Kaihileikkaukseen tulevien potilaiden näöntarkkuuden muuttuminen kahden vuosikymmenen aikana

Kaihileikkauspotilaiden preoperatiivisen näöntarkkuuden muutosta leikkausmäärien lisääntyessä tutkittiin Vaasan keskussairaalassa ja Selkämeren sairaalassa vuosina 1982, 1985, 1990, 1995 ja 2000 leikatuista potilaista. Kyseisenä ajanjaksona kaihileikkaustekniikka muuttui intrakapsulaarisesta ekstrakapsulaariseksi ja edelleen fakotekniikaksi, ja hoitojakso muuttui runsaan viikon vuodeosastohoidosta pääosin päiväkirurgiseksi. Kaihin takia vaikeasti näkövammaisten osuus leikkaukseen tulevista väheni seuranta-aikana 16 %:sta 3 %:iin ja lievemmin näkövammaisten osuus 32%:sta 11 %:iin. Kaihileikkausinsidenssin noustua yhdellä leikkauksella/1 000 asukasta nousi leikattavan silmän näöntarkkuuden keskiarvo 1,3 log-rivillä ja paremman silmän näöntarkkuus vastaavasti 0,4 log-rivillä.

Jaakko Leinonen, Leila Laatikainen

Liuotushoidon käyttö aivo- ja sydäninfarktissa sekä keuhkoemboliassa

Tromboosin liuotushoitoa on käytetty maassamme noin 15 vuotta. Aluksi liuotuslääkkeitä käytettiin vain sydäninfarktin hoitoon sairaaloissa. Kun varhaisen liuotushoidon hyöty osoitettiin kiistattomasti, alettiin hoitoa käyttää perusterveydenhuollossa ja useilla paikkakunnilla myös ensihoidossa. Nykyään liuotushoitoa käytetään myös valikoidusti aivoinfarktin ja keuhkoembolian hoitoon. Uudet käyttöalueet ovat edellyttäneet vaativaa koulutusta ja testausta, tiukan hoitoprotokollan luomista ja valvontaa sekä vastuulääkärin nimeämistä toiminnalle.

Hannu Koponen

Syöpäpotilaan sekavuus

Sekavuus on syöpäpotilaan ja hänen läheistensä hyvinvointia huonontava oire, jonka yleisyys lisääntyy sairauden edetessä. Riskitekijöiden huomioon ottaminen on tärkeää sekavuuden ehkäisyssä ja hoidossa. Lääkkeet ovat tavallisimpia sekavuuden syitä, ja potilaalta tulee lopettaa kaikki ei-välttämättömät lääkkeet. Sekavuuden hoidosta on vähän kontrolloituja tutkimuksia. Hoidossa tarvitaan usein lääkkeitä, joista neuroleptit ja bentsodiatsepiinit ovat käytetyimpiä. Lääkehoidon tulisi olla osa laajempaa moniammatillista hoitosuunnitelmaa.

Timo Leino

Viivästynyt puheenkehitys ja kielellisen kehityksen erityisvaikeus foniatrisena ongelmana

Lasten kehityksellisistä viiveistä puheen kehityksen viive on yleisin. Taustalta löytyvät syyt ovat moninaiset ja osa lapsista tarvitsee tutkimuksia ja seurantaa erikoissairaanhoidon tasolla. Koska kuntoutukseen kuluu merkittävä määrä rahaa, tulee jo varhaisessa vaiheessa kiinnittää huomiota häiriöiden erotusdiagnostiikkaan ja kuntoutuksen suunnitteluun. Kouluiässä kielelliset häiriöt saattavat aiheuttaa oppimisvaikeuksia ja sitä kautta kielelliset ongelmat voivat vaikuttaa ammatinvalintaan ja koko aikuiseen elämään.

Mari Qvarnström, Taisto Leppäsaari

Kuntoutuksen vaikuttavuudesta tarvitaan enemmän tietoa

Kuntoutuksen vaikuttavuudesta tehty asiantuntijakatsaus osoittaa, että vaikuttavuudesta on vahvinta näyttöä pitkittyneissä alaselän kiputiloissa, aivohalvauspotilaiden akuutissa kuntoutuksessa ja vanhusten sairaalakuntoutuksessa sellaisissa tapauksissa, joissa vanhus on äkillisesti menettänyt toimintakykynsä sairastumisen tai tapaturman vuoksi.

Suvi Sariola

Krooninen selkäkipu hyvä esimerkki Moniammatillinen kuntoutus on selvästi vaikuttavaa

Kroonisen alaselkäkivun intensiivinen, toiminnallisia harjoitteita sisältävä moniammatillinen kuntoutus on selvästi vaikuttavaa, todetaan kuntoutuskatsaukseen sisältyvässä osa-arvioinnissa, joka käsitteli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen vaikuttavuutta. Lisää tutkimustietoa kaivataan varsinkin niskavaivojen kuntoutuksesta.

Seksuaalioikeudet eivät vieläkään kuulu kaikkialla ihmisoikeuksiin George Bushin Yhdysvallat nosti konservatismin kehitysyhteistyöhön

Joka päivä kuuden tuhannen tytön sukuelimet silvotaan, koska uskonnon väitetään vaativan ympärileikkausta. Joka vuosi maailmassa tehdään 45 miljoonaa aborttia, joista noin puolet aiheuttaa vaaran naisen terveydelle. 200 000 naista kuolee joka vuosi puutteellisten ehkäisypalvelujen vuoksi. Joka vuosi 60 miljoonaa naista synnyttää ilman ammattiapua. Noin 130 miljoonaa naista haluaisi raskaudenehkäisyä, mutta ei sitä saa. Tyttöjen ja naisten elämästä puuttuu vielä paljon sellaisia asioita, joiden katsotaan kuuluvan ihmisoikeuksiin.

Korjaus Lääkärilehden 9/2002 pääkirjoituksen ja artikkelin sisältöön

Laadin Lääkärilehteen 9/2002 pääkirjoituksen ja tiivistelmäartikkelin koskien Kansallisen projektin terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi osaprojektin 5: Hoitokäytäntöjen yhtenäistäminen, hoidon saatavuuden parantaminen ja uusien tutkimus- ja hoitomenetelmien käyttöön oton arviointi, 15.1.2002 julkistetuksi kirjattua raporttia. Saimme mainitun asiakirjan toimituksen haltuun STM:n nettisivuilta 16.1.

Taito Pekkarinen

Parkinson-potilaan hoitoketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Diagnoosikohtainen hoitoketju on kirjallinen hoitosuunnitelma, joka on tarkoitettu tukemaan potilaiden hoidon porrastusta sairaanhoitopiirin sisällä. Se on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sopimus moniammatillisesta yhteistyöstä eli siitä, miten potilasta tietyssä tilanteessa tutkitaan ja hoidetaan terveydenhuollon eri tasoilla. Hyvin rakennettu hoitoketju tehostaa terveydenhuollon yksiköiden toimintaa, purkaa päällekkäisyyksiä ja säästää kustannuksia.

Aki Hietaharju, Tapani Keränen, Jari Honkaniemi, Sinikka Tuli, Matti Haavisto, Heikki Hinkka, Risto Mäkinen, Päivi Sillanaukee, Leena Eronen, Gábor Molnár

Tutkimuskäsikirja tukee nuoren tutkijan alkutaivalta

Tutkimustyöhön liittyvien säädösten lisääntymisen ja monimutkaistumisen myötä katsottiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä tarpeelliseksi laatia tutkimuskäsikirja. Eettisen toimikunnan käsittelyissä jouduttiin palauttamaan korjattavaksi tai hylkäämään kokonaan noin 40 % tutkimussuunnitelmista ennen tutkimuskäsikirjan käyttöönottoa. Käsikirja on laadittu hyvin käytännönläheiseksi nuoria aloittelevia tutkijoita ajatellen. Käsikirjasta löytyvät myös linkit tutkimustyöhön liittyviin elektronisiin lomakkeisiin. Jatkuvan päivittämisen mahdollistamiseksi ja saatavuuden parantamisen takia käsikirja on julkaistu vain internetversiona.

Markus Rautiainen, Taina Ahlgren, Markku Järvinen

Sian keuhkonsiirteen varhaisen toimintahäiriön farmakologinen manipulaatio

30.11.2001 Helsingin yliopisto

Tiina Vainikka

Puudutus ja sedaatio silmäkirurgiassa

1.12.2001 Helsingin yliopisto

Helena Kallio

Skitsofrenialle altistavia geneettisiä riskitekijöitä

1.12.2001 Helsingin yliopisto

Jesper Ekelund

Lyhyesti: A-vitamiinin runsas saanti lisää lonkkamurtumien vaaraa

Yli 72 000 amerikkalaisen postmenopausaalisen sairaanhoitajan aineistosta selvitettiin runsaan A-vitamiinin käytön ja vähäenergiaisesta vammasta seuranneen lonkkamurtuman yhteyttä - ja löytyihän se. Kvintiilissä, jonka retinolin, A-vitamiinin tai sen esiasteiden saanti ylitti 3 000 myyg/pv, oli 1,5-kertainen riski saada 18 vuoden seurannan kuluessa lonkkamurtuma, kun vertailussa oli vähiten A-vitamiinia (alle 1 250 myyg/pv) saanut viidennes. Estrogeenin käyttö vähensi suuren A-vitamiinin saannin haitallista vaikutusta. Kirjoittajat ehdottavat A-vitamiinin käyttösuosituksien uudelleenarviointia.

Seppo Yt Junnila

Lyhyesti: Ensipsykoosi voidaan tunnistaa varhemmin

Suuri osa skitsofreniapotilaista tulee ensi kertaa hoitoon vasta varsin pitkään jatkuneen psykoottisen vaiheen jälkeen. Rogalandin alueella Norjassa toteutettiin kehittämisprojekti, joka käsitti psykoosin varhaistoteamiseen keskittyneitä työryhmiä sekä väestöön ja peruspalveluihin kohdistuneita koulutusohjelmia. Projektin aikana hoitoon tulleet potilaat olivat kärsineet psykoottisista oireista keskimäärin 25 viikkoa, kun viive ennen projektin alkua oli ollut 114 viikkoa (p < 0,001). Miehillä hoitamattoman psykoosin kesto lyheni enemmän kuin naisilla, joilla se kuitenkin koko ajan oli lyhyempi kuin miehillä. Väestöön ja peruspalveluihin suunnatulla informaatiolla ja erityistyöryhmillä voidaan siis saada psykoosiin sairastuneet huomattavasti nopeammin hoidon piiriin ja vähentää haitallisia seurauksia.

Raimo Kr Salokangas

Keuhkojen pienennysleikkaus toimii keuhkoahtaumataudissa - mutta onko se turvallinen?

Keuhkojen tilavuutta vähentävän leikkauksen hyödyistä vaikean keuhkoahtaumataudin, etenkin emfyseeman hoidossa on kertynyt yhä enemmän tietoa. Asiasta löytyy tuore artikkeli arvostetusta keuhkoalan lehdestä (Am J Respir Crit Care Med 2002;165:34-40), ja siinä pohditaan leikkauksen aiheuttamien fysiologisten muutosten taustaa. Niin ikään Thoraxin pääkirjoitus käsittelee aihetta, mutta epäilee leikkauksen turvallisuutta kertyneen tiedon valossa.

Hannu Puolijoki

Jaktuva prednisonilääkitys alkavassa nivelreumassa

Kortikosteroidit luetaan nivelreuman taudinkulkua muunteleviin lääkkeisiin, koska ne hidastavat niveltuhoa. Sitä ei kuitenkaan tiedetä, miten säännöllinen pieni- tai keskisuuriannoksinen steroidihoito vaikuttaa nivelreuman kulkuun. Tällainen tutkimus tehtiin kreivin aikaan Utrechtissa 1992-95 eli ennen kuin oli varmaa tietoa solunsalpaajien merkityksestä nivelreuman hoidossa eivätkä uudet vasta-ainehoidotkaan olleet nähneet päivänvaloa. Nykyään tämä tutkimus olisi epäeettinen.

Robert Paul

Miten suhtautua kiveksen mikrolitiaasiin

Kives on herkkä elin, ja kaikki hiukankin normaalista poikkeava siinä vaikuttaa epäilyttävältä ja voi aiheuttaa varsinkin nuorille potilaille syövän pelon. Kiveksen mikrolitiaasi on harvinainen, kaikututkimuksella todettava tila. Sille ovat tunnusomaisia 2-3 mm:n kokoiset multippelit runsaskaikuiset, useimmiten tasaisesti kudokseen jakautuneet ja usein molemminpuoliset muutokset, jotka eivät jätä kaikuvarjoa. Ilmiön esiintymistiheydeksi oireisilla potilailla on arvioitu 0,6-2 %, oireettomien luvusta ei ole tietoa. Histologisesti mikrokivet koostuvat siementiehyen sisäisestä solujätekasautumasta, jolla on kalkkeutunut ydin. Tila on yhdistetty sekä kivessyöpään että joukkoon hyvänlaatuisia kivessairauksia. Retrospektiivisessa tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, voidaanko mikrolitiaasia pitää kivessyövän esiasteena.

Ossi Lindell

Lyhyesti: Nasaali-CPAP parantaa keuhkoverenkierron dynamiikkaa

Päiväaikainen keuhkoverenpaineen nousu on tavallista obstruktiivista uniapneaa sairastavilla. Australialaiset tutkivat sydämen kaikututkimuksella 20 apneapotilasta (apneaindeksi tasoa 49) ennen nCPAP-hoitoa sekä yhden ja neljän kuukauden hoidon jälkeen. Potilailla oli normaalit ventilaatiofunktiot, eikä sydänsairauksia tai systeemistä hypertoniaa (!!) esiintynyt. Selvitys tehtiin johtamalla hengitykseen lisähappea joko 11, 21 tai 50 % sekä lisäämällä keuhkoverenkierron virtausta dobutamiinilla (10, 20 tai 30 myyg/kg/min). Hoito johti keuhkovaltimopaineen ja vastuksen laskuun. Vaste oli paras potilailla, joilla oli ennen hoitoa selvästi korkea keuhkoverenpaine. Myös diastolinen systeeminen verenpaine laski. Muutokset eivät johtuneet vasemman kammion diastolisen funktion paranemisesta tai valtimohapetuksen korjaantumisesta. nCPAP-hoidon vaikutus voi johtua endoteelifunktion korjaantumisesta.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Pakko-oireiset lapset harvoin hoidossa

Pakko-oireinen häiriö on lapsilla ja nuorilla varsin harvinainen. Sen esiintyvyys 5-15-vuotiailla on englantilaisen tutkimuksen mukaan 0,25 %, kuitenkin siten, että häiriö yleis- tyy murrosikää lähestyttäessä 0,6 %:iin. Pakko-oireiseen häiriöön liittyi vaikea-asteisia toimintahäiriöitä, mutta silti vain kolmannes potilaista oli jossain vaiheessa ollut yhteydessä yleislääkäriin ja vain runsas kymmenesosa lastenpsykiatriin. Vaikka pakko-oireiseen häiriöön on vaikuttavia hoitomenetelmiä, niitä käytetään varsin harvoin. Miten mahtaa olla Suomessa?

Raimo Kr Salokangas