Hovi kuuluu STRIP-projektin neuvontaryhmään ja halikkolainen 11-vuotias Mariko Landström kontrolliryhmään. Roope menee tutkimuksiin, kun kerran täytyy, mutta Mariko asettaa mielekkyyden jo kyseenalaiseksi.

Ulla Järvi

Vaikuttaako interventio hoikkuustoiveisiin? Yhä pienempi tyttö tutkii nykyisin kehoaan ja tuskittelee vatsamakkaroitaan

Tutkija, PsM Susanna Saarilehto Turun yliopistosta selvittää, vaikuttaako STRIP-projektissa annettava neuvonta lasten näkemyksiin omasta kehostaan. Kyselytutkimus tehtiin lasten ollessa 8-vuotiaita, ja nyt on menossa tulosten analyysi.

Ulla Järvi

Kouluterveydenhuollon järjestämisessä suuria eroja kuntien kesken

- Suomessa on jo kuntia, joissa kouluterveydenhuollossa ei järjestetä yhtään lääkärintarkastusta peruskoulun ensimmäisen ja yhdeksännen luokan välisenä aikana, sanoo kouluterveydenhuoltoa paljon tutkinut tutkimusprofessori Matti Rimpelä.

Suvi Sariola

Suomen Koulu- ja Nuorisolääketieteen Yhdistyksen hallituksen kannanotto: Hyvän kouluterveydenhuollon edellytykset

Suomen Koulu- ja Nuorisolääketieteen Yhdistyksen hallitus haluaa oheisella kannanotollaan muistuttaa, mitkä ovat hyvän kouluterveydenhuollon edellytykset. Samalla määritellään hyvätasoisen kouluterveydenhuollon tavoitteet.

Suvi Sariola

Juha Metso katsoo johtajuutta strategioiden lävitse

Espoon tuleva peruspalveluiden toimialajohtaja Juha Metso hahmottaa johtamista strategioiden ja laadun kautta.

Tuula Vainikainen

Sopimusohjaus lisää luottamusta

Kahden vuoden kokemus valaa tulevaisuudenuskoa erikoissairaanhoidon suunnitteluun ja ohjaukseen. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja yhteistyötahojen keskinäinen luottamus on muodostunut hyväksi. Kunnat kykenevät toteuttamaan terveyspolitiikkaansa aidosti sopimusohjauksen puitteissa. Sairaanhoitopiiri tietää puolestaan ennakkoon palvelujen tarpeesta ja kuinka paljon rahaa on käytettävissä.

Merja Koivuniemi

Kunnallisvaaleissa ehdokkaina olevia lääkäreitä

Lääkärilehden numerossa 31/2000 ilmoitettiin, että lehti tarjoaa sivuillaan esittelytilaa kunnallisvaaliehdokkaina oleville Lääkäriliiton jäsenille. Toivottiin, että esittelytekstin olisi hyvä painottua ehdokkaan terveyspoliittisiin tavoitteisiin. Määräaikaan mennessä saapui parisenkymmentä esittelyä.

Omalääkäritoiminnan vaikutukset palveluihin

Väestövastuisen omalääkäritoiminnan piirissä on keväällä 2000 laskettu olevan noin 3/5 maamme väestöstä ja lähes 1 600 perusterveydenhuollon lääkäriä. Toiminta ei kuitenkaan ole vakiintunut, vaan kunta- ja terveyskeskuskohtaiset erot ovat väliin huomattaviakin. Katsauksessa tarkastellaan käytettävissä olevien tutkimusten, havaintojen ja kokemusten pohjalta omalääkäritoiminnan vaikutuksia palvelujen saatavuuteen ja käyttöön, hoidon jatkuvuuteen, potilaiden ja väestön tyytyväisyyteen, lääkärissäkäyntien kustannuksiin sekä erikoissairaanhoidon ja laboratorio- ja kuvantamispalvelujen käyttöön.

Timo Pitkäjärvi

Telelääketiede kenttälääkinnässä

Monet telelääketieteen sovellukset on ensimmäisenä otettu käyttöön sotilaslääketieteessä. Viimeisimpänä esimerkkinä Bosnian sodan aikana tehdyt telekonsultaatioyhteydet Englantiin digitaalisen kameran, kannettavan tietokoneen ja satelliittipuhelimen avulla. Tulevaisuuden haasteita niin kenttälääkinnässä kuin muussakin telelääketieteellisessä yhteydenpidossa tulevat olemaan mm. luotettavien yhteyksien turvaaminen, erilaisten käyttöjärjestelmien yhteensovittaminen sekä tietoturvan varmistaminen käytettäessä julkisia tietoliikenneyhteyksiä.

Heikki Lamminen, Timo Sahi, Ville Voipio

Internet korva-, nenä- ja kurkku- tautien kurssilla

Internetin hyödyllisyydestä lääketieteen perusopetuksessa on varsin vähän tietoa. Helsingin yliopiston Korvaklinikassa tehtiin korva-, nenä- ja kurkkutautien propedeutiikan verkkosivut loppuvuodesta 1999 (http://www.kll.helsinki.fi/osastot/personal/siko/korkl/Pro/index.htm). Selvitimme verkkosivujen hyödyllisyyttä lääketieteen opetuksessa korva-, nenä- ja kurkkutautikurssilla kevätlukukaudella 2000. Kokemuksemme rohkaisevat jatkamaan verkkosivujen edelleen kehittämistä lääketieteen opetuksen osana.

Anne Pitkäranta, Erna Kentala, Erkki Hopsu, Taina Haavisto, Timo Lahin

Tyypin 1 diabetes - häiriö elimistön puolustusjärjestelmässä

16.6.2000 Oulun yliopisto

Kaisa Savola

Alfa-2-adrenoreseptorien merkitys rotan käpylisäkkeen melatoniinisynteesin säätelyssä

16.6.2000 Helsingin yliopisto

Satu Mustanoja

Keuhkoputkisauman paraneminen ja ahtauman hoitaminen sisäisellä tuella

16.6.2000 Helsingin yliopisto

Antti Korpela

Toipuminen gynekologisen päivä- ja lyhytjälkihoitoisen kirurgian jälkeen

16.6.2000 Helsingin yliopisto

Kaisa Nelskylä

Lihavuus, geenit ja kolesteroli

17.6.2000 Turun yliopisto

Matti Karvonen

Pistepolymorfioiden ja -mutaatioiden rinnakkainen analyysi DNA-sirulla

20.6.2000 Helsingin yliopisto

Tomi Pastinen

Lyhyesti: Vuorokaudenaika vaikuttaa synnytyksen käynnistymiseen

Sen enempää täysi- kuin ennenaikaisenkaan synnytyksen käynnistymismekanismeja ei kunnolla tunneta. Epidemiologiset selvitykset osoittavat, että käynnistymisellä on oma vuorokausirytminsä siten, että supistuksien alkamishuippu on noin klo 1 yöllä. Sama ilmiö havaittiin tutkittaessa ennenaikaisia synnytyksiä raskauksien keston ollessa 23-37 viikkoa. Synnytykseen johtavien supistuksien ilmaantumishuippu oli tässä 425 ennenaikaisen synnytyksen ryhmässä klo 1-2, ja 42 % lapsista syntyi klo 6:een mennessä. Yksi syy tähän ilmiöön voisi olla oksitosiinin erityksen vuorokausivaihtelu, jossa huippu on keskiyön aikaan. Joissakin ennenaikaisissa synnytyksissä voi olla kyse synnytysmekanismien varhaisesta kypsymisestä, mutta esimerkiksi infektioista tai kalvojen puhkeamisesta johtuvat tilanteet tuskin noudattavat normaalia fysiologista tapahtumakulkua.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: BSE voi siirtyä veren mukana

Creutzfeldt-Jakobin taudin (CJD) uuden variantin ja naudan spongiformisen enkefalopatian (BSE) aiheuttaa sama tekijä. Englantilaistutkijoiden lampailla saamat tulokset osoittavat tekijän voivan siirtyä kokoveren mukana. Tutkimuksessa yhdelle lampaalle syötettiin 5 grammaa aivokudosta BSE:tä sairastavasta naudasta. Lampaasta siirrettiin 400 ml verta 19 lampaaseen eri aikojen kuluttua aivoateriasta. Yksi verta saaneista lampaista alkoi saada BSE:n oireita vajaan kahden vuoden kuluttua siirrosta, muut pysyivät terveinä. Luovuttaja sairastui kahden vuoden kuluttua aivoateriasta. Voi olla, että prioneista tulee kallis haaste verituotteiden testaukselle.

Matti Viljanen