Tietoisuusterapia valmentaa taisteluun

Feodaaliajan Japanissa samurait valitsivat filosofiseksi viitekehyksekseen zen-buddhalaisuuden, koska he kokivat sen ammattisoturille hyödylliseksi. Jon Kabat-Zinn kehitti 1970-luvulla Yhdysvalloissa zen-buddhalaisesta mietiskelystä maallistetun ja lääketieteellisen version: tietoisuusterapian (mindfulness), jonka eri versioita sovelletaan nykyisin monien psykiatristen häiriöiden hoitoon.

Tero Taiminen

Vastasyntyneiden varhaiset GBS-infektiot TAYS:ssa 2010-2013- seulontakäytännön muutoksen vaikutukset

Streptococcus agalactiae (GBS) on yleisin vastasyntyneiden sepsiksen ja meningiitin aiheuttaja. Suurin osa infektioista voidaan ehkäistä antamalla synnytyksen aikainen mikrobilääkeprofylaksi valituille synnyttäjille. Mikrobilääkeprofylaksi voidaan antaa synnyttäjän riskitekijöiden tai osoitetun bakteerikantajuuden perusteella. Tässä tutkimuksessa selvitimme, kuinka siirtyminen riskitekijälähtöisestä ehkäisystrategiasta viljelyseulontaan vaikutti vastasyntyneiden varhaisten Streptococcus agalactiae -sepsisten esiintyvyyteen, äitien ja lasten infektiosairastavuuteen sekä antibioottien kulutukseen.

Krista Kautiala, Riina Jernman, Outi Tammela, Risto Vuento, Jukka Uotila

Pelvimetria ei ole hyödyllinen synnytyksen pysähtymisen ennustamisessa

Sadan potilaan aineistolla tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että pelvimetriassa käytetyt mittaukset olivat oikein mitattuja, mutta erityisesti lantion ala-aukeaman mittauksissa tulokset voivat vaihdella merkittävästi eri mittaajilla. Synnytyksen pysähtymisestä johtuvan keisarileikkauksen ennustamista pelvimetrian ja fetopelvisen indeksin avulla tutkittiin 274 alatiesynnytykselle altistetun synnyttäjän aineistolla tehdyssä takautuvassa tutkimuksessa.

Ulla Korhonen

Urologisten ja gynekologisten sovellusten kudosteknologiaa

Väitöskirjatyön ensimmäisessä osiossa tutkittiin luonnonperäisen vesikalvon, synteettisten sileän poly-l-laktidi--ko-kaprolaktoni (PLCL) -kalvon, teksturoidun PLCL-kalvon ja polylaktidi-PLCL komposiittikalvon soveltuvuutta uroteelisolujen kasvatusalustaksi in vitro. Työn toisessa osuudessa tutkittiin, soveltuvatko rasvakudoksen kantasolut yhdistettynä kollageenigeeliin virtsainkontinenssin hoitoon kliinisessä pilottipotilastutkimuksessa.

Reetta Sartoneva

Odanakatibin teho- ja turvallisuustulokset viimein julkisuuteen

Yleisimmin käytetyt osteoporoosilääkkeet, bisfosfonaatit ja denosumabi, vähentävät luun hajoamista pienentämällä luun hajottajasolujen (osteoklastien) määrää ja aktiivisuutta. Parhaimmillaan kyseiset lääkkeet ovat vähentäneet nikamamurtumien ilmaantuvuutta 70-68 %, lonkkamurtumien 41-40% ja kaikkien selkärangan ulkopuolisten murtumien ilmaantuvuutta 25-20 % lumeeseen verrattuna. Markkinoille on kaivattu lääkettä, joka vähentäisi tehokkaammin viimeksi mainittuja.

Matti J. Välimäki

Inhaloitavan kortikosteroidin asema keuhkoahtaumataudin hoidossa horjuu

Vaikeaa keuhkoahtaumatautia sairastavilla potilailla, joilla on pahenemisvaiheita, on totuttu käyttämään inhaloidun kortikosteroidin ja pitkävaikutteisen beeta-2-agonistin yhdistelmää. Aiempi näyttö on ollut olemassa, mutta kiistely on käynyt pitkään kuumana. Selvää on se, että potilaat, joilla on sekä astma että keuhkoahtauma eli nykytermein asthma-COPD overlap -oireyhtymä, tarvitsevat yhdistelmävalmisteen.

Heikki Ekroos

Kertooko MMSE-testi vanhuksen auto-onnettomuuden riskistä?

Suomessa uudet ajoterveysvaatimukset edellyttävät vanhuksille tehtävää laajennettua lääkärintarkastusta, johon kuuluu myös kognition selvittäminen esimerkiksi MMSE-testillä (mini mental state examination), kellotestillä, Trail Making A:lla tai MoCA:lla (Montreal cognitive assessment). Kognition heikkeneminen taas on edellyttänyt erikoislääkärin selvittelyä ja mahdollista ajokoetta.

Kaisu Pitkälä

Keltarauhashormonilla suuri vaikutus ehkäisypillereihin liittyvään laskimotukosriskiin

Jo pitkään on tiedetty, että yhdistelmäehkäisypillerien käyttö lisää naisen laskimoveritulppariskiä. Samoin on havaittu, että riski vaihtelee pillerin keltarauhaskomponentin mukaan. Asia vahvistui ruotsalaisessa tapaus-verrokkitutkimuksessa, jossa oli mukana 18-54-vuotiaita syvän laskimotukoksen tai keuhkoembolian sairastaneita ja heidän terveitä verrokkejaan. Kummassakin ryhmässä oli hiukan yli 900 naista. Satunnaistamisessa otettiin sekoittavina tekijöinä huomioon ikä, painoindeksi, tupakointi ja immobilisaatio.

Pertti Kirkinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030