Systemaattisella laatutyöllä parannetaan valtimotautien ehkäisyä

Valtimotaudit ovat merkittävä syy suomalaisten kuolemiin ja alentuneeseen toimintakykyyn. Aktiivinen riskitekijöiden vähentäminen ja varhainen hoito ehkäisevät vakavia valtimotautitapahtumia. Artikkelissa kuvataan, miten systemaattinen laadun kehittäminen on vaikuttanut hoitotuloksiin perusterveydenhuollossa.

Klas Winell, Pertti Soveri, Kari Heikkinen, Mauri Paajanen, Susanna Satuli-Autere, Lasse Suominen, Hilkka Tirkkonen

Signalointireitit ja levosimendaani diabeettisessa kardiomyopatiassa

Diabeteksen aiheuttamat haitalliset sydänvaikutukset ovat jääneet muiden tunnetumpien kohde-elinvaurioiden varjoon. Diabeettinen kardiomyopatia terminä osoittaa insuliiniresistenssin ja kroonisen hyperglykemian epäedullisia vaikutuksia sydämeen. Diabeettisessa kardiomyopatiassa vasen kammio uudelleenmuovautuu (remodelling-ilmiö), jolloin sydänlihassolut kasvavat, sydänlihas on alttiimpi solukuolemalle ja sydänlihassolujen väliin muodostuu sidekudoslisää ja sydämen toiminta häiriintyy. Mm. näistä syistä diabetesta sairastavan sydäninfarkti on useammin fataali. Mekanismeiksi on ehdotettu sekä lisääntynyttä oksidatiivista stressiä että reniini-angiotensiinijärjestelmän lisääntynyttä aktiivisuutta.

Erik Vahtola (Lk)

Kallonsisäisten kasvainten esiintyvyys

Kallonsisäiset kasvaimet ovat erittäin huonoennusteisia, mutta toisaalta harvan kasvaintyypin altistavista tekijöistä tiedetään yhtä vähän. Ilmaantuvuuslukujen kuvataan usein olevan jatkuvassa kasvussa. On kuitenkin syytä arvioida, onko ilmaantuvuuden kasvu todellista vai liittyykö tämä vain kasvainten parempaan diagnostiikkaan ja raportointiin. Kallonsisäiset kasvaimet ovat hyvin epäyhtenäinen kasvainryhmä, joka kuuluu kymmenen yleisimmän kasvaintyypin joukkoon. Väitöskirja käsitteli kolmea kallonsisäistä kasvaintyyppiä: glioomia, aivokalvokasvaimia sekä kuulohermokasvaimia.

Suvi Larjavaara

Miniperfuusio - sydän-keuhkokoneen uusi sovellus

Suurin osa sydänleikkauksista toteutetaan sydän-keuhkokoneen avulla. Sen haittavaikutuksia ovat veren laimeneminen, yleistyneen tulehdusreaktion ja veren hyytymisjärjestelmän aktivoituminen sekä mikroembolisaatio eli pienten verihyytymien ja ilmakuplien kulkeutuminen verenkiertoon. Haittavaikutukset ovat usein lieviä ja ohimeneviä, mutta ne voivat aiheuttaa elinvaurioita ja pitkittää leikkauksesta toipumista. Aivoverenkierron mikroembolisaatiota pidetään osatekijänä sydänleikkauksen jälkeen ilmeneviin älyllisten toimintojen ja muistin häiriöihin. Näitä ns. kognitiivisia häiriöitä on osoitettu esiintyvän noin puolella potilaista heti sydänleikkauksen jälkeen ja yli kolmasosalla vielä viiden vuoden kuluttua. Sydänleikkauksen jälkeen ilmenevät mahasuolikanavan elinvauriot ovat harvinaisia, ja niiden syntymekanismit ovat huonosti tunnettuja. Miniperfuusiotekniikka on sydän-keuhkokoneen sovellus, jossa potilaan veren aktivoitumista ja mikroembolisaatiota oletetaan tapahtuvan tavanomaista sydänkeuhkokonetta vähemmän.

Riikka Rimpiläinen

Levosimendaanin käyttöaiheiden laajentaminen

Sydämen vajaatoiminta on länsimaissa yli 65-vuotiaiden yleisin sairaalahoidon syy ja sen ilmaantuvuus jatkaa edelleen kasvuaan. Vanhusten määrä lisääntyy ja heillä laajan muun kuin sydänkirurgian on arvioitu lisääntyvän 25 % seuraavan 10-20 vuoden aikana. Sydämen vajaatoimintaa sairastavien potilaiden kuolleisuus laajassa ei-sydänkirurgiassa on kaksinkertainen verrattuna potilaisiin yleensä tai sepelvaltimotautia sairastaviin potilaisiin. Lisäksi sairaalaan takaisin joutumisen riski on huomattavasti kohonnut. Yritykset vähentää näitä haittatapahtumia eivät ole olleet tuloksekkaita.

Heli Leppikangas

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030