Transkraniaalinen magneettistimulaatio neuropaattisen kivun hoidossa

Hermoperäisen eli neuropaattisen kivun tai monimuotoisen paikallisen kipuoireyhtymän (CRPS) nykyiset hoito- ja kuntoutusmenetelmät auttavat vain osaa potilaista, joten uusien hoitomuotojen tarve on ilmeinen.

Nora Hagelberg, Hanna Harno, Maija Saijonkari, Jaana Isojärvi, Marjukka Mäkelä, Sinikka Sihvo, Satu Jääskeläinen

Vuotoa virtsaputkesta – miehen uretriitti

•Miehen uretriitin eli virtsaputkitulehduksen oireita ovat vuoto, kirvely ja virtsaputken suun punoitus.

Niina Hieta, Eija Hiltunen-Back

Tietolähteenä Avohilmo-rekisteri Lasten ylipainon valtakunnallinen seuranta

Lasten ylipainon yleisyydestä on ollut hyvin vähän koko lapsiväestöä edustavaa, mittauksiin perustuvaa tietoa. Tavoitteena oli selvittää, voidaanko tiedonhankinnassa hyödyntää Avohilmo-rekisteriä.

Päivi Mäki, Susanna Lehtinen-Jacks, Nina Vuorela, Esko Levälahti, Timo Koskela, Antti Saari, Kaisa Mölläri, Raimo Mahkonen, Jarmo Salo, Tiina Laatikainen

Nuorena syövän sairastaneet tarvitsevat järjestelmällistä seurantaa

Ulla Toikkanen

Tyypin 1 diabetes on ennustettavissa, mutta ei vielä ehkäistävissä

Tyypin 1 diabetes on lapsuudessa puhkeavista kroonisista sairauksista tavallisimpia. Taudin ilmaantuvuus on kasvanut maailmanlaajuisesti, ja Suomessa se on maailman suurin (1).

Olli Helminen, Mikael Knip, Riitta Veijola

Milloin ja miten nuorelta naiselta etsitään rintasyöpää?

Alle 40-vuotiailla naisilla rintasyöpä on harvinainen; sen riski on 0,4 %. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain keskimäärin 135 alle 40-vuotiasta naista, heistä noin 15 alle 30-vuotiaina. Kaikkiaan rintasyöpään sairastuu Suomessa noin 4 850 naista vuodessa (1). Riski sairastua rintasyöpään nuorena on samaa luokkaa kaikkialla maailmassa. Se on myös pysynyt vakaana eikä ole kasvanut vuosikymmenten aikana kuten yli 50-vuotiaiden naisten rintasyöpien ilmaantuvuus länsimaisen elämäntavan leviämisen myötä.

Katja Hukkinen

Kommunikaatiokuulosuojaimet parantavat sotilaslentäjien viestintää

Radio speech communication and workload in military aviation: a human factors perspective

Taija Lahtinen

Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät näkyvissä jo lasten valtimoissa

Clinical correlates of arterial stiffness, tone, and reactivity in children

Aapo Veijalainen

Kortisonihoito tulehduksellisissa ihosairauksissa

Glucocorticoid receptors in inflammatory skin diseases. The effect of systemic and topical glucocorticoid treatment on the expression of GRα and GRβ

Minna Kubin

Ylipainoisten polvinivel voi mennä sijoiltaan matalaenergisessä tapaturmassa

Multidetector computed tomography and magnetic resonance imaging of acute knee trauma

Erno Peltola

Sydänsairauksien ja -kuolleisuuden vaara huomioon nuorena sairastetun syövän jälkeen

Late mortality and cardiovascular morbidity after cancer at a young age in Finland

Andreina Kero

Ohitusleikkauksella paras pitkäaikaistulos päärunkotaudissa

Ohitusleikkaus on perinteisesti ollut vasemman sepelvaltimon päärunkoon ulottuvan ahtauttavan sepelvaltimotaudin perushoito, mutta viime vuosina pallolaajennusta on yhä useammin käytetty myös päärunkoahtauman hoidossa. Pääosin Pohjoismaissa tehty tuore tutkimus osoittaa, että ohitusleikkaus on edelleen pitkäaikaisennusteen kannalta paras hoitovaihto suurelle osalle näistä potilaista.

