Lihavuus voi huonontaa polven tekonivelleikkauksen tuloksia

Patient and operation related factors influencing the outcome of knee arthroplasty

Jaakko Järvenpää

Varusmiespalvelusaika on ikkuna nuoren miehen terveyteen

Health behavior of young adult men and the association with body composition and physical fitness during military service

Maria Hagnäs

Terveysongelmat varhaisessa aikuisiässä ennakoivat työkyvyttömyyseläkettä

Lifestyle and health-related factors in relation to musculoskeletal and mental disability – a life course approach

Heikki Frilander

Lasten virtsatieinfektioiden jälkeisten kuvantamistutkimusten ohjesäännöissä parantamista

Ultrasonography alone is not enough to exclude vesicoureteral reflux in all small children after a urinary tract infection

Marko Ristola

Raskaudenaikainen epilepsia- tai masennuslääkitys voi vaikuttaa vastasyntyneen aivotoimintaan

Infant brain function after fetal exposure to neuroactive drugs

Mari Videman

Uutta tietoa HDL:n sydän- ja verisuonitaudeilta suojaavasta vaikutuksesta

Oxidized HDL lipids and the risk for atherosclerosis: The cardiovascular risk in young Finns study

Petri Kresanov

Pitkäaikaistyötön vai pysyvästi työkyvytön?

Long-term unemployed or permanently disabled – types and narratives from an industrial town of the 2000s

Virpi Heikkinen

Tiotropium tehoaa myös teini-ikäisten vaikeaan astmaan

Astma on lapsuusiän yleisin krooninen sairaus. Yhdysvalloissa jo 10 %:lla teini-ikäisistä on astma. Noin puolella potilaista pelkkä inhalaatiosteroidi ei riitä, ja lääkkeitä lisätään yksitellen, kunnes hoitotasapaino löytyy. Onneksi uusia hoitovaihtoehtoja on tulossa.

Heikki Ekroos

Komplisoitumattomaan ensimmäiseen divertikuliittiin ei tarvita antibioottia

Hollantilaiset kirurgit ovat saaneet taas valmiiksi hienon kliinisen monikeskustutkimuksen, jossa selvitettiin antibioottihoidon tarvetta paksusuolen divertikkelitulehduksen hoidossa. Tämä on jo toinen satunnaistettu, hyvin tehty tutkimus, joka puoltaa pelkkää kipulääkitystä divertikuliitin ensilinjan hoitona.

Hannu Paajanen

Suojaa ihosi auringolta

Ihon melanooma on yleistynyt viime vuosina merkittävästi. Eniten melanoomaa todetaan Australiassa. Yhdysvalloissa ja Euroopassa tauti on lähes yhtä yleinen. Yli puolet melanoomatapauksista arvioidaan auringon UV-säteilyn aiheuttamiksi. Aurinkovoiteet, joiden suojakerroin on vähintään 15, näyttävät vähentävän riskiä.

Sirkku Jyrkkiö

Tulehduskipulääkkeisiin liittyvä vajaatoimintariski vaihtelee

Tulehduskipulääkkeet voivat tunnetusti vaikeuttaa sydämen vajaatoimintaa. Vakavat kardiovaskulaariset haittatapahtumat ovat kuitenkin harvinaisia, ja tarvitaan suuria aineistoja, että eroja eri lääkkeiden tai annosten välillä voidaan arvioida. Nyt laaja eurooppalainen selvitys viittaa siihen, että eroja on ja sydänhaitat ovat annosriippuvaisia.

Juhani Airaksinen

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä ja masennus myöhentävät vaihdevuosia

Luonnollinen menopaussi-ikä määritellään vuoden kestäneeksi kuukautisten poisjäänniksi, jolle ei ole patofysiologista selitystä. Noin 62 000:n mammografiaseulontoihin osallistuneen 40–74-vuotiaan ruotsalaisnaisen aineistossa keskimääräinen luonnollinen menopaussi-ikä oli 52 vuotta. Jos nainen oli sairastanut tai sairasti munasarjojen monirakkulaoireyhtymää, menopaussi myöhentyi 56 vuoden ikään, ja masennus siirsi menopaussi-iän 53 vuoteen. Löydös vahvistui, kun sekoittavina tekijöinä analysoitiin naisen lisääntymisominaisuuksia, kuten menarkeikä ja lasten lukumäärä, kuukautiskierron ominaisuuksia tai tunnettuja riskitekijöitä (tupakointi, alkoholi, koulutus ja fyysinen aktiivisuus).

Pertti Kirkinen

Laitosepidemiat ja niiden ehkäisy

•Tärkeimpiä laitosepidemioiden aiheuttajia ovat gastroenteriittia aiheuttavat virukset, Staphylococcus aureus, A-ryhmän streptokokki, hengitystievirukset, influenssa ja resistentit bakteerit.

Reetta Huttunen, Jaana Syrjänen, Esa Rintala, Risto Vuento

A-ryhmän streptokokki voi aiheuttaa epidemian

•A-streptokokin aiheuttama tautikirjo ulottuu lieväasteisista nielutulehduksesta vakaviin yleisinfektioihin. Nielu- ja ihoinfektiot aiheuttavat huomattavan tautitaakan.

Marjo Vuorela, Eeva Ruotsalainen, Kirsi Valtonen, Jaana Vuopio, Outi Lyytikäinen

Mitä hoitavan lääkärin on syytä tietää infektioepidemioista?

Epidemioiden tunnistaminen edellyttää jatkuvaa seurantaa ja laboratoriotulosten analysointia.

Outi Lyytikäinen, Markku Kuusi, Pekka Nuorti

Alaselän nikamien tulehdusmuutokset ovat yhteydessä selkäkipuun

The heritability and morphology of lumbar Modic changes and their association with pain

Juhani Määttä

Epidemia on yhteinen haaste

Potilastyötä tekevä lääkäri on avainroolissa epidemioiden havaitsemisessa. Epidemiaepäilyn herätessä lääkärin ensimmäinen yhteistyötaho on oman sairaanhoitopiirin infektiolääkäri, infektiontorjuntayksikkö ja kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri. Lääkärin voi olla vaikeaa tunnistaa oma roolinsa epidemiaselvityksen toimenpideviidakossa. Valppaus tunnistaa poikkeava määrä infektio-oireisia potilaita tai mikrobilöydöksiä ja hyvät yhteistyötaidot ovat kuitenkin riittävät työkalut epidemiaselvitystyön käynnistämiseen, eikä monimutkaisia toimintaohjeita tarvitse osata ulkoa.

Reetta Huttunen, Jaana Syrjänen

Mikrobilääkeresistenssin torjunnassa puheista tekoihin

Pohjoismaiden mikrobilääkeherkkyystilanne on hyvä, mutta menossa huonompaan suuntaan.

Antti Hakanen, Anni Virolainen-Julkunen

Lihominen yhteydessä rasvasolujen mitokondrioiden toiminnan huononemiseen

Adipose tissue metabolism in acquired obesity

Sini Heinonen

Aivojen proteiinikertymien syy iNPH-taudissa erilainen kuin Alzheimerin taudissa

Deciphering potential factors affecting β-amyloid pathology in idiopathic normal pressure hydrocephalus

Tiina Laiterä