Tupakasta vieroitus ennen leikkausta

Tupakointi suurentaa leikkauskomplikaatioiden riskiä ja heikentää toipumista. Tupakasta vieroitus onkin tärkeä osa leikkaukseen valmistautumista, arvioivat tähän selvitykseen haastatellut viisi lääkäriä eri yliopisto­sairaaloista. He toivovat yhteistyön kehittämistä etenkin perusterveydenhuollon kanssa. Potilaan tupakoinnista on tärkeää kysyä ja tarjota tukea vieroitukseen jo laadittaessa lähetettä leikkausarvioon. Tupakoimattomana leikkaukseen -toiminnan vaikuttavuutta olisi helpompi arvioida, jos tiedot tupakoinnista kirjattaisiin ­systemaattisesti osana leikkausta edeltävää arviointia.

Anna Grönholm, Ulla Karhunen-Enckell, Helena Liira

Vakaa sepelvaltimotauti: puukkoa, palloa vai pillereitä?

Stabiili sepelvaltimotauti on sydämen valtimoita ahtauttava sairaus, joka aiheuttaa tyypillisesti rasituksessa rinnan alueen kipua tai epämukavuutta. Oireet heijastuvat usein myös muualle ylävartalon alueelle ja ovat useimmiten helposti tunnistettavissa. Ne helpottuvat levolla tai nitrolla ja kestävät alle kymmenen minuuttia. Diagnoosin varmistamiseksi voidaan tarvita jatkotutkimuksia, joista yleisin on rasituskoe (1).

Pekka Porela

Ympäristökemikaalit kertyvät ja vaikuttavat luustoon

Bone as a target for persistent organic pollutants

Antti Koskela

Rintasyövän sädehoidon sydänhaitat

Cardiotoxicity of adjuvant breast cancer radiotherapy

Tanja Skyttä

Psyykkinen kuormittuneisuus huonontaa lannerankakanavan ahtauman leikkaustulosta

Psychological factors in postoperative recovery from lumbar spinal stenosis surgery

Maarit Pakarinen

Epilepsiaan liittyvä kuolleisuus ja sen kliiniset riskitekijät

Mortality in epilepsy with emphasis on clinical features

Olli Nevalainen

EKG-muutosten, lihavuuden ja diabeteksen rooli sydänperäisen äkkikuoleman riskiarviossa

The role of electrocardiographic abnormalities, obesity, and diabetes in risk stratification for sudden cardiac death in the general population

Antti Eranti

Pitäisikö karpalot jo unohtaa virtsatieinfektioiden estohoidossa?

Virtsan happamointia karpalomehulla on pidetty yhtenä mahdollisena virtsatieinfektion estohoitona. Käypä hoito -suosituksessa sen arvioidaan olevan yhtä tehokas kuin trimetopriimi. Cochrane-katsaus vuodelta 2012 katsoo kuitenkin, ettei 24 kontrolloidussa tutkimuksessa ole riittävästi näyttöä sen hyödyistä. Yhdysvalloissa tehtiin vanhainkodeissa satunnaistettu, kontrolloitu tutkimus karpalomehun vaikutuksista vanhusten yhtäaikaisen bakteriurian ja pyurian esiintyvyyteen.

Kaisu Pitkälä

Elämän loppuvaiheen sekavuutta ei pidä hoitaa psykoosilääkkeillä

Psykoosilääkkeitä kehitettiin alun perin skitsofrenian hoitoon. Niitä ryhdyttiin pian käyttämään myös muiden syiden aiheuttamien käytöshäiriöiden hoitoon, vaikka niiden hyödystä deliriumoireiden hoidossa on vähän näyttöä. Elämän loppuvaiheen deliriumin hoidossa haloperidolista ja risperidonista on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Sirkku Jyrkkiö

Yhdistelmäliitännäishoito paikallisiin imusolmukkeisiin levinneessä eturauhassyövässä

Luotettava tutkimusnäyttö operatiivisesti hoidetun paikallisiin imusolmukkeisiin levinneen eturauhassyövän jatkohoidosta puuttuu. Pitäisikö sitä hoitaa suuren riskin paikallisena tuumorina vai metastasoituneena tautina? Hoitosuositukset ulottuvat seurannasta pelkkään hormonihoitoon tai hormonihoidon ja paikallisen sädetyksen yhdistelmähoitoon. Atlantalainen onkologiryhmä päätyi amerikkalaisten syöpäpotilaiden tietopankista keräämiensä tietojen perusteella aggressiivisen yhdistelmähoidon kannalle.

Ossi Lindell

Siedätyshoito on varsin turvallista

Siedätyshoito siitepölyillä on järkevää toimintaa tilanteissa, joissa potilas oireilee maksimaalisesta allergialääkityksestä huolimatta ja elämänlaatu kärsii – etenkin jos allergisen nuhan lisäksi on kehittymässä astma. Eläinallergeeneilla siedätystä annetaan kuitenkin vain erityistapauksissa. Siedätyshoidon turvallisuudesta tutkimusten ulkopuolella on ollut vain vähän näyttöä, mutta nyt eurooppalainen selvitys varmisti sen.

Heikki Ekroos

Jalkoja polttaa ja pakottaa – ohutsäieneuropatiaa?

Ohutsäieneuropatian tyypilliset oireet ovat alaraajoissa esiintyvät polttavat kivut ja parestesiatuntemukset.

Hanna Ainiala, Aki Hietaharju

Transkraniaalinen magneettistimulaatio neuropaattisen kivun hoidossa

Hermoperäisen eli neuropaattisen kivun tai monimuotoisen paikallisen kipuoireyhtymän (CRPS) nykyiset hoito- ja kuntoutusmenetelmät auttavat vain osaa potilaista, joten uusien hoitomuotojen tarve on ilmeinen.

Nora Hagelberg, Hanna Harno, Maija Saijonkari, Jaana Isojärvi, Marjukka Mäkelä, Sinikka Sihvo, Satu Jääskeläinen

Vuotoa virtsaputkesta – miehen uretriitti

•Miehen uretriitin eli virtsaputkitulehduksen oireita ovat vuoto, kirvely ja virtsaputken suun punoitus.

Niina Hieta, Eija Hiltunen-Back

Tietolähteenä Avohilmo-rekisteri Lasten ylipainon valtakunnallinen seuranta

Lasten ylipainon yleisyydestä on ollut hyvin vähän koko lapsiväestöä edustavaa, mittauksiin perustuvaa tietoa. Tavoitteena oli selvittää, voidaanko tiedonhankinnassa hyödyntää Avohilmo-rekisteriä.

Päivi Mäki, Susanna Lehtinen-Jacks, Nina Vuorela, Esko Levälahti, Timo Koskela, Antti Saari, Kaisa Mölläri, Raimo Mahkonen, Jarmo Salo, Tiina Laatikainen

Nuorena syövän sairastaneet tarvitsevat järjestelmällistä seurantaa

Ulla Toikkanen

Tyypin 1 diabetes on ennustettavissa, mutta ei vielä ehkäistävissä

Tyypin 1 diabetes on lapsuudessa puhkeavista kroonisista sairauksista tavallisimpia. Taudin ilmaantuvuus on kasvanut maailmanlaajuisesti, ja Suomessa se on maailman suurin (1).

Olli Helminen, Mikael Knip, Riitta Veijola

Milloin ja miten nuorelta naiselta etsitään rintasyöpää?

Alle 40-vuotiailla naisilla rintasyöpä on harvinainen; sen riski on 0,4 %. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain keskimäärin 135 alle 40-vuotiasta naista, heistä noin 15 alle 30-vuotiaina. Kaikkiaan rintasyöpään sairastuu Suomessa noin 4 850 naista vuodessa (1). Riski sairastua rintasyöpään nuorena on samaa luokkaa kaikkialla maailmassa. Se on myös pysynyt vakaana eikä ole kasvanut vuosikymmenten aikana kuten yli 50-vuotiaiden naisten rintasyöpien ilmaantuvuus länsimaisen elämäntavan leviämisen myötä.

Katja Hukkinen

Kommunikaatiokuulosuojaimet parantavat sotilaslentäjien viestintää

Radio speech communication and workload in military aviation: a human factors perspective

Taija Lahtinen

Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät näkyvissä jo lasten valtimoissa

Clinical correlates of arterial stiffness, tone, and reactivity in children

Aapo Veijalainen