Suurentunut plasman kreatiniiniarvo päivystyspotilaalla – miten toimin?
Kun potilaalla todetaan akuutti munuaisvaurio, diagnostiikassa ja hoidossa on keskeistä etiologian selvittäminen: onko potilaalla heikentynyt munuaisperfuusio (prerenaalinen vika), onko virtsateissä virtausestettä (postrenaalinen vika) vai onko kyseessä renaalinen, munuaistason vaurio?
Heikentynyt munuaisperfuusio on syytä todeta ja hoitaa viiveettä, samoin kuin turvata esteetön virtsankulku, kun kyseessä on postrenaalinen ongelma. Myös munuaisten vajaatoimintaan liittyvien ongelmien, kuten nestelastin, hyperkalemian, asidoosin ja uremian hoito on aloitettava välittömästi.
Sellaiset lääkkeet on syytä tauottaa, jotka huonontavat munuaisten toimintaa tai kertyvät elimistöön vajaatoiminnan seurauksena.
Tietyt nefrologiset sairaudet, esimerkiksi glomerulonefriitit, vaskuliitit ja interstitiaalinefriitit, saattavat vaatia spesifistä diagnostiikkaa ja hoitoa.
Suurin osa akuuteista munuaisvaurioista laukeaa tai korjaantuu spontaanisti päivien tai viikkojen aikana.
Suurentunut plasman kreatiniinipitoisuus on tavallinen löydös terveyskeskuksen tai sairaalan päivystykseen tulevilla potilailla (1,2,3). Tässä kirjoituksessa keskitytään ongelman diagnostiikkaan ja erotusdiagnostiikkaan sekä varhaisvaiheen hoitoon ja pahenemisen ehkäisyyn. Sellaisia tilanteita…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