Juhani Airaksinen

Kokeelliseen hoitoon kohdistuu paljon odotuksia

Varhaisen vaiheen kliinisiin tutkimuksiin osallistuvat potilaat toivovat kokeelliselta hoidolta paljon. Lähes kaikki toivovat jotenkin hyötyvänsä hoidosta ja joka kymmenes toivoo paranevansa. Lähes puolet potilaista haaveilee paranemisesta, vaikka pitääkin sitä epätodennäköisenä.

Sirkku Jyrkkiö

Laihdutus parantaa ylipainoisen kognitiivista suorituskykyä

Ylipaino heikentää aivojen toimintaa vähentämällä sokeriaineenvaihduntaa, aiheuttamalla tulehdusreaktioita ja lisäämällä oksidatiivista stressiä. Monikansallinen tutkimusryhmä selvitti meta-analyysillä, parantaako laihduttaminen ylipainoisten kognitiivista suorituskykyä.

Tero Taiminen

Kuvantamistutkimukset tulevat umpilisäke-tulehduksen diagnostiikkaan

Umpilisäketulehduksen diagnoosi on perustunut anamneesiin, palpaatiolöydökseen ja veren leukosyyttien sekä CRP-arvon mittaamiseen. Epäilty diagnoosi on varmennettu leikkauksessa, ja samalla on hyväksytty jopa 20–30 %:n huti eli normaalin umpilisäkkeen poisto diagnostisena toimenpiteenä. Tällainen menettely ei enää ole kansainvälisesti hyväksyttävää – leikkaus ei ole diagnoosin apuväline.

Hannu Paajanen

Kenelle lihavuusleikkaus?

Vaikeasta tai sairaalloisesta lihavuudesta kärsii suomalaisista miehistä 5 % ja naisista 7 %.

Paulina Salminen, Vesa Koivukangas

Suurentunut plasman kreatiniiniarvo päivystyspotilaalla – miten toimin?

Kun potilaalla todetaan akuutti munuaisvaurio, diagnostiikassa ja hoidossa on keskeistä etiologian ­selvittäminen: onko potilaalla heikentynyt munuaisperfuusio (prerenaalinen vika), onko virtsateissä ­virtausestettä (postrenaalinen vika) vai onko kyseessä renaalinen, munuaistason vaurio?

Risto Tertti, Heikki Saha

Ravintolisistä sairaalareissu

Ravintolisien käyttöön voi liittyä vakaviakin haittoja, kuten nämä kolme tapausselostusta osoittavat.

Annikka Kalliokoski, Pekka Saastamoinen, Liisa Hakaste, Elina Armstrong, Ruut Laitio

Terveydenhoitajat, lääkärit, psykologit ja kuraattorit peruskouluissa 2008–2015

Tutkimuksessa selvitetään peruskoulujen terveydenhoitajien, lääkärien, psykologien ja kuraattorien työpanoksia ja niiden muutoksia kouluissa ja terveyskeskuksissa 2008–15 sekä palvelujen alueellista tasa-arvoa.

Kirsi Wiss, Timo Ståhl, Vesa Saaristo, Hanne Kivimäki, Marjut Frantsi-Lankia, Arja Rimpelä

Kenelle kunnia kuuluu?

Kansainvälisten monikeskustutkimusten yleistyessä tiedeartikkelien kirjoittajalistat pitenevät. Vuonna 1981 suurin Thomson Reutersin indeksoiman tiedeartikkelin tekijämäärä oli 118. Nykyään biolääketieteellisillä tutkimuksilla voi olla jopa yli 2 000 tekijää (1).

Pertti Saloheimo