Vieläkö EEG-tutkimusta tarvitaan?
EEG-tutkimus on ollut kliinisessä käytössä jo noin 60 vuotta ja on vieläkin elinvoimainen. Tutkimusaiheet, rekisteröintilaitteet ja rekisteröintimenetelmät ovat muuttuneet vuosien saatossa. Vaikka EEG-löydökset ovat etiologian suhteen epäspesifejä, ovat ne tukena muiden kliinisten tutkimusten ja laboratoriolöydösten kanssa diagnoosin selvittelyssä. Joissakin tapauksissa EEG-löydös voi kuitenkin antaa selvän viitteen etiologiasta. EEG on yhä ensisijainen tutkimus kohtausoireiden ja epilepsian erotusdiagnostiikassa, aivoinfektioiden diagnostiikassa, alentuneen tajunnan tason selvittelyssä sekä myös joidenkin unihäiriöiden yhteydessä.
Vuonna 1929 Hans Berger julkaisi ensimmäisen tutkimuksen ihmisen aivosähkökäyrästä, elektroenkefalografiasta (EEG). Suomeen ensimmäinen EEG-laite saatiin vuonna 1947. Siitä lähtien EEG:tä on käytetty monien rakenteellisten ja toiminnallisten keskushermoston häiriöiden tutkimukseen. Aivojen…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



