Kun potilaalla todetaan akuutti munuaisvaurio, diagnostiikassa ja hoidossa on keskeistä etiologian ­selvittäminen: onko potilaalla heikentynyt munuaisperfuusio (prerenaalinen vika), onko virtsateissä ­virtausestettä (postrenaalinen vika) vai onko kyseessä renaalinen, munuaistason vaurio?

Heikentynyt munuaisperfuusio on syytä todeta ja hoitaa viiveettä, samoin kuin turvata esteetön virtsankulku, kun kyseessä on postrenaalinen ongelma. Myös munuaisten vajaatoimintaan liittyvien ongelmien, kuten nestelastin, hyperkalemian, asidoosin ja uremian hoito on aloitettava välittömästi.

Sellaiset lääkkeet on syytä tauottaa, jotka huonontavat munuaisten toimintaa tai kertyvät elimistöön ­vajaatoiminnan seurauksena.

Tietyt nefrologiset sairaudet, esimerkiksi glomerulonefriitit, vaskuliitit ja interstitiaalinefriitit, saattavat vaatia spesifistä diagnostiikkaa ja hoitoa.

Suurin osa akuuteista munuaisvaurioista laukeaa tai korjaantuu spontaanisti päivien tai viikkojen aikana.