Vartijaimusolmukkeen poisto korvaa kainalon tyhjennyksen

Vaikka mastektomioista on siirrytty yhä enemmän rinnan säästäviin leikkauksiin, on kainalon tyhjennys säilyttänyt asemansa rintasyöpäleikkaukseen kuuluvana rutiinitoimenpiteenä. Metastaattisten kainaloimusolmukkeiden poistolla voi olla terapeuttistakin merkitystä, mutta ennen kaikkea kliinikot ovat halunneet tietää kainaloimusolmukestatuksen mahdollisten lisähoitojen tarpeen arvioimiseksi. Kainalon tyhjennys ei kuitenkaan ole potilaan kannalta viaton toimenpide, sillä seurauksena saattaa olla leikatun yläraajan turvotusta, hermovaurioita ja kustannuksiakin leikkauksen laajuuden kasvaessa ja toipumisen hidastuessa. Näin nyt, mutta ei ehkä enää kauan, sillä tuoreissa tutkimuksissa on raportoitu erittäin lupaavia tuloksia ns. kainalon vartijaimusolmukkeen (sentinel node) poistosta kainaloimusolmukkeiden poiston vaihtoehtona.

Heikki Joensuu

Helicobacter pylorin perimä sekvensoitu

Helikobakteerin perimän yli 1,5 miljoonan emäksen järjestys on selvitetty viiden amerikkalaisen ja yhden ruotsalaisen tutkijaryhmän yhteistyön tuloksena. Helikobakteerista tuli näin seitsemäs täysin sekvensoitu bakteeri.

Matti Viljanen

Sairaudet lento-onnettomuuksien syynä

Britanniassa lento-onnettomuuksia selvittävä RAF:n Department of Aviation Pathology raportoi lyhyessä artikkelissa millaiset lääketieteelliset syyt ovat olleet kuolemaan johtaneiden lento-onnettomuuksien taustalla. Kyseinen laitos on kerännyt 1 000 perättäisen lento-onnettomuuden tiedot vuosilta 1956-95. Yleensä äkilliset sairaudet aiheuttavat noin 1,5 % lento-onnettomuuksista, mutta tässä brittiaineistossa lukema on 4,7 %. Aineistossa ovat mukana liitäjät, yksityislentokoneet, kaupalliset lentokoneet, sotilaslentokoneet sekä laskuvarjohyppääjät.

Robert Paul

Kemikaalihysteria ja energian hinnannousu syyt hullun lehmän taudin syntyyn

Hullun lehmän taudin salat alkavat paljastua. Yhdysvaltalais-englantilais-sveitsiläinen tutkijaryhmä julkaisi kesäkuun ensimmäisenä päivänä Yhdysvalloissa laajan selvityksen aiemmin lampailla havaitun prionin aiheuttaman aivosairauden eli spongiformisen enkefalopatian siirtymisestä lampaista lehmiin. Kun tutkijat suhteuttivat epidemian etenemisen aikaan, he huomasivat sen noudattavan periodilähtöisen (1980-88) epidemian luonnetta. Kun inkubaatioaika otettiin huomioon, kyettiin ajoittamaan infektion siirtymisen ajankohta. Tutkijat päätyivät siihen, että energian hinnan nousu sekä tiukentunut kansanterveydellisesti motivoitu kemikaalivalvonta olivat syynä siihen, että tärkeiden orgaanisten liuottimien käyttö lopetettiin. Orgaaniset liuottimet olisivat puolestaan estäneet prionien siirtymisen lehmiin. Kemikaalihysterian lietsonta on aiheuttanut muitakin epidemioita, joista tarkimmin on dokumentoitu (esim. Nature 1991;354:255) kloorauksen lopettamisen myötä syntynyt koleraepidemia Etelä-Amerikassa. Siinä yli 300 000 ihmistä sairastui ja 3 516 ihmistä kuoli. (Mikko Paunio)

Mikko Paunio

HYKS:n sarkoomaryhmän hoitotulokset

Pehmytkudossarkoomien hoito vaatii usean erikoisalan yhteistyötä. Helsingin yliopistolliseen keskussairaalaan perustettiin 1987 viikoittain kokoontuva pehmytkudossarkoomaryhmä, johon kuuluu onkologi, plastiikkakirurgi, patologi ja radiologi. Viiden ensimmäisen toimintavuoden aikana ryhmä on käsitellyt 452 potilasta, joista 134:llä on todettu vartalon seinämän tai raajojen pehmytkudossarkooma. Kolmen vuoden seuranta-aikana 13 %:lla potilaista tauti uusi paikallisesti. Hoitotulokset ovat kansainvälisesti hyvät ja merkittävästi aiempia suomalaisia tuloksia paremmat.

Tom Wiklund, Erkki Tukiainen, Carl Blomqvist, Martti Virolainen, Pekka Virkkunen, Riikka Huuhtanen, Sirpa Asko-Seljavaara, Inkeri Elomaa

Verenpainepotilaiden ravinnonsaanti

Oulussa tehdyn tutkimuksen mukaan verenpainepotilaiden ruokavalio sisältää runsaasti rasvaa ja niukasti hiilihydraattia ja ravintokuitua. Ainoastaan 12 %:lla ruokavalio oli niukkaenerginen, vaikka 80 % verenpainepotilaista oli vähintään lievästi liikapainoisia. Tutkimuksen mukaan myös terveiden 40-60-vuotiaiden oululaisten miesten ja naisten ruokavalio oli 1990-luvun alussa edelleen varsin perinteinen.

Marja-Leena Törmälä, Riikka Junes, Asko Rantala, Heikki Kauma, Mauno Lilja, Antti Reunanen, Markku Savolainen, Antero Kesäniemi

Raskausajan infektioseulonnan laajentamiseen perusteita

Virukset, bakteerit ja parasiitit aiheuttavat 2-3 % vastasyntyneen sairauksista ja kehitysvammaisuudesta. Primaari-infektio alkuraskauden aikana on yleensä haitallisin. Ennenaikaisuus infektion seurauksena voi olla jopa tärkeämpi haitta kuin suoranainen infektio. Osa infektioista, esimerkiksi sytomegalovirus- ja toksoplasmainfektio, jatkuu vielä syntymän jälkeenkin. Käsitykset mikrobien vertikaalisesta transmissiosta ja niiden haitoista raskausaikana muuttuvat jatkuvasti. Nykytieto antaakin lääketieteellisiä, eettisiä ja taloudellisia perusteita laajempaan raskaudenaikaiseen infektioseulontaan ja -profylaksiin.

Tapio Kurki, Vilho Hiilesmaa

Huumeet infektioiden levittäjänä

Ensimmäinen huumeaalto kohtasi Suomea 1970-luvulla. Nyt Suomi ratsastaa toisen huumeaallon harjalla. Suoneen ruiskutettavien huumeiden käyttö on lisääntynyt ja käyttäjät ovat siirtyneet kovempiin aineisiin, kuten amfetamiiniin ja heroiiniin. Huumeiden käyttö lisää monien infektioiden tartuntariskiä, ja huumeiden käyttäjien keskuudessa onkin todettu useita epidemioita viime vuosina.

Tarja Potasev, Kai Savolainen

Yleistynyt tuskaisuus

Yleistynyt tuskaisuus on ahdistuneisuushäiriöistä vähiten tutkittu ja jäänyt usein myös vaille huomiota. Kuitenkin se on tavallinen, varhain alkava ja pitkäaikainen ahdistuneisuushäiriö. Sitä esiintyy usein samanaikaisesti muiden ahdistuneisuushäiriöiden ja masennuksen kanssa. Yleistynyt tuskaisuus heikentää toimintakykyä ja aiheuttaa huomattavaa hoidon tarvetta.

Ulla Lepola, Hannu Koponen

Tekstimuotoisen sairauskertomusmateriaalin säilytyskustannukset erikoissairaanhoidossa

Sairauskertomusten säilyttäminen paperitallenteena on kallis ja tilaavievä arkistointimuoto. Siirtyminen sähköiseen tallentamiseen säästäisi huomattavasti rahaa uusilta tilainvestoinneilta, mutta vaatisi jonkin verran laitehankintoja ja työskentelytapojen muutoksia. Sähköiseen muotoon tallennettu sairauskertomus on aina saatavilla ja sitä on helppo siirtää hoitoketjun eri vaiheissa. Siirtymävaiheessa pitäisi ylläpitää molempia arkistomuotoja, joka lisää tilapäisesti kustannuksia. Sähköisen arkistoinnin kustannukset ovat pienimmillään vain noin kymmenesosa perinteisen arkistoinnin kustannuksista.

Petri Karinen, Teemu Kemilä, Pirjo Koivukangas, Pirjo Karhunen-Lappalainen, John Koivukangas, Lauri Nuutinen

Kokemuksia ja ajatuksia lääkärin roolista dementiayksiköissä

Dementiapotilaita hoidetaan laitoksissa tavallisimmin pitkäaikaisyksiköissä. Diagnoosin varmistuttua lääkärin tehtävänä on huolehtia myös mahdollisten muiden somaattisten sairauksien hoidosta. Psyyken lääkitykseen perehtyminen on tärkeää, koska oikealla lääkityksellä voidaan lievittää oireita ja ylläpitää potilaan toimintakykyä mahdollisimman pitkään. Vaikka lääkäri ei olisikaan jatkuvasti hoitoyksikössä paikalla, tulee hänen kuitenkin pitää säännöllisesti yhteyttä hoitohenkilökuntaan ja potilaiden omaisiin.

Kati Juva, Matti Sandström, Raimo Sulkava, Risto Vataja, Petteri Viramo

Psykiatrista täydennyskoulutusta terveyskeskuslääkäreille

Merkittävä osa perusterveydenhuollon potilaista kärsii mielenterveyden ongelmista. Niiden tunnistaminen ja hoito koetaan tärkeäksi, mutta vaikeaksi tehtäväksi. Siksi terveyskeskuslääkärit tarvitsevat psykiatrista täydennyskoulutusta. OYS:n psykiatrian klinikassa on suunniteltu yleislääkäreille tähän tarkoitukseen tiivis koulutuspaketti, joka sisältää esitelmiä, rooliharjoituksia ja työnohjausta. Koulutukseen osallistuneet lääkärit kokivat oppineensa lisävalmiuksia potilaan kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen ja potilaskeskeiseen työtapaan. Kurssi lisäsi myös osallistujien mielenkiintoa työskennellä perheiden ja verkostojen kanssa.

Pekka Larivaara, Pirkko Räsänen, Matti Isohanni, Juha Moring, Erkki Väisänen

Vaihdevuosi-iän hormonikorvaushoito ja sydän- ja verisuonisairaudet

Hedelmällisessä iässä olevan naisen vaara sairastua sydäninfarktiin on vain noin 20 % miehen vastaavasta riskistä, mutta pian vaihdevuosien jälkeen naisen sydäninfarktiriski, ja muukin verisuonisairastuvuus 3-4 kertaistuvat. Laajojen epidemiologisten tutkimusten perusteella tiedetään, että vaihdevuosi-ikäisen naisen hormonikorvaushoito, kuten hedelmällisessä iässä olevan naisen oma estrogeeni, suojaa sydän- ja verisuonisairauksilta.

Tomi Mikkola

Perheittäin esiintyvä munasarjasyöpä

Munasarjasyövän hoito on gynekologisen onkologian haasteellisin ongelma. Vuonna 1994 Suomessa todettiin 554 munasarjasyöpää, joista runsas sata oli ns. borderlinetyyppisiä paremman ennusteen omaavia munasarjasyöpiä ja loput varsinaisia invasiivisia syöpiä. Munasarjasyövän hoidon suurin ongelma johtuu taudin myöhäisestä toteamisesta: kolme neljästä tapauksesta todetaan levinneessä vaiheessa, jossa 5-vuotisennuste on vain 19 %. Munasarjoihin rajoittuneessa taudissa 5-vuotisennuste on selkeästi parempi, lähes 80 %.

Annika Auranen

Lihaksen verenkierto ja insuliiniherkkyys positroniemissiotomografialla tutkittuna

Insuliinin alentunut kyky stimuloida glukoosin soluunottoa lihaskudoksessa (insuliiniresistenssi) on ollut vilkkaan tutkimuksen kohteena. Insuliiniresistenssin taustalla on ehdotettu olevan häiriöitä solukalvon, solunsisäisen metabolian ja viimeksi myös verenkierron tasolla. On ajateltu, että insuliini lisäisi verenkiertoa avaamalla uusia kapillaareja lihaskudoksessa lisäten samalla pinta-alaa glukoosin soluunottoa varten. Alentunut verenvirtaus saattaisi tällöin johtaa solujen glukoosinsaannin heikkenemiseen. Väitöskirjatyössä tutkittiin lihaksen verenkierron ja glukoosiaineenvaihdunnan yhteyksiä positroniemissiotomografian (PET) avulla normaaleilla henkilöillä.

Maria Raitakari

Karbamatsepiinin ja okskarbatsepiinin aineenvaihdunta ja läpäisevyys istukassa

Karbamatsepiini on käytetyimpiä lääkkeitä epilepsian hoidossa raskauden aikana. Epilepsialääkkeiden käyttöön liittyy sivuvaikutuksia, ja eläinkokeissa useimmilla antiepileptisilla lääkkeillä on todettu olevan teratogeenista vaikutusta. Myös karbamatsepiinin epäillään olevan teratogeeninen ihmisille ja em. vaikutuksen välittyvän metabolian kautta. Uudempi antiepilepti okskarbatsepiini on rakenteeltaan karbamatsepiinin ketoanalogi. Okskarbatsepiini on antiepileptiseltä teholtaan samaa luokkaa kuin karbamatsepiini, mutta sillä on vähemmän yleisiä sivuvaikutuksia.

Päivi Pienimäki

Kolesteroli ja aivohalvauspotilaan ennuste

Sepelvaltimotaudin ja seerumin kolesterolitason välillä vallitsee tunnetusti yhteys: korkea kolesterolitaso altistaa koronaaritaudille. Asia ei ole yhtä selvä, kun kyse on aivoverenkiertohäiriöistä. Laajoissa meta-analyyseissä ei ole voitu osoittaa, että korkea kolesterolitaso altistaisi aivohalvaukselle, mutta on erillisiä tutkimuksia, jotka viittaavat tähän suuntaan. Japanilaisen tutkimuksen mukaan korkea kolesterolitaso altistaa aivoinfarkteille ja matala kolesterolitaso aivoverenvuodoille. Aikaisemmin ei ole selvitetty seerumin kolesterolitason yhteyttä aivohalvauksen jälkeiseen elinennusteeseen.

Robert Paul

Vähentääkö liikunta myös rintasyöpävaaraa?

Säännöllinen liikunta edistää tunnetusti terveyttä monin tavoin. Liikunnan on arveltu vähentävän myös vaaraa sairastua rintasyöpään, mutta tutkimustulokset ovat olleet osin ristiriitaisia. Urheilun luvatusta maasta Norjasta tulee nyt kuitenkin arvovaltaisella foorumilla raportti, jonka mukaan joko työssä tai vapaa-aikana harrastettu liikunta vähentää rintasyöpävaaraa sitä enemmän, mitä enemmän liikuntaa harrastetaan.

Heikki Joensuu

Antibioottia sepelvaltimotautiin

Pekka Saikku ja kumppanit julkaisivat jo lähes kymmenen vuotta sitten ensimmäisen työn, jossa väitettiin Chlamydia pneumoniae -bakteerin olevan yhteydessä sepelvaltimotautiin. Vasta nyt alkaa ilmestyä tutkimuksia, joissa tautia yritetään hoitaa antibiootilla. Lancetissa pikavauhtia julkaistu tutkimus totesi roksitromysiinillä olevan tehoa angina pectoris -potilaisiin.

Heikki Arvilommi

Geenihuijauksella antibioottiresistenssin kimppuun

Bakteerien antibioottiresistenssi voi perustua lääkkeitä hajoittavien entsyymien tuotantoon, kalvojen läpäisemättömyyteen tai lääkkeen tarvitsemien kohderakenteiden muutoksiin. Näiden ilmiöiden geneettisen taustan tuntemus on lisääntynyt valtavasti viime vuosina ja on tullut mahdolliseksi kehittää suoraan geeneihin iskeviä mikrobilääkkeitä.

Matti Viljanen