Geenivaihtelu ja diabeteslääkkeiden farmakokinetiikka

Tyypin 2 diabeetikoiden hoidossa käytettävien lääkkeiden tehossa ja haittavaikutuksissa on suurta yksilöllistä vaihtelua, joka voi johtua mm. perinnöllisistä tekijöistä tai lääkkeiden yhteisvaikutuksista. Esimerkiksi gemfibrotsiilin on havaittu suurentavan voimakkaasti repaglinidin pitoisuutta plasmassa.

Annikka Kalliokoski

Myöhäinen murrosikä on vahvasti perinnöllinen

Murrosiän alkamisen ajankohta noudattaa terveessä väestössä normaalijakaumaa. Tätä vaihtelua määräävät vaikutusmekanismeiltaan osin vielä puutteellisesti tunnetut geneettiset ja ympäristötekijät. Murrosiän aikataulun geneettistä säätelyä tutkittiin tervettä väestöä edustavilla kaksosilla. Normaalia ääripäätä edustavan myöhäisen murrosiän esiintymistä suvuissa ja periytymismalleja tutkittiin perheaineistossa.

Karoliina Wehkalampi

Vartijasolmukkeet ja PET paljastavat ihomelanooman etäpesäkkeet

Ihomelanooma on yleistyvä syöpä, johon sairastuu jo yli 900 suomalaista vuosittain. Melanooman ainoa parantava hoito on leikkaus, koska lääke-, säde- ja rokotehoitojen vaikutuksesta elinaikaan ei ole riittävää näyttöä. Leikkaushoidon jälkeen kuitenkin noin joka viidennellä melanoomapotilaalla tauti oireettoman välivaiheen jälkeen uusiutuu ja voi kehittyä etäpesäkkeiseksi eteneväksi syöpäsairaudeksi. Etäpesäkkeen mahdollisimman varhainen havaitseminen ja aktiivinen hoito jo oireettomassa vaiheessa voivat joskus parantaa potilaan ennustetta.

Ilkka Koskivuo

Kokemus vähentää ERCP:n komplikaatioita

Endoskooppinen retrogradinen kolangiopankreatografia (ERCP) on taitoa vaativa toimenpide, jota on käytetty sekä diagnostiikassa että hoitona. Monikeskustutkimuksissa on osoitettu, että komplikaatioriski kasvaa, jos toimenpiteitä tehdään alle 200 vuodessa. Toimenpiteitä on nyt tutkittu Turussa, jossa hyvät tulokset myös osoittavat, että ERCP:t kannattaa keskittää suuren volyymin yksiköihin.

Tom Scheinin

Antibiootti ei aina edellä C. difficile-ripulia

Clostridium difficile-ripuli käy usein antibioottiripulin nimellä. Nyt tehty kanadalaistutkimus pystyi kuitenkin liittämään antibiootin kotisyntyiseen difficile-ripuliin vain noin puolella potilaista.

Heikki Arvilommi

Sikiön aivot tarvitsevat rautaa

Äidin raskaudenaikainen raudanpuuteanemia voi altistaa syntyvän lapsen skitsofrenialle. Yhdysvaltalaistutkimuksessa verrattiin äidin raskaudenaikaista hemoglobiinitasoa lapsen riskiin sairastua skitsofreniaan. Raskauden aikainen hemoglobiinitaso saatiin 6 872 äidiltä ja syntyneistä lapsista 57:llä todettiin myöhemmin skitsofrenia.

Raimo K. R. Salokangas

Potilastyytyväisyys ja laatu kulkevat käsi kädessä

Yhdysvaltalaisessa potilaskyselyssä sairaala koettiin sitä paremmaksi, mitä enemmän siellä oli hoitajia.

Katariina Korkeila

Korkea CRP - muna vai kana?

Monet epidemiologiset tutkimukset ovat kiistatta osoittaneet, että herkän CRP:n korkea pitoisuus on selkeässä yhteydessä sepelvaltimotautiin. On kuitenkin edelleen epäselvää onko CRP valtimotaudin vaaratekijä vai pelkkä vaaran ilmaisija, vaikka nyt jo ollaan kehittelemässä CRP:tä vähentäviä lääkkeitä sepelvaltimotaudin preventioon.

Juhani Airaksinen

Keuhkopotilaan lentokelpoisuuden selvittäminen

Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida laboratoriossamme 2003-2007 tehdyt keuhkopotilaiden hypoksia-altistuskokeet ja tarkastella niiden perusteella heidän lentokelpoisuuttaan.

Päivi Piirilä, Witold Mazur, Anssi Sovijärvi

Mini-interventiosta apua myös tuoreille äideille

Mini-interventiolla voidaan vähentää synnyttäneiden naisten alkoholinkäyttöä.

Tiina Laatikainen

Sydänpotilaan lentokelpoisuus

- Sydänpotilaskin voi tehdä lentomatkan, jos sairaus on stabiilissa vaiheessa ja tarvittavista järjestelyistä sovitaan lentoyhtiön kanssa etukäteen.

Katriina Viitasalo, Olavi Hämäläinen, Juha Hartikainen

Päihdeperheeseen syntyvä lapsi kotiin, ensikotiin vai sijoitukseen?

- Äidin päihdeongelma tulisi havaita mahdollisimman varhain raskauden aikana.

Taisto Sarkola, Hannu Alho

Homeopatia - hoivaa ja humpuukia

- Suomessa 6 % naisista ja 3 % miehistä ilmoitti 1990-luvulla käyttävänsä homeopaattisia valmisteita.

Anna-Liisa Enkovaara

Enemmistö lääkäreistä pitää tietoteknologian muutosta myönteisenä

Tietoteknologian kehitys on ollut nopeaa parin viimeisen vuosikymmenen aikana. Terveydenhuollon toimintaympäristö on sen myötä muuttunut. Kokeneet lääkärit tuntevat kehityskaaren koko työuransa ajalta.

Riitta-Liisa Haukilahti, Irma Virjo, Hannu Halila, Harri Hyppölä, Mauri Isokoski, Santero Kujala, Jukka Vänskä, Kari Mattila

Hyytymät imulla pois sydäninfarktipotilaan sepelvaltimosta

Imukatetrien käyttö sydäninfarktin hoidossa näyttää vakiinnuttavan asemansa. Jos tukkiva hyytymä poistetaan infarktipotilaan sepelvaltimosta imukatetrilla, mikrovaskulaarinen verenkierto säilyy parempana kuin pelkästään perinteisiä hoitomenetelmiä käyttäen.

Juhani Airaksinen

Joka viides mies on alkoholin riskikuluttaja

17,4 % suomalaismiehistä todettiin Terveys 2000 -aineistoon perustuvassa tutkimuksessa joko alkoholin riskikuluttajiksi tai alkoholinkäyttöhäiriön omaaviksi. Todennäköisesti osuus on vielä havaittua huomattavasti suurempi, koska runsaasti alkoholia käyttävät osallistuvat väestötutkimuksiin muita vähemmän.

Tiina Laatikainen

Uusi menetelmä virtsainkontinenssin hoitoon

Eturauhasen radikaalin poistoleikkauksen jälkeisen ponnistusinkontinenssin hoitoon kehitetyllä uudella menetelmällä on tutkimuksessa saatu puolet keskivaikeasta ponnistusinkontinensista kärsivistä potilaista täysin kuivaksi.

Ossi Lindell

Lääkäri masentuu, kun sairaala on liian täynnä

Tuore suomalaistutkimus osoittaa, että sairaaloiden täyttäminen käytäviä ja liinavaatevarastoja myöten ei uhkaa pelkästään hoitohenkilökunnan selkänahkaa, vaan myös mielenterveys on vaarassa.

Raimo K. R. Salokangas

K-ras ei ennakoi suolistosyövän taudinkulkua

Kasvutekijäreseptorin (EGFR) salpaus setuksimabilla lisää levinnyttä suolistosyöpää sairastavien potilaiden elinaikaa lähes viisi kuukautta (9,5 kk vs. 4,8 kk), kun K-ras ei ole mutatoitunut.

Sirkku Jyrkkiö

Infarktipotilaan kolesterolin mittaamiselle ei enää aikarajaa

Nykyaikaisesti hoidettu komplisoitumaton sydäninfarkti ei aiheuta kliinisesti merkittäviä muutoksia veren rasva-arvoissa. Näin viivästynyttäkin rasva-arvojen mittausta voidaan käyttää statiinihoidon arvioinnissa.

Juhani Airaksinen